Miksi kiintymysvanhemmuusketju suljettiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Mielestäni siellä käytiin asiallista keskustelua aiheesta.

Mä yritin vielä lisätä sinne tämän:
Mun mielestä lapset ovat luonnostaan itsekeskeisiä ja tietynlainen narsismi on lapsen selviytymiskeino. Mä en usko, että lapsi välttämättä jaksaa olla kiinnostunut toisten lasten tunteista, jos niiden pitäisi mennä oman mielihyvän edelle. Sen sijaan lapsi haluaa miellyttää vanhempaansa ja jos vanhempi tekee selväksi, että hän on pettynyt lapsen käytökseen (vaikka väkivaltaisuuteen), niin se merkitsee lapselle huomattavasti enempi kuin se että kaverille tulee paha mieli. Mä en tiedä toteutuuko tämä kiintymysvanhemmuudessa.

Empatia kehittyy kyllä tietystä iästä eteenpäin ja sen kehittämisen tukena voi olla esimerkiksi juurikin kysymällä, että miltä sinusta itsestäsi tuntuisi, jos..
 
Miten te kiintymysvanhemmat muuten suhtautuisitte, jos joku päivä lapsenne ilmottaisikin, että häntä ei oikeastaan kiinnosta miltä kaverista tuntui, koska sai mitä halusi? Eikö olisi tärkeää laittaa lapselle selkeät rajat mitä tulee ainakin väkivaltaisuuteen? Eikö olisi selkeämpää lapselle, jos hän ymmärtäisi että väkivaltaisuus ei vain tunnu kaverista pahalta vaan on myös yhteiskunnallisesti hyväksymätöntä ja äidille valtava pettymys, kun lapsi käyttäytyy niin?
 
[QUOTE="vieras";26343630]Miten te kiintymysvanhemmat muuten suhtautuisitte, jos joku päivä lapsenne ilmottaisikin, että häntä ei oikeastaan kiinnosta miltä kaverista tuntui, koska sai mitä halusi? Eikö olisi tärkeää laittaa lapselle selkeät rajat mitä tulee ainakin väkivaltaisuuteen? Eikö olisi selkeämpää lapselle, jos hän ymmärtäisi että väkivaltaisuus ei vain tunnu kaverista pahalta vaan on myös yhteiskunnallisesti hyväksymätöntä ja äidille valtava pettymys, kun lapsi käyttäytyy niin?[/QUOTE]

En muuten koskaan eläessäni oo kuullu/lukenu kenenkään nimittävän ITSEÄÄN kiintymysvanhemmaksi... :confused:
 
[QUOTE="vieras";26343334]Koska se ei ollut kiintymyysvanhemmusketju vaan tapellaan NinaTT:stä ketju.[/QUOTE]

Niin, ajatella. Yllättäen ketjussa jonka nimi on "Tulipa paha mieli kun luin ninaTT:n blogia keskusteltiin hänen esittämistään mielipiteistä. Ei sentään semmosta voi sallia, lukkoon vaan! Käsittämätöntä moderointia täällä, harvalla foorumilla moiseen törmää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;26343889:
En minäkään ole koskaan kutsunut itseäni esimerkiksi eskarilaisen vanhemmaksi, mutta minulla on eskari-ikäinen lapsi, joten käsittääkseni kuitenkin sellainen olen.

Miten sulla meneeki pointti aina niin viheltäen ohi? :confused:
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;26344150:
No kerro nyt sitten mikä se pointti sitten oli. Jos joku kertoo noudattavansa kiintymysvanhemmuuden oppeja, hän on kai silloin kiintymysvanhempi, vaikkei itse sitä termiä käytäkään ja vaikka se tyhmältä kuulostaakin. Miten tuon(kin) asian voi ymmärtää jotenkin toisella tavalla?

Harva kai haluaa luokitella itseään yhtään miksikään ja miksi pitäisikään?

