Miksi lapset pitäisi kasvattaa näin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Hiljaisiksi seinäkukkasiksi, jotka eivät osaa sanoa kellekään vastaan?

Eivät saa tehdä omia valintojaan, esim. päättää mihin menevät kouluun.

Tunteita ei saa näyttää, itkeminen on pahasta, siihen suhtaudutaan oudoksuen, temperamentti kahlitaan tiukkoihin käytösnormeihin.

Paha mieli padotaan sisään ja sitten puhutaan suvun ke4ksen paskaa selän takana, suoraan ei sanota mitään vahingossakaan.

Ulospäin pidetään yllä täydellisen perheen julkisivua vaikka pinnan alla kytee.

MIllaisia lapsia tällaisen kasvatuksen tuloksista tulee.....? Anopin mielestä meidän pitäisi kasvattaa lapset näin kuten heilläkin on tehty. Suoraan ei sitä sano mutta käytöksellään ja puheillaan antaa näin ymmärtää. Minun on vaikea kuvitella että kieltäisin lastani itkemästä kun on paha olla tai että pakottaisin lapseni lukioon kun se mielestäni olisi ainoa oikea tapa.

Ei voi ymmärtää.
 
Minut on kasvatettu kutakuinkin noin ja olen luonteeltani väksyttävä, ujo raukkis, joka ei osaa omia päätösiään tehdä. Prosessoin asiaa nykyään ja yritän tulla paremmaksi ihmiseksi. Toisten virheiden korjaaminen ottaa pattiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minut on kasvatettu kutakuinkin noin ja olen luonteeltani väksyttävä, ujo raukkis, joka ei osaa omia päätösiään tehdä. Prosessoin asiaa nykyään ja yritän tulla paremmaksi ihmiseksi. Toisten virheiden korjaaminen ottaa pattiin.

juuh, en siis tarkoita että tällaisen kasvatuksen kaikki tulokset olisivat jotenkin luonnevikaisia, olen yrittänyt suhtautua huumorilla anoppiin.

Onneksi olen selittänyt miehelleni jo ennen lasten hankkimista että me3illä saa puhua ja pussata. Miehenikin on ymmärtänyt tunteiden näyttämisen tärkeyden.
 

Yhteistyössä