Miksi kotiäiti ei saisi koskaan huomauttaa miehelle?

Tulee avauksiin saatavista kommenteista usein mieleen,että kotona oleva äiti ei saisi mitenkään ohjeistaa työssäkäyvää miestä lastenhoidossa. Kaikki on nalkutusta ja "voi hirvee, mikä muija miehelläsi" taivastelun aihe.

Mitä,jos kuitenkin olisi niin, että arkea pyörittävä on sen segmentin asiantuntija ja hänellä on tähän annettavaa? Jos rutiinit ovatkin hyväksi ja myös miehen tulisi näitä lapsille vaalia? Entä, jos mies ei olekaan perheen kuningas, jota tulee sukia, vaan tasavertainen elämänkumppani, jolta myös voi odottaa yhtenevää linjaa lastenkasvatuksessa?!?

 

Nalkuttamisella ja keskustelulla on eronsa. Nalkuttamastakaan en voi ketään kieltää, mutta onko sillä toivottuja vaikutuksia. En ymmärrä sitä miksi parisuhteessa ylipäätään pitäisi toimia sen mukaan mitä joku palstalla sanoo, herää kysymys kenen kanssa henkilö on parisuhteessa palstan vai puolisonsa.

 

Se on vain sitä, että palstan ämmät haluavat antaa itsestään kuvan maailman parhaina vaimoina. Tosielämässä jokainen varmasti neuvoo miestään, mutta täällä toitotetaan sitä "pitää antaa toisen tehdä tyylillään"- mantraa, vaikka ukko syöttäisi lapselle pelkkiä ranskalaisia ja laittaisi päiväunille kuudelta illalla.

 

[QUOTE="...";28059294]Se on vain sitä, että palstan ämmät haluavat antaa itsestään kuvan maailman parhaina vaimoina. Tosielämässä jokainen varmasti neuvoo miestään, mutta täällä toitotetaan sitä "pitää antaa toisen tehdä tyylillään"- mantraa, vaikka ukko syöttäisi lapselle pelkkiä ranskalaisia ja laittaisi päiväunille kuudelta illalla.[/QUOTE]
*reps*

 

Ei mun huomautella tarvinnut, mies kysyi aina jos joku oli epäselvää. Ja kun osallistui aina aktiivisesti vauvanhoitoon (ja muutenkin puhuttiin paljon ihan päivittäin tyyliin "ai niin, Liisa onkin mennyt päikkäreille nyt parina päivänä tunnin myöhemmin,alkaa varmaan kohta yhdet päikkärit riittämään") niin oli täysin perillä rytmeistä, ruokailuista yms. aina kun jäi vauvan, tai lasten kanssa, yksin.

Ja meillä kyllä pidettiin erittäin tarkat rytmit ja yhteneväiset kurit lapsilla pieninä, todettiin että päästään paljon helpommalla niin kun kaikilla arki luistaa.

 

Tästä tuli mieleen että miksi kotiäitien tarvitsee aina yrittää päteä naurettavilla asioilla internetissä? Miksi tämä palsta on täynnä kirjoituksia joissa mammat kiljuvat kuinka typeriä miehet ovat kun eivät osaa sekoittaa lapselle velliä oikeassa sekoitussuhteessa tai ymmärrä pesukoneen kaikkia ominaisuuksia tai jotain muuta täysin turhaa sontaa?

Onko kotiäitien elämä oikeasti niin tyhjää ja itsetunto heikko että pitää aina päteä mitä pienimmälläkin asialla jos siihen vain suinkin löytyy mahdollisuus? Naurattaa kun lukee näitä juttuja.

 

Saahan toki huomauttaa ja ohjeistaa mutta ehkä kannattaa miettiä mistä asioista ja millä tyylillä. Jos siis on tarkoitus saada miehestä se tasavertainen ja osallistuva vanhempi. Liika naputtaminen ikävällä tyylillään toimii itseään vastaan. Kuinka moni tuore ja kokematon äiti haluaa esim anopin tai muiden lähipiirin kokeneempien naisten jatkuvasti huomauttelevan virheistään?

Toisaalta tasa-arvoinen vanhemmuus, eikö se tarkoita että kumpikin on tekemässä päätöksiä ja luomassa sitä yhteistä kasvatuslinjaa? Ei vain niin että mies tekee kaiken mitä vaimo käskee.

 

Ei mun huomautella tarvinnut, mies kysyi aina jos joku oli epäselvää. Ja kun osallistui aina aktiivisesti vauvanhoitoon (ja muutenkin puhuttiin paljon ihan päivittäin tyyliin "ai niin, Liisa onkin mennyt päikkäreille nyt parina päivänä tunnin myöhemmin,alkaa varmaan kohta yhdet päikkärit riittämään") niin oli täysin perillä rytmeistä, ruokailuista yms. aina kun jäi vauvan, tai lasten kanssa, yksin.