Ihminen voi olla kiinnostunut jostain ja kannattaa jotain ihan ilman leimojakin. Minäkin kannatan sukupuolten välistä tasa-arvoa, en silti ole mikään tasa-arvoihminen sen enempää, kuin mitään muutakaan. Lisäksi, kun ulkopuolinen leimaa toisenn ihmisen, on hänellä tiettyjä, yleensä varsin suppeita, ennakkokäsityksia aiheesta jolloin ko leima yleensä on sekä harhaanjohtava että mahdollisesti väärä.

Vertasit esikouluopetusta ja kasvatusfilosofiaa. MITEN nuo mielestäsi on verrattavissa?
 
Harva kai haluaa luokitella itseään yhtään miksikään ja miksi pitäisikään?

Ihminen voi olla kiinnostunut jostain ja kannattaa jotain ihan ilman leimojakin. Minäkin kannatan sukupuolten välistä tasa-arvoa, en silti ole mikään tasa-arvoihminen sen enempää, kuin mitään muutakaan. Lisäksi, kun ulkopuolinen leimaa toisenn ihmisen, on hänellä tiettyjä, yleensä varsin suppeita, ennakkokäsityksia aiheesta jolloin ko leima yleensä on sekä harhaanjohtava että mahdollisesti väärä.

Vertasit esikouluopetusta ja kasvatusfilosofiaa. MITEN nuo mielestäsi on verrattavissa?

Miksi kiintymysvanhemmaksi leimautuminen on jotain pelottavaa, jos kuitenkin sen puolesta omalla naamallaan liputtaa? Minusta se on ihan sama asia.

Esikouluopetus tässä nyt kertoo jotain minusta vanhempana, eli sen, että minulla on eskarilainen. Voin toki käyttää tässä ihan mitä tahansa itseäni kuvaavaa sanaa, jota en ole koskaan itsestäni käyttänyt. Läppärin omistaja, omakotiasuja, paahtoleivän ystävä, farkkuihin pukeutuja jne. Ei mitään leimaa, ne vain kertovat minusta sen asian, mitä siihen käsitteeseen kulloinkin sisältyy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;26344213:
Miksi kiintymysvanhemmaksi leimautuminen on jotain pelottavaa, jos kuitenkin sen puolesta omalla naamallaan liputtaa? Minusta se on ihan sama asia.

Minusta ei ole kenenkään asia leimata jotain toista yhtään miksikään.

Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;26344213:
Esikouluopetus tässä nyt kertoo jotain minusta vanhempana, eli sen, että minulla on eskarilainen. Voin toki käyttää tässä ihan mitä tahansa itseäni kuvaavaa sanaa, jota en ole koskaan itsestäni käyttänyt. Läppärin omistaja, omakotiasuja, paahtoleivän ystävä, farkkuihin pukeutuja jne. Ei mitään leimaa, ne vain kertovat minusta sen asian, mitä siihen käsitteeseen kulloinkin sisältyy.

Saathan sinä itsestäsi sanoa mitä huvittaa.
 
Minusta ei ole kenenkään asia leimata jotain toista yhtään miksikään.



Saathan sinä itsestäsi sanoa mitä huvittaa.

No eihän kukaan ulkopuolinen ole ketään leimannutkaan, vaan itsehän ne kyseisen termin alle kuuluvat noudattavat sitä oppiaan. Miten ihmeessä se voi loukata ja olla toisen leimaamista, että todetaan, että henkilö elää kuten sanoo elävänsä?

Onko esimerkiksi leimaamista, jos joku sanoo sinusta, että "sinä punapaitainen", jos sinulla sillä hetkellä on punainen paita?
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;26344269:
No eihän kukaan ulkopuolinen ole ketään leimannutkaan, vaan itsehän ne kyseisen termin alle kuuluvat noudattavat sitä oppiaan. Miten ihmeessä se voi loukata ja olla toisen leimaamista, että todetaan, että henkilö elää kuten sanoo elävänsä?

Mietippä mitä kirjoitin ensimmäisessä lainaamassasi viestissäni.

Lisäksi: En ole puhunut mitään loukkaantumisesta. Selitin myös jo yllä, miksi minusta ei ulkopuolisen pitäisi leimata ketään vaan sen perusteella, mitä ko hlö on kertonut "fanittavansa" tms, koska ko luokitteluntarvetta kokeva ulkopuolinen harvoin edes tietää aiheesta kovinkaan paljoa.
 
