MIKSI KUMMIUS MENEE NIIN USEIN MÖNKÄÄN??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihmettelee hän
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ihmettelee hän

Vieras
siis kun aika paljo ketjuja siitä että kummit ei huomioi, kummilapset ei muista kummejaan ja laitetaanko lahjaa vai ei ja käykö katsomassa

miksi kummivalinta mene usein pieleem?

meillä kaikilla lapsilla toiset kummit ns. sukulaiskummeja eli tädit sedät, että jos jotain sattuu muiden kummien kanssa niin toiv ainakin perhe pysyy!
 
NO ehka asiasta keskustellaan liian vahan , nimittain siita mita odotuksia kummilasten VANHEMMILLA on asian suhteen. Ja mita kummiehdokas odottaa kummiudelta.
Yleensahan asiasta ei kai keskustella ollenkaan, se kun on aika monelle vain tapa. Samoin kuin moni muu luterilainen meno.
 
Ylikorostuneet odotukset kummilta ja alikorostuneet käytöstavat kummilapsen vanhemmilla :/ halutaa kaikkee paljo et kummi on joku lahjan osto (kalliin) automaatti eikä itse muisteta edes kiittää saati et vois vaika joulukortilla nakata tai lapset piirustuksella satunnaisesti :/ näin meillä.
 
Haluaisin olla hyvä kummi ja huomioida kummilastani, mutta...
-minulla on työ
-minulla on opiskelut
-kummilöapseni asuu liki 400 kilometrin päässä
-minulla on 3 omaa lasta
-minulla on harrastuksia

Olen siis kummi joka lähettää joulu ja synttärilahjat ja tapaa kummilastaan noin 1-2 kertaa vuodessa. Silloin leikitään ja puuhataan jotain, mutta haluan myös viettää aikaani lapsen vanhempien kanssa.
 
Koko kummitouhu on surkastuva perinne. Minusta on älytntä, ettei voi kastaa ilman kummeja. Meilläkin murto-osa tutuista ja suvusta kuuluu kirkkoon, valitse siinä sitten hyvät kummit. Ei tuo ainakaan kirkkoon liittymistä edistä. Ja aika monesti kummius on pelkkää lahjanvaihtoa.
 
On meilläkin molemmilla lapsilla yksi sukulaiskummi, mieheni veli ja oma veljeni. Omaa veljeäni en ole nähnyt ristiäisten jälkeen kuin pari kertaa, ja ristiäisistä on 5 vuotta. Halusin useamman kummin lapsilleni sillä minulla ei ole muuta kuin yksi kummi, tätini jota en edes juurikaan muista, sillä ei ole pitänyt mitään yhteyttä sen jälkeen kun olin n. 4 vuotias. Siksi meillä siis on useampi kummi molemmilla lapsilla, suurempi todennäköisyys että joku edes pitäisi yhteyttä lapseen, ja onhan molemmilla kummit joita ei kiinnosta, ja myös kummeja joita kiinnostaa.

Muoks. ja meitä ei todellakaan kiinnosta mitkään lahjat, ei odoteta kummeilta lahjoja. Eikä vaadita että pitäisi pitkästä matkasta tulla synttäreille tms. mutta jos ei kertaakaan 5 vuoteen käy syntymäpäivillä edes kahvilla vaikka asuu 45km päässä niin.....
 
No ei ne kummit aina vaan jaksa sitä yksipuolista yhteydenpitoa (tai ei me ainakaan).
Jos se on aina kummi joka soittaa kuulumisia ja käy kääntymässä, niin väkisinkin siinä tulee (mulle ainakin) mieleen, ettei kovasti haluta olla tekemisissä jos ei koskaan tule yhteydenottoa toiseen suuntaan.
Kyllä meillä silti ainakin synttäri-ja joululahjat viedään kummimuksuille, vaikka ei niistä muuten kuuluiskaan mitään.
 
Olen samaa mieltä vieraan kanssa tuosta lahja-automattina olosta. Minusta olisi kiva joskus saada vaikka piirustus tai valokuvia. Tuntuu, että tärkeintä on, että kummi muistaa (ostaa) jouluna ja synttärinä. Paketista kiitetään ja siinä kaikki. Onneksi kahden kummilapsen kanssa on sellaiset välit, että niiden arjessakin saa olla mukana ja toiselta tulee aina ihania piirustuksia.
 
ei kais sen nyt ihan mönkään tarvii mennä vaikka alku kangertelee...

Suurin syy lienee, että heilläkin on pieniä lapsia. Yksi asuu kaukana, minä olen heidän lapsensa kummi.
Pienempänä (n.2½ vuotiaaksi asti) meidän kumpikin lapsi vierasti kaikkia muita paitsi vanhempiaan (kotihoidetut).
Kylläs sitä ehtii paikata sitten kun lapsi on sen ikäinen, että pärjää vähän paremmin itse (esim vessassa) ja sitä ei tarvitse vahtia herkeämättä max 1 metrin päästä (kaikkia alle 2 vuotiaita pitää).