Ja meillä kyllä pidettiin erittäin tarkat rytmit ja yhteneväiset kurit lapsilla pieninä, todettiin että päästään paljon helpommalla niin kun kaikilla arki luistaa.

Voi onnellista. Olet niin hieno ihminen. Tässä kruunusi takaisin kiillotuksesta. Ja mitalia pukkaa äitienpäivänä. Se on varma.

 

Voi onnellista. Olet niin hieno ihminen. Tässä kruunusi takaisin kiillotuksesta. Ja mitalia pukkaa äitienpäivänä. Se on varma.

Kiitos paljon.

 

Tietysti voi huomauttaa. Jos mies ottaa nokkiinsa niin se on voi voi..

 

Yhteiset linjat lastenkasvatuksessa ovat toki tavoiteltavia ja suotavia. Eikä siinä, että aikuisista hän, joka pääsääntöisesti sitä perusarkea kotona pyörittää kertoo sille toiselle vähemmän lasten kanssa kotona olleelle, miten itse toimii ja mihin lapset ovat tottunneet ole mitään pahaa. Ja tietyistä rutiineista ja rajoista päivittäisessä rytmissä lasten kanssa on ainakin jossainmäärin ehkä syytäkin pitää kiinni... mutta tietynlaista omaan toimintatapaansa tiukasti kangistumisesta on silti ehkä pikkuisen uskallettava päästää irti. Meistä jokainen toimii vanhempana, kuitenkin omana persoonanaan ja ehkei ihan kaikkea tee ja toteuta samoin kuin toinen..

Tarkoitan nyt tällä sellaisia pieniä asioita, jotka eivät suista arkea ja lasta radoiltaan.
Ja voi toista olla ihan hyväkin ohjeistaa, jos hän lasten kanssa yksin jäädessään seisoo kädet suorana hämmästyneen näköisenä " mitä näille syötetään, mitä näiden kanssa tehdään ,pitääkö näiden nukkuakin, ai siis mitä pitääkö näitä ulkoiluttaa " samalla kuitenkin muistaen, että lapsi ei mene rikki siitä, jos hänet on puettu vääränsävyisiin vaatteisiin ja ketsuppia on annettu ruokaan, johon se ei normiston mukaisesti sovi. :xmas:

Itselläni on välillä ollut ollut opettelun ja kasvun paikka siinä. että mies toteuttaa vanhemmuttaan itsenään, ja ettei hän ihan kaikessa toimi siten kun minä toimin..
Ja ettei minun tapani ole ehkä edes sen oikeampi.

 

Eikä ne ohjeet aina pahasta ole. Meillä mies on viimeajat liikkunut enemmän tuon 6v:n kanssa ja huolehtinut hänestä kodin ulkopuolella. Heille on kehittyneet omat tapansa ja rutiininsa (erityislapsi) joilla hommat sujuvat helpommin.

Silloin kun itse olen tytön kanssa lähdössä jonnekin on kivakin että mies sanoo jostain jutusta että se kannattaa tehdä noin tai puuttuu asiaan jos näkee minun heti alkuun tekevän jotain typerää. Hyvä näin. Mutta jos tuo olisi jatkuvaa huomauttelua tyyliin "etkö sä nyt totakaan osaa tehdä oikein, miten sulle edes uskaltaa lasta jättää" niin se nyppisi tosissaan.

 

Tämä työssäkäyvä äitikin huomauttaa miehelle lapsenhoidosta jos aihetta on. Samoin saan itse palautetta jos en toimi johdonmukaisesti.

 

Tottakai saa huomauttaa.Ainakin meillä menis ihan pipariksi kaikki jos ei vähän neuvoisi...
Ja välillä mies kyselee rasittavuuteen asti "voiko näin antaa ja voiko näin tehdä ja mitens tää hommmeli jatää"aargh!
Välillä pitää huomauttaa että maalaisjärjenkäyttö myös isällä sallittua!!Että miettis itte välillä niin äitikin joutuu tekemään....montako pikkulasta meiltä löytyykään...hmmmm

 

Mun mutsilla on tähän vankkumaton mielipide: mieheltä ei saa vaatia mitään, ei saa odottaa mitään eikä pyytää mitään, ettei tämä vaan kyllästy ja lähde menemään.
Meillä kyllä tiimi toimii ja palautetta (ja neuvoja) annetaan puolin ja toisin.
Mutta tietoisesti olen antanut miehen tehdä omat erehdykset ja kokeilut, varsinkin silloin kun muksu oli vauva. Vaikka en edelleenkään ymmärrä miten sen bodyn saakin niin monella tapaa väärin vauvan päälle :kieh:
Mutta tietääkseni en ole muotoseikoista valittanut, väärät ulkovaatteet, epämääräiset väriyhdistelmät tai muut vastaavat. Kyllä nuo keskenään pärjää, loistavasti, kun olen reissussa.