Vaatekappale ja kasvatusfilosofia. Oikeasti vertaat noita? :D

No kyllä, jos ne liittyvät oikeasti siihen ihmiseen ja kuvaavat häntä. Miksei voisi verrata, kun käsitetasolla jälleen puhutaan? Kerro nyt mikä ero on kiintymysvanhemmalla ja henkilöllä, joka liputtaa kiintymysvanhemmuuden puolesta ja toteuttaa näitä oppeja kasvatuksessaan. Mitä se kiintymysvanhempi sitten sinun mielestäsi tarkoittaa, jos ei juuri näitä asioita?
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;26344358:
No kyllä, jos ne liittyvät oikeasti siihen ihmiseen ja kuvaavat häntä. Miksei voisi verrata, kun käsitetasolla jälleen puhutaan? Kerro nyt mikä ero on kiintymysvanhemmalla ja henkilöllä, joka liputtaa kiintymysvanhemmuuden puolesta ja toteuttaa näitä oppeja kasvatuksessaan. Mitä se kiintymysvanhempi sitten sinun mielestäsi tarkoittaa, jos ei juuri näitä asioita?

Sanon nyt viimeisen kerran: Minusta ihminen saa leimata itsensä miksi tahansa, mutten katso hyvällä, kun ulkopuolinen leimaa vieraan ihmisen yhtään miksikään. Alunperin esitin vain pohdinnon siitä, että mistäköhän johtuu ilmiö, että joitakin kutsutaan "kiintymysvanhemmiksi", mutta kukaan ei kuulteni/nähteni ole sellaiseksi kutsunut ITSEÄÄN. En tuolloin sanonut sen olevan sen enempää hyvä kuin huonokaan asia.

Minusta paitaa ei millään tapaa voi verrata kasvatusfilosofiaan tai esim uskontoon. Jälkimmäiset kertovan jonkun verrankin ihmisestä, arvoistaan, elämästään jne, kun taas punainen paita on vain ja ainoastaan vaate.
 
Mä en ainakaan todellakaan halua leimautua kiintymysvanhemmaksi tulevaisuudessakaan vaikka saatankin joskus noudattaa monia siihen liittyviä periaatteita. En silti allekirjoita kaikkea siihen liittyvää, joten miksi ihmeessä sanoisin olevani kiintymysvanhempi?
 
Sanon nyt viimeisen kerran: Minusta ihminen saa leimata itsensä miksi tahansa, mutten katso hyvällä, kun ulkopuolinen leimaa vieraan ihmisen yhtään miksikään. Alunperin esitin vain pohdinnon siitä, että mistäköhän johtuu ilmiö, että joitakin kutsutaan "kiintymysvanhemmiksi", mutta kukaan ei kuulteni/nähteni ole sellaiseksi kutsunut ITSEÄÄN. En tuolloin sanonut sen olevan sen enempää hyvä kuin huonokaan asia.

Minusta paitaa ei millään tapaa voi verrata kasvatusfilosofiaan tai esim uskontoon. Jälkimmäiset kertovan jonkun verrankin ihmisestä, arvoistaan, elämästään jne, kun taas punainen paita on vain ja ainoastaan vaate.

Et vieläkään vastannut, mikä ero näillä asioilla on ja mitä se termi kiintymysvanhempi sitten tarkoittaa, jos sitä ei voi liittää henkilöön, joka noudattaa näitä oppeja ja liputtaa julkisesti niiden puolesta. Mikä käytännön ero näillä on? Eikö se sitten leimaa ketään, jos sanotaan, tuo pidempi litania?

Ja tässäkin ketjussa sanottiin "te kiintymysvanhemmat". Jos esim sinä itse et koe kuuluvasi tähän porukkaan, kysymyshän ei ollut sinulle suunnattu, joten voit sitten ohittaa sen ja jättää vastaamatta. Ketäs siinä sitten on edes loukattu tai leimattu? Vastatkoon ne, jotka kokevat termin kuvaavan itseään.