 
Meillä 2 lasta ja molempien kohdalla kummivalinta on onnistunut vähän niin ja näin...Valitessa tuntui hyvälle, mutta arjessa onnistuminen... no jaa. Melkein kaikki kummit ovat "ystäviämme", saa nähdä mitä tulevaisuus tuo. En vaadi, että pitäisi tuoda kalliita lahjoja lapsille, kiinnostus lasta kohtaan ja leikkiminen ja arkeen osallistuminen riittäisivät!
 
mietin sitä että nykyään kun on kännyt joissa kamerat ja mailit ja meset ni mikä siinä on niin vaikeeta pitää yhteyttä??

meillä ei siis ongelmaa tässä ole mutta ihmetyttää muiden ongelmat

enkä nyt tarkota kumiuden kristillistä puolta lainkaan! meillä kummit on lapsen erityisiä aikuisia, ei vaadita mitään kirkollista

laitan lasteni kummeille usein tekstarin esim. tulipam sanottua lapsen suusta tai kuvaa vaikka lumiukon kera tms
toki muutenkin pidetään yhteyttä mutta ihan arkisestikin voi heittää viestillä
 
Tämä on mullekin vaikea asia.
Kummilapseni (serkkuni lapset) vanhemmat erosivat ja isä meni hunningolle. Lapset jäi äidille, joka on minulle aika tuntematon.
Välimatkaa on 400km. Minä soitan heille n. kerran kuussa, he eivät koskaan soita minulle. Laitan synttäri ja joulupaketit, nimpparikortit, joulukortit. Mutta he eivät muista koskaan meitä. EN odota lahjoja tms. mutta esim valokuva silloin tällöin voisi olla kiva.
Mulla on jotenkin sellainen tunne, että olen lahja-automaatti. Viimeksi kun näimme, vein lapsille jäätelöä, niin lapsi kysyi, että mikset tuonu mitään lahjoja?

En edes tiedä , että onko yhteydenpitoni toivottua. Yleensä tuntuu, että se on täysin yhdentekevää.
 
Mä olen kummi tädin tytölle.Kummina oon ottanu hoitoon ja tehny jotain kivaa lapsen kanssa(silloin ei ollu omia muksuja vaan olin opiskelija)Sen jälkeen tyttö kyläilee meillä kun tahtoo.Muistan syntärinä,jouluna lahjoilla.Muuten normi eloa.Nähdään kyllä aika usein.

Toinen kummityttö,on ollut etäisempi vaikka asuu lähenpänä.Muistetaan jouluna ja synttäreinä.Likka käy kauppaamassa aina sillointällöin omia askartelujaan yms.Samaten myös eka kummityttö kauppaa koulun juttuja aina meille,kun tietää että ostan varmasti.

Mutta nämä tytöt on niin erilaisista perheistä kotoisin.Mun tädin perhe on läheisempi kun toisen kummitytön..monessa eri suhteessa.

Kummina otan likkoja hoitoon jos tarve vaatii.Muistan merkkipäivinä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja elokuu19:
Mä olen kummi tädin tytölle.Kummina oon ottanu hoitoon ja tehny jotain kivaa lapsen kanssa(silloin ei ollu omia muksuja vaan olin opiskelija)Sen jälkeen tyttö kyläilee meillä kun tahtoo.Muistan syntärinä,jouluna lahjoilla.Muuten normi eloa.Nähdään kyllä aika usein.

Toinen kummityttö,on ollut etäisempi vaikka asuu lähenpänä.Muistetaan jouluna ja synttäreinä.Likka käy kauppaamassa aina sillointällöin omia askartelujaan yms.Samaten myös eka kummityttö kauppaa koulun juttuja aina meille,kun tietää että ostan varmasti.

Mutta nämä tytöt on niin erilaisista perheistä kotoisin.Mun tädin perhe on läheisempi kun toisen kummitytön..monessa eri suhteessa.

Kummina otan likkoja hoitoon jos tarve vaatii.Muistan merkkipäivinä.

Kauppaa askertulejaan sulle,kummille!?! Ompa tökeröä!
 
Kuinka lapsenne muistavat kummejaan tänä jouluna?
Meillä tehtiin kortteja ja lahjaksi painettiin käden- ja jalankuvia käsipyyhkeisiin. Ainakin lapset tykkäsivät puuhastelusta, toivottavasti kummit myös ilahtuisivat!
 
Alkuperäinen kirjoittaja sss:
Alkuperäinen kirjoittaja elokuu19:
Mä olen kummi tädin tytölle.Kummina oon ottanu hoitoon ja tehny jotain kivaa lapsen kanssa(silloin ei ollu omia muksuja vaan olin opiskelija)Sen jälkeen tyttö kyläilee meillä kun tahtoo.Muistan syntärinä,jouluna lahjoilla.Muuten normi eloa.Nähdään kyllä aika usein.

Toinen kummityttö,on ollut etäisempi vaikka asuu lähenpänä.Muistetaan jouluna ja synttäreinä.Likka käy kauppaamassa aina sillointällöin omia askartelujaan yms.Samaten myös eka kummityttö kauppaa koulun juttuja aina meille,kun tietää että ostan varmasti.

