H
hm
Vieras
Onko kyseessä riippuvuus vai itsekkyys? Tämä on vakava ongelma, sillä 15 prosenttia odottavista äideistä tupakoi
Raskauden aikaisen tupakoinnin haitat
Tupakoinnilla on haitallisia vaikutuksia jo ennen raskautta. Se viivästyttää raskaaksi tulemista ja lisää kohdunulkopuolisen raskauden riskin yli kaksinkertaiseksi.[17] Miehillä tupakointi laskee siittiöiden laatua, määrää ja liikkuvuutta.[18]
Sikiön terveys on vaarassa tupakoinnin takia. Kaikki tupakan haitalliset aineet kulkeutuvat napanuoran kautta sikiön verenkiertoon.[19] Sikiön veren nikotiinipitoisuus nousee jopa äidin pitoisuutta korkeammaksi, sillä sikiön kyky poistaa nikotiinia verestä on aikuista huonompi.[20]
Sikiön kannalta tupakansavusta haitallisimpia ovat häkäkaasu, nikotiini ja raskasmetallit. Sikiön verenkiertoon kulkeutunut häkä heikentää punasolujen hapen kuljetuskykyä. Siitä seuraa krooninen hapenpuute. Hapenpuute aiheuttaa ongelmia solujen jakautumisessa ja kudosten kasvussa. Tämän lisäksi nikotiini supistaa kohdun, istukan ja napanuoran verisuonia, mikä lisää sikiön hapenpuutetta. Yhdessä nikotiini ja häkä syanidin, kadmiumin ja lyijyn avustuksella pienentävät tupakoivien äitien saamien lasten syntymäpainoa 200-400 grammaa. Lisäksi hapenpuute vaikuttaa heikentävästi hermoston kehitykseen.
Tupakointi lisää raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä altistaa ennenaikaiselle synnytykselle ja kaksinkertaistaa keskenmenon riskin. Ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa suhteessa päivittäin poltettujen tupakoiden määrään. Istukan vajaatoiminta, ennenaikainen irtoaminen, eteisistukan riski ja liian aikainen lapsiveden meno ovat yleisempiä tupakoivilla äideillä. Raskauden aikainen tupakointi lisää riskiä saada huulilaki-halkioita, astmaa ja allergiaa sekä erilaisia syöpiä.[21]
[muokkaa] Tupakoinnin vaikutukset syntyvään lapseen
Synnyttyään lapsi saattaa kärsiä nikotiinin vieroitusoireista, joka ilmenee esimerkiksi vastasyntyneen vapinana. Äidin rintamaidossa on nikotiinia viisi kertaa enemmän kuin verenkierrossa. Tupakointi lyhentää imetyksen kestoa ja vähentää maidon määrää. Raskausajan tupakointi lisää kätkytkuoleman riskiä. Imeväiskuolleisuuden riski on noin puolet suurempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla äideillä.
Raskauden aikainen tupakointi lisää riskiä lapsen sormien ja varpaiden vikoihin. Varpaat tai sormet voivat puuttua, sormia tai varpaita voi olla ylimääräisiä tai niistä voi tulla räpylämäiset. Riski kasvaa päivässä poltettujen savukkeiden määrän mukaan.[22]
Jos vanhemmat tupakoivat, he altistavat lapsensa pakkotupakoinnille. Palavasta savukkeesta leviää ilmaan palamistuotteita. Ilmaan tulee kolme ja puoli kertaa enemmän tervaa ja lähes seitsemän kertaa enemmän häkää kuin tupakoitsijan keuhkoihin. Tämä savu altistaa lapsen äkilliselle välikorvantulehdukselle sekä hengitystietulehduksille.
