Miksi kaipaan exää niin paljon?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ex
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Ex

Vieras
En ymmärrä. Suhde oli viimeisen vuoden hyvin narsistipiirteinen, mies kohteli mua kun paskaa. Erokin tuli niin ettei ison riidan jälkeen kumpikaan enää ottanut yhteyttä. Mulle riitti, tiedä sitten mikä hänen syy oli. Todennäköisesti toinen nainen oli kuviossa. Kummallisia puheluja, heti eron jälkeen näin autonsa sellaisen talon pihalla jossa tiesin ettei asu. Jne. Erosta nyt vuosi ja 3kk aikaa. Lähiaikoina olen kaivannu häntä mielettömästi. Tiedän etten koskaan voisi häneen luottaa. Silti kaipaan. Miksi?
 
Koska olet läheisriippuvainen. Sinä et sisimmässäsi usko, että ansaitset parempaa, tai että kukaan muu sinua ikinä haluaisi. Sinua pelottaa tuleva ja tuntematon, ja haikailet vanhan ja tutun perään vaikka se ei ollut edes onnellista aikaa. Ja jotain sinä olet siitä suhteesta saanut, kun siinä pysyit niinkin kauan ja vielä ikävöit. Sitä kannattaa miettiä, että mitä sinä siinä oikeastaan ikävöit. Muistele myös, mikä teki sinut onnelliseksi ENNEN tuota suhdetta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Koska olet läheisriippuvainen. Sinä et sisimmässäsi usko, että ansaitset parempaa, tai että kukaan muu sinua ikinä haluaisi. Sinua pelottaa tuleva ja tuntematon, ja haikailet vanhan ja tutun perään vaikka se ei ollut edes onnellista aikaa. Ja jotain sinä olet siitä suhteesta saanut, kun siinä pysyit niinkin kauan ja vielä ikävöit. Sitä kannattaa miettiä, että mitä sinä siinä oikeastaan ikävöit. Muistele myös, mikä teki sinut onnelliseksi ENNEN tuota suhdetta.

tämä oli niin tyhjentävästi sanottu ettei ole mitään muuta lisättävää kun se, että tuo päti myös meikäläiseen eron jälkeen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Koska olet läheisriippuvainen. Sinä et sisimmässäsi usko, että ansaitset parempaa, tai että kukaan muu sinua ikinä haluaisi. Sinua pelottaa tuleva ja tuntematon, ja haikailet vanhan ja tutun perään vaikka se ei ollut edes onnellista aikaa. Ja jotain sinä olet siitä suhteesta saanut, kun siinä pysyit niinkin kauan ja vielä ikävöit. Sitä kannattaa miettiä, että mitä sinä siinä oikeastaan ikävöit. Muistele myös, mikä teki sinut onnelliseksi ENNEN tuota suhdetta.

KIITOS!!! Juuri tuota neuvoa minäkin tässä kaipasin, tosin erosta vasta kaksi päivää (vaikka kolmas kerta jo menossa). Pitääkin oikein laittaa paperille ne huonot puolet, ja ne asiat, joita vielä kaipaan. Ja sitten vielä sinkkuelämän hyvät puolet. :)
 
Some of them want to use you
Some of them want to get used by you
Some of them want to abuse you
Some of them want to be abused

http://www.youtube.com/watch?v=rJE_Sc1Wags
 
Alkuperäinen kirjoittaja pettynyt:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Koska olet läheisriippuvainen. Sinä et sisimmässäsi usko, että ansaitset parempaa, tai että kukaan muu sinua ikinä haluaisi. Sinua pelottaa tuleva ja tuntematon, ja haikailet vanhan ja tutun perään vaikka se ei ollut edes onnellista aikaa. Ja jotain sinä olet siitä suhteesta saanut, kun siinä pysyit niinkin kauan ja vielä ikävöit. Sitä kannattaa miettiä, että mitä sinä siinä oikeastaan ikävöit. Muistele myös, mikä teki sinut onnelliseksi ENNEN tuota suhdetta.

KIITOS!!! Juuri tuota neuvoa minäkin tässä kaipasin, tosin erosta vasta kaksi päivää (vaikka kolmas kerta jo menossa). Pitääkin oikein laittaa paperille ne huonot puolet, ja ne asiat, joita vielä kaipaan. Ja sitten vielä sinkkuelämän hyvät puolet. :)

Siis mikä kolmas kerta? Tarkoitatko kolmas ero samasta tyypistä? :(
 
Mä luulen, että narsisteihin jää helposti just roikkumaan. Kun ap mainitset, että vuoden mies kohteli kuin paskaa. Joten kun jostakin ei meinaa päästä irti niin kantsii miettiä onko toinen osapuoli miten narsistinen?
 