Minä puhun tässä nyt ihan kielenkäytön kannalta, en filosofian ja elämäntyylien kannalta. Sen takia nämä asiat voidaan mielestäni ihan hyvin rinnastaa. Miksi nuo samat eivät päde kasvatusfilosofian kohdalla? Onko siinä jotkin omat kielisääntönsäkin?
 
Toinen esimerkki: en pidä itseäni kutsuttavan biseksuaaliksi. Olen ollut elämässäni kerran ihastunut naiseen, mutta en koe sen tekevän minusta niin vahvaa biseksuaalia, että osaisin itseni sellaiseksi määritellä. Ihmisillä liittyy tietynlaisia ajatuksia ja oletuksia tuohon sanaan, esimerkiksi saattavat ajatella biseksuaalin voivan kiinnostua yhtä lailla kummastakin sukupuolesta ja katsovan tasapuolisesti molempia "sillä silmällä". Mä en voisi deitti-ilmoitukseen laittaa etsiväni "molempia", joten en kutsu itseäni biseksuaaliksi vaikken 100% hetero olekaan.
 
Viimeksi muokattu:
Mä en ainakaan todellakaan halua leimautua kiintymysvanhemmaksi tulevaisuudessakaan vaikka saatankin joskus noudattaa monia siihen liittyviä periaatteita. En silti allekirjoita kaikkea siihen liittyvää, joten miksi ihmeessä sanoisin olevani kiintymysvanhempi?

No jos et allekirjoita kaikkea siihen liittyvää etkä oppeja noudata, kuka sinua edes vaatisi käyttämään tuollaista termiä?

Yhtä hölmö kysymys olisi, jos minä kysyisin miksi sanoisin olevani kiintymysvanhempi.

En nyt vain ymmärrä miten tuo käsite on nyt niin kauhean vaikea ymmärtää. Sehän on vain lyhennetty ilmaisumuoto tuosta hiton pitkästä rimpsusta, jonka minäkin olen jo tähän muutamaan kertaan kirjoittanut.

Ja vieläkään en ole saanut vastausta siihen, missä yhteydessä tuollaista sanaa saa edes käyttää.
 
Toinen esimerkki: en pidä itseäni kutsuttavan biseksuaaliksi. Olen ollut elämässäni kerran ihastunut naiseen, mutta en koe sen tekevän minusta niin vahvaa biseksuaalia, että osaisin itseni sellaiseksi määritellä. Ihmisillä liittyy tietynlaisia ajatuksia ja oletuksia tuohon sanaan, esimerkiksi saattavat ajatella biseksuaalin voivan kiinnostua yhtä lailla kummastakin sukupuolesta ja katsovan tasapuolisesti molempia "sillä silmällä". Mä en voisi deitti-ilmoitukseen laittaa etsiväni "molempia", joten en kutsu itseäni biseksuaaliksi vaikken 100% hetero olekaan.

Tuon ymmärsin siinä yhdessä keskustelussa ja toisen seksuaalisuudesta puhuminen on muutenkin sellainen asia, jota ei kenenkään pitäisi tulla määrittelemään. Mutta toisaalta en ymmärrä miten pelkät sanat voivat merkitä ihmisille niin paljon, että niitä pitää ehdoin tahdoin vastustaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;26344471:
Et vieläkään vastannut, mikä ero näillä asioilla on ja mitä se termi kiintymysvanhempi sitten tarkoittaa, jos sitä ei voi liittää henkilöön, joka noudattaa näitä oppeja ja liputtaa julkisesti niiden puolesta. Mikä käytännön ero näillä on? Eikö se sitten leimaa ketään, jos sanotaan, tuo pidempi litania?

En vastannut enkä aijokaan, koska minusta minulla ei ole riittävän kattavaa tietotaitoa aiheeseen liittyen. En lähde arvailemaan. Minusta jonkun kutsuminen tietyn ryhmän edustajaksi on olettamus ja ennakkoluulo, ellei ko henkilö itse ole sanonut siihen ryhmään kuuluvansa.