Tupakan haittavaikutuksille altistuminen heijastuu myös lapsen kehitykseen. Keskittymis- ja käytöshäiriöt ovat tupakoivien lapsille yleisempiä. Tupakoinnin uskotaan vaikuttavan lapsen kehitykseen ja terveydentilaan ainakin 10 ikävuoteen saakka[23]
Raskauden aikaisen tupakoinnin haitat
Tupakoinnilla on haitallisia vaikutuksia jo ennen raskautta. Se viivästyttää raskaaksi tulemista ja lisää kohdunulkopuolisen raskauden riskin yli kaksinkertaiseksi.[17] Miehillä tupakointi laskee siittiöiden laatua, määrää ja liikkuvuutta.[18]
Sikiön terveys on vaarassa tupakoinnin takia. Kaikki tupakan haitalliset aineet kulkeutuvat napanuoran kautta sikiön verenkiertoon.[19] Sikiön veren nikotiinipitoisuus nousee jopa äidin pitoisuutta korkeammaksi, sillä sikiön kyky poistaa nikotiinia verestä on aikuista huonompi.[20]
Sikiön kannalta tupakansavusta haitallisimpia ovat häkäkaasu, nikotiini ja raskasmetallit. Sikiön verenkiertoon kulkeutunut häkä heikentää punasolujen hapen kuljetuskykyä. Siitä seuraa krooninen hapenpuute. Hapenpuute aiheuttaa ongelmia solujen jakautumisessa ja kudosten kasvussa. Tämän lisäksi nikotiini supistaa kohdun, istukan ja napanuoran verisuonia, mikä lisää sikiön hapenpuutetta. Yhdessä nikotiini ja häkä syanidin, kadmiumin ja lyijyn avustuksella pienentävät tupakoivien äitien saamien lasten syntymäpainoa 200-400 grammaa. Lisäksi hapenpuute vaikuttaa heikentävästi hermoston kehitykseen.
Tupakointi lisää raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä altistaa ennenaikaiselle synnytykselle ja kaksinkertaistaa keskenmenon riskin. Ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa suhteessa päivittäin poltettujen tupakoiden määrään. Istukan vajaatoiminta, ennenaikainen irtoaminen, eteisistukan riski ja liian aikainen lapsiveden meno ovat yleisempiä tupakoivilla äideillä. Raskauden aikainen tupakointi lisää riskiä saada huulilaki-halkioita, astmaa ja allergiaa sekä erilaisia syöpiä.[21]
[muokkaa] Tupakoinnin vaikutukset syntyvään lapseen
Synnyttyään lapsi saattaa kärsiä nikotiinin vieroitusoireista, joka ilmenee esimerkiksi vastasyntyneen vapinana. Äidin rintamaidossa on nikotiinia viisi kertaa enemmän kuin verenkierrossa. Tupakointi lyhentää imetyksen kestoa ja vähentää maidon määrää. Raskausajan tupakointi lisää kätkytkuoleman riskiä. Imeväiskuolleisuuden riski on noin puolet suurempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla äideillä.
Raskauden aikainen tupakointi lisää riskiä lapsen sormien ja varpaiden vikoihin. Varpaat tai sormet voivat puuttua, sormia tai varpaita voi olla ylimääräisiä tai niistä voi tulla räpylämäiset. Riski kasvaa päivässä poltettujen savukkeiden määrän mukaan.[22]
Jos vanhemmat tupakoivat, he altistavat lapsensa pakkotupakoinnille. Palavasta savukkeesta leviää ilmaan palamistuotteita. Ilmaan tulee kolme ja puoli kertaa enemmän tervaa ja lähes seitsemän kertaa enemmän häkää kuin tupakoitsijan keuhkoihin. Tämä savu altistaa lapsen äkilliselle välikorvantulehdukselle sekä hengitystietulehduksille.
Tupakan haittavaikutuksille altistuminen heijastuu myös lapsen kehitykseen. Keskittymis- ja käytöshäiriöt ovat tupakoivien lapsille yleisempiä. Tupakoinnin uskotaan vaikuttavan lapsen kehitykseen ja terveydentilaan ainakin 10 ikävuoteen saakka[23]