Joo, eka vuosi oli kuin unelmaa. Ehkä jopa liian hyvää ollakseen totta. Sitten kohtelu muuttui, ja kaikki tietty oli mun vikaa. Huoh. Varmaan luulen kaipaavani niitä hyviä aikoja, enkä suinkaan HÄNTÄ, vaan sitä hyvää mitä häneltä sain. Sitä tunnetta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Joo, eka vuosi oli kuin unelmaa. Ehkä jopa liian hyvää ollakseen totta. Sitten kohtelu muuttui, ja kaikki tietty oli mun vikaa. Huoh. Varmaan luulen kaipaavani niitä hyviä aikoja, enkä suinkaan HÄNTÄ, vaan sitä hyvää mitä häneltä sain. Sitä tunnetta!

Niinhän ne narsistit just koukuttaa, kun osaavat olla maailman hurmaavimpia ja niin täysin päinvastaisia. Juuri sen mukaan mitä niitä huvittaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja kysyvä:
Alkuperäinen kirjoittaja pettynyt:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Koska olet läheisriippuvainen. Sinä et sisimmässäsi usko, että ansaitset parempaa, tai että kukaan muu sinua ikinä haluaisi. Sinua pelottaa tuleva ja tuntematon, ja haikailet vanhan ja tutun perään vaikka se ei ollut edes onnellista aikaa. Ja jotain sinä olet siitä suhteesta saanut, kun siinä pysyit niinkin kauan ja vielä ikävöit. Sitä kannattaa miettiä, että mitä sinä siinä oikeastaan ikävöit. Muistele myös, mikä teki sinut onnelliseksi ENNEN tuota suhdetta.

KIITOS!!! Juuri tuota neuvoa minäkin tässä kaipasin, tosin erosta vasta kaksi päivää (vaikka kolmas kerta jo menossa). Pitääkin oikein laittaa paperille ne huonot puolet, ja ne asiat, joita vielä kaipaan. Ja sitten vielä sinkkuelämän hyvät puolet. :)

Siis mikä kolmas kerta? Tarkoitatko kolmas ero samasta tyypistä? :(

Juu... *shame* Olen sen jättäny kaks krt aikasemmin, viikon-pari ollaan oltu eros, ja sit se on vaan saanu mut puhuttua takas... Kohdellu ku elämän tärkeintä asiaa, hemmotellu, PUHUNU TUNTEISTAAN (jotka ei sit tainnuka pitää paikkansa)... Muutama viikko yhteenpaluun jälkeen meni hyvin, sit se alamäki taas alko. Kuvittelin aina et ehkä se eron jälkeen tajus miten paljon mä sille merkitsen, mut oon tainnu huijata itteeni vaan kuvittelemalla olemattomia. Arvakkaa vaan onko tyhmä olo!!!
 
TUli tossa mieleen kun kerroit että oot kolmesti eronnut samasta ihmisestä. Itsellä sama homma, mutta eronnut vain kahdesti kyseisestä henkilöstä. Ensin puhuttiin niin ihania ja kauniita asioita. Sitten olin tyhmä ja otin takasin. Erottiin sitä aikasemmin yhen toisen muijan takia ja ajattelin että ehkä se vaan sekotti sen päätä ja niin me palattiin yhteen. Oltiin sit pari kk yhessä, kunnes taas sama rumba alko, olin ihan täyttä kuraa sen elämässä.. Olin vaan sellanen johon purettiin kaikki kun oli vaikeeta. Yritin olla kiva ja ihana ja kaikkee.. Turhaan.. No sitten me erottiin ja oltiin kavereita hetki. Sitten sain sen uudelta muijalta viestiä etten saa olla tekemisissä exäni kanssa. Asiahan oli sitten sillä selvä..

Sitten sainkin jonkun järkevän päähän piston pyytää exääni tuleen moikkaa ja sehän tuli. Siinä sitten juteltiin niitä näitä ja vaihettiin kuulumisen. Ihan vaan kaverimielessä.. sanoin sille että annan anteeks kaiken paskan mitä se oli tuottanut mulle ja näin. Sitten sain taas kuulla sen muijlata totuuksia.

Pointti tässä oli se, et miks ihmeessä ei voi olla kaveri exänsä kanssa?? Ollaan kuiotenkin tunnettu monta vuotta ennen moista harhahdusta (sitä kun oltiin yhessä). Kysyn mää vaan että mitä hittoja? :D
 

Yhteistyössä