Minäkin noudatan joitain kristittyjä tapoja ja osaa kintymysvanhemmuden ideoista, siltikään en ole sen enempää kristitty kuin kiintymysvanhempikaan ja henkilökohtaisesti ärsyyntyisin, jos minusta sellaisena puhuttaisiin, koska se olisi valetta. En kuitenkaan ajattele kummassakaan olevan mitään vikaa, siis kintymysvanhemmuudessa tai kristillisyydessäkään.

Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;26344471:
Ja tässäkin ketjussa sanottiin "te kiintymysvanhemmat". Jos esim sinä itse et koe kuuluvasi tähän porukkaan, kysymyshän ei ollut sinulle suunnattu, joten voit sitten ohittaa sen ja jättää vastaamatta. Ketäs siinä sitten on edes loukattu tai leimattu? Vastatkoon ne, jotka kokevat termin kuvaavan itseään.

Niinhän minä ohitinkin kysymyksen, en vastannut siihen. Kysymykseen littyen esitin oman pohdintoni, mikä julkisella palstalla lienee sallittua?

Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;26344471:
Minä puhun tässä nyt ihan kielenkäytön kannalta, en filosofian ja elämäntyylien kannalta. Sen takia nämä asiat voidaan mielestäni ihan hyvin rinnastaa. Miksi nuo samat eivät päde kasvatusfilosofian kohdalla? Onko siinä jotkin omat kielisääntönsäkin?

Kasvatusfilosofia on aika paljon isompi asia, kuin vaatekappale. Käsittämätöntä, ettet tajua niiden eroa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle;26344514:
Tuon ymmärsin siinä yhdessä keskustelussa ja toisen seksuaalisuudesta puhuminen on muutenkin sellainen asia, jota ei kenenkään pitäisi tulla määrittelemään. Mutta toisaalta en ymmärrä miten pelkät sanat voivat merkitä ihmisille niin paljon, että niitä pitää ehdoin tahdoin vastustaa.

Jos toisen seksuaalisuutta ei ole sopivaa toisten määritellä niin miksi vanhemmuustyyliä olisi?
 
  • Tykkää
Reactions: vrs
En vastannut enkä aijokaan, koska minusta minulla ei ole riittävän kattavaa tietotaitoa aiheeseen liittyen. En lähde arvailemaan. Minusta jonkun kutsuminen tietyn ryhmän edustajaksi on olettamus ja ennakkoluulo, ellei ko henkilö itse ole sanonut siihen ryhmään kuuluvansa.

Minäkin noudatan joitain kristittyjä tapoja ja osaa kintymysvanhemmuden ideoista, siltikään en ole sen enempää kristitty kuin kiintymysvanhempikaan ja henkilökohtaisesti ärsyyntyisin, jos minusta sellaisena puhuttaisiin, koska se olisi valetta. En kuitenkaan ajattele kummassakaan olevan mitään vikaa, siis kintymysvanhemmuudessa tai kristillisyydessäkään.



Niinhän minä ohitinkin kysymyksen, en vastannut siihen. Kysymykseen littyen esitin oman pohdintoni, mikä julkisella palstalla lienee sallittua?



Kasvatusfilosofia on aika paljon isompi asia, kuin vaatekappale. Käsittämätöntä, ettet tajua niiden eroa.

Siis mitä tietotaitoa sinä nyt sitten kaipaat, kun itse kuitenkin sanot (ja toivottavasti näin väittäessäsi myös ymmärrät), että näillä asioilla on ero. Minä haluaisin tietää mikä ero näillä on, koska minun mielestäni näillä asioilla ei ole eroa ja olen kantani parin esimerkinkin kautta yrittänyt selventää.

Voisiko olla vaan niin, että toiset (esimerkiksi minä ja tuo kysymyksen esittäjä) käsittävät tuon sanan ainoastaan lyhennettynä ilmaisuna siitä "henkilö, joka toimii kiintymysvanhemmuuden periaatteiden mukaan ja liputtaa tämän filosofian puolesta" ja käyttää sitä vain helpottaakseen näitä keskusteluja? Ei tietenkään, kun tarkoitushan on tietenkin vain loukata, leimata ja osoittaa totaalinen ymmärtämättömyytensä, niinkö?
 

Yhteistyössä