iiita
Ymmärrän, jos lapsi on a. imeväisikäinen b. isä on töissä tms ja ei ole muuta lapselle sopivaa hoitopaikkaa.
Esim. veljeni vaimo.. heidän lapsi on 2v4kk. _AINA_ joka paikassa mukana. Lapselle voisi itselleenkin joskus olla kivempaa jäädä isän kanssa kotiin, kuin lähteä äidin mukana johonkin lapselle tylsään paikkaan, kuten taannoin Juha Tapion kirkkokonserttiin. Veljeni olisi kyllä hoitanut lastaan, mutta vaimo oli sitä mieltä että "emmä mussua viitti jättää".
Eilen olimme päivän reissulla asuntomessuilla. Oletin automaattisesti, että lapset eivät tule. Mieheni hoiti omiamme. Edestakainen ajomatka messuille meiltä on kuitenkin melkein 500km. Oletin, ettei veljeni lapsi tule. Veljenikin oletti, että lapsi jää hänen kanssaan kotiin. Sanoi itse minulle, että "mussu" on hänen kanssaan kotona.
No ei voinut taaskaan veljen vaimo jättää lasta kotiin. Niin ihana lapsi kun heillä onkin ja tätille niin rakas! En silti aina jaksa...
Lapsi kitisi koko ajan. Lopulta jäi puolet taloista kiertämättä, kun oli niin helkkarin kuuma ja lapsi marisi koko ajan. 250km paluumatka meni ihan persiilleen, kun lapsi kiljui autossa koko ajan, kun ei saanut unta, pissatti, janotti yms...
Olisi varmaan "mussullakin" ollut hauskempi päivä isin kanssa kotona!
Nyt olen menossa ruokamessuille kaverin kanssa, joka aikoo ottaa 8-vuotiaansa mukaan. Tuon ikäinen nyt toki osaa olla kärsivällinen. Tämä poika ei haluaisi itse lähteä mukaan ja sanoi, että menee mummille. Mummi hoitaisikin poikaa. Mutta äiti ei malta jättää lastaan yksin koko päiväksi. Siis PÄIVÄKSI.
Onko se niille lapsillekaan oikeasti hauskaa olla jossakin kirkkokonsertissa, asuntomessuille, luennolla, shoppailureissulla, jossa etsitään äidille uutta käsilaukkua yms? Jos on mahdollisuus lapselle mieleiseen hoitoon ja usein vieläpä se hoitaja olisi oma isä.
Esim. veljeni vaimo.. heidän lapsi on 2v4kk. _AINA_ joka paikassa mukana. Lapselle voisi itselleenkin joskus olla kivempaa jäädä isän kanssa kotiin, kuin lähteä äidin mukana johonkin lapselle tylsään paikkaan, kuten taannoin Juha Tapion kirkkokonserttiin. Veljeni olisi kyllä hoitanut lastaan, mutta vaimo oli sitä mieltä että "emmä mussua viitti jättää".
Eilen olimme päivän reissulla asuntomessuilla. Oletin automaattisesti, että lapset eivät tule. Mieheni hoiti omiamme. Edestakainen ajomatka messuille meiltä on kuitenkin melkein 500km. Oletin, ettei veljeni lapsi tule. Veljenikin oletti, että lapsi jää hänen kanssaan kotiin. Sanoi itse minulle, että "mussu" on hänen kanssaan kotona.
No ei voinut taaskaan veljen vaimo jättää lasta kotiin. Niin ihana lapsi kun heillä onkin ja tätille niin rakas! En silti aina jaksa...
Lapsi kitisi koko ajan. Lopulta jäi puolet taloista kiertämättä, kun oli niin helkkarin kuuma ja lapsi marisi koko ajan. 250km paluumatka meni ihan persiilleen, kun lapsi kiljui autossa koko ajan, kun ei saanut unta, pissatti, janotti yms...
Olisi varmaan "mussullakin" ollut hauskempi päivä isin kanssa kotona!
Nyt olen menossa ruokamessuille kaverin kanssa, joka aikoo ottaa 8-vuotiaansa mukaan. Tuon ikäinen nyt toki osaa olla kärsivällinen. Tämä poika ei haluaisi itse lähteä mukaan ja sanoi, että menee mummille. Mummi hoitaisikin poikaa. Mutta äiti ei malta jättää lastaan yksin koko päiväksi. Siis PÄIVÄKSI.
Onko se niille lapsillekaan oikeasti hauskaa olla jossakin kirkkokonsertissa, asuntomessuille, luennolla, shoppailureissulla, jossa etsitään äidille uutta käsilaukkua yms? Jos on mahdollisuus lapselle mieleiseen hoitoon ja usein vieläpä se hoitaja olisi oma isä.