Mutta nämä tytöt on niin erilaisista perheistä kotoisin.Mun tädin perhe on läheisempi kun toisen kummitytön..monessa eri suhteessa.

Kummina otan likkoja hoitoon jos tarve vaatii.Muistan merkkipäivinä.

Kauppaa askertulejaan sulle,kummille!?! Ompa tökeröä!

Miten niin tökeröä?Käyvät kaverinsa kanssa muuallekkin kauppaamassa,esim.joulukortteja,pääsiäiskortteja tms mitä ite tehny.Ennemmin tytölle maksan niistä,kun että virolaiset opiskelijat kauppaa alvariinsa oven takana kopioimiansa tauluja tms.
 
Tuo kummius on minusta vanhanajan juttu, ei nykyään sillä ole monillekaan mitään merkitystä.
Muuta kuin että jotkut heput sinne alttarille piti saada notkumaan.
Meillä ei ainakaan odoteta kummeilta mitään velvotteita lasta kohtaan. Ihan vieraita ovat toisilleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja rapu:
Tuo kummius on minusta vanhanajan juttu, ei nykyään sillä ole monillekaan mitään merkitystä.
Muuta kuin että jotkut heput sinne alttarille piti saada notkumaan.
Meillä ei ainakaan odoteta kummeilta mitään velvotteita lasta kohtaan. Ihan vieraita ovat toisilleen.

Aivan, jos raamattua tuntevat katsois kohtaa jossa kastetaan joku, mainitaanko siinä muka kummeja!?

Nimiä paperilla jotta byrokratia etenisi, joillekin lahja-automaatti.

 
Alkuperäinen kirjoittaja elokuu19:
Alkuperäinen kirjoittaja sss:
Alkuperäinen kirjoittaja elokuu19:
Mä olen kummi tädin tytölle.Kummina oon ottanu hoitoon ja tehny jotain kivaa lapsen kanssa(silloin ei ollu omia muksuja vaan olin opiskelija)Sen jälkeen tyttö kyläilee meillä kun tahtoo.Muistan syntärinä,jouluna lahjoilla.Muuten normi eloa.Nähdään kyllä aika usein.

Toinen kummityttö,on ollut etäisempi vaikka asuu lähenpänä.Muistetaan jouluna ja synttäreinä.Likka käy kauppaamassa aina sillointällöin omia askartelujaan yms.Samaten myös eka kummityttö kauppaa koulun juttuja aina meille,kun tietää että ostan varmasti.

Mutta nämä tytöt on niin erilaisista perheistä kotoisin.Mun tädin perhe on läheisempi kun toisen kummitytön..monessa eri suhteessa.

Kummina otan likkoja hoitoon jos tarve vaatii.Muistan merkkipäivinä.

Kauppaa askertulejaan sulle,kummille!?! Ompa tökeröä!

Miten niin tökeröä?Käyvät kaverinsa kanssa muuallekkin kauppaamassa,esim.joulukortteja,pääsiäiskortteja tms mitä ite tehny.Ennemmin tytölle maksan niistä,kun että virolaiset opiskelijat kauppaa alvariinsa oven takana kopioimiansa tauluja tms.

Minusta kummille voisi antaa ihan ilman maksuja, en ainakaan oman lapseni antaisi kummeilleen myydä askarteluja...
 
Niinkin yksinkertainen kuin ajanpute.

Napuri tai sukulaisia kummeiski, niin jo toimii.

Paitsi että mä sain taa joulukortin kummeiltani, jotka asuivat jo ollessani 15-vuotias aikas kaukana. Ehkä se on siinä, kun minäkin lähetän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Koko kummitouhu on surkastuva perinne. Minusta on älytntä, ettei voi kastaa ilman kummeja. Meilläkin murto-osa tutuista ja suvusta kuuluu kirkkoon, valitse siinä sitten hyvät kummit. Ei tuo ainakaan kirkkoon liittymistä edistä. Ja aika monesti kummius on pelkkää lahjanvaihtoa.

ei kummin tartte kuulua kirkkoon

 
Mä valitsin kummit sillä perusteella että he olisivat jollain tavoin muutenkin kuin lahjonta mielessä lapsen kanssa tekemisissä. Saa nähdä kuinka käy kun lapsi kasvaa, toivottavasti me vanhemmat pysytään heidän kanssaan tekemisissä.
 
Omien lasten kummienvalinta onnistui ihan hyvin, pitävät yhteyttä ja kutsutaan heidät kylään vähintään muutaman kerran vuodessa, yleensä 4-5 kertaa vaikka lukua ei pidetä ;D
Muistamme kummeja antamalla kuvan tai lahjan jouluna, osa lahjoista on lasten itse tekemiä, osa ostettuja.
Omat kummilapseni käyvät kylässä muutaman kerran vuodessa, heidän luonaan käymme kun kutsu käy, ainakin synttäreillä käymme joka vuosi. Lahjoja olemme saaneet jouluksi. Kuvia toivoisin kovasti mutta räpsin synttäreiltä kuvia muistoksi joten tämä hoituu näinkin näppärästi.
 

Similar threads

Yhteistyössä