Miksi jotkut parit eivät mene naimisiin?

[MarriedWithChildren]

Mä tunnen muutamia pariskuntia, jotka ovat olleet pitkään yhdessä ja lapsiakin on jo tullut. Mutta naimisiin ei ole menty. En ymmärrä sitä. Ei tarttis olla mitään isoja häitä (jos lainkaan olis häitä), mutta ihan lapsien ja turvan kannalta se olis fiksua. Leskeneläke sun muuta...

Miksi jotkut eivät mene naimisiin, vaikka ovat yhdessä muuten "totaalisesti"? Tietysti se on oma asia, mutta kertokaapa miksi esim. te ette ole naimisissa? Tai te jotka olette, niin miksi jotkut eivät ole?

 

["vieras"]

Emme näe mitään syytä mennä, emme ole uskovaisia eli emme kaipaa siunausta yhdessäolollemme tai lupaa seksiin tms. Lakiasiat on aika hyvin hoidettu avopareillakin kun on lapsia, loput voi tehdä lakimiehen avulla.

Ei me nyt ihan kokonaan poissuljeta avioliittoakaan, saattaa olla että joskus maistraatissa käväistään jos siltä tuntuu, mutta ei tosiaan tarvetta koeta.

 

["ap"]

[QUOTE="vieras";28579760]Emme näe mitään syytä mennä, emme ole uskovaisia eli emme kaipaa siunausta yhdessäolollemme tai lupaa seksiin tms. Lakiasiat on aika hyvin hoidettu avopareillakin kun on lapsia, loput voi tehdä lakimiehen avulla.

Ei me nyt ihan kokonaan poissuljeta avioliittoakaan, saattaa olla että joskus maistraatissa käväistään jos siltä tuntuu, mutta ei tosiaan tarvetta koeta.[/QUOTE]

Ei ollut tarkoitus sotkea millään muotoa uskontoa tähän. Eli ihan maistraattihommaakin tarkoitan. Jos toinen vanhempi menehtyy, niin jos ei ole naimisissa, niin toinen ei saa mitään lisätuloja. Näin se vaan on. Mutta jos on naimisissa niin saa leskeneläkettä. Jo pelkästään tuo on mun mielestä riittävä syy.

 

["vieras"]

[QUOTE="ap";28579769]Ei ollut tarkoitus sotkea millään muotoa uskontoa tähän. Eli ihan maistraattihommaakin tarkoitan. Jos toinen vanhempi menehtyy, niin jos ei ole naimisissa, niin toinen ei saa mitään lisätuloja. Näin se vaan on. Mutta jos on naimisissa niin saa leskeneläkettä. Jo pelkästään tuo on mun mielestä riittävä syy.[/QUOTE]

Ok, tuosta pitää vielä ottaa selvää.

 

[---*]

Mä tunnen muutamia pariskuntia, jotka ovat olleet pitkään yhdessä ja lapsiakin on jo tullut. Mutta naimisiin ei ole menty. En ymmärrä sitä. Ei tarttis olla mitään isoja häitä (jos lainkaan olis häitä), mutta ihan lapsien ja turvan kannalta se olis fiksua. Leskeneläke sun muuta...

Miksi jotkut eivät mene naimisiin, vaikka ovat yhdessä muuten "totaalisesti"? Tietysti se on oma asia, mutta kertokaapa miksi esim. te ette ole naimisissa? Tai te jotka olette, niin miksi jotkut eivät ole?

Me ei olla naimisissa ja siihen on useampi syy. Ensinnäkin häät maksaa ja ylimääräistä ei ole todellakaan. Ahdistaa häät, kun ne pitää järjestää. Jo ajatus saa verenpaineen nousemaan. Toisaalta en voi pitää mitään maistraatti/sukulaiskahvittelu-häitä koska katuisin lopun ikäni, etten pitänyt isoja ja näyttäviä häitä, kun sellaiset kuitenkin haluaisin. Eli umpikuja. Olen jo vakavasti harkinnut häitä Thaimaassa "vain meidän kahden kesken", menisi häämatkakin siinä samassa.

 

["vieras"]

vähät leskeneläkkeestä mutta meillä suurin syy pitkän yhdessäolon jälkeen oli se että jos mies olisi kuollut niin olisin ollut riippuvainen anopista asunnon suhteen (lue: olisimme lasten kans jääneet asunnottomiksi) ja koska välit välillä jäätävät niin mieskin tajusi että naimisiin mars.

 

["Vieras"]

[QUOTE="ap";28579769]Ei ollut tarkoitus sotkea millään muotoa uskontoa tähän. Eli ihan maistraattihommaakin tarkoitan. Jos toinen vanhempi menehtyy, niin jos ei ole naimisissa, niin toinen ei saa mitään lisätuloja. Näin se vaan on. Mutta jos on naimisissa niin saa leskeneläkettä. Jo pelkästään tuo on mun mielestä riittävä syy.[/QUOTE]

Tähän tulee hyvin pian muutos. Eron osalta avoliitossa on jo ihan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliitossakin.

Emme näe mitään tarvetta mennä naimisiin ja ylipäätään koko instituutio on minulle ihan vieras kun vanhempanikaan eivät ole naimisissa, vaan ovat olleet onnellisesti parisuhteessa yli 30 vuotta. Avioliittohaluja karsii myös muutamat tuttavat, jotka ovat jo 25 vuotiaina toista kertaa naimisissa ja eronneet ennen kuin täyttävät kolmeakymmentä, sekä syrjivä avioliittolaki.

 

[keppälerttu]

siksi koska mä en näe tarvetta mennä naimisiin.
ainoat perusteet sille miksi pitäisi mennä naimisiin on eläkkeet jne, ja mähän en rahan takia naimisiin halua mennä :xmas:

meille tää avoliitto on ihan sopiva juttu :heart:

 

[13]

ei olla vaan saatu aikaiseksi.. noh, kosintaa odotellessa...

 

["Heh"]

Miksi pitäisi mennä naimisiin? Hyödyt ovat aika minimaaliset.

 

[rrqqd]

Kaikki eivät halua eivätkä tarvitse sitä jurdista sopimusta tai uskonnollista toimitusta jota avioliiton solmiminen useimmille edustaa.
Leskeneläke ei minusta ole riittävä syy solmia avioliittoa. Jos sinulla ja puolisollasi ei ole tai ei ole ollut yhteistä lasta, voit saada leskeneläkettä vain, jos olit täyttänyt 50 vuotta puolisosi kuollessa ja jos
olit avioitunut puolisosi kanssa alle 50-vuotiaana ja puolisosi oli alle 65-vuotias avioliittoa solmittaessa ja
avioliittonne kesti vähintään 5 vuotta.

 

[keppälerttu]

[QUOTE="ap";28579769]Ei ollut tarkoitus sotkea millään muotoa uskontoa tähän. Eli ihan maistraattihommaakin tarkoitan. Jos toinen vanhempi menehtyy, niin jos ei ole naimisissa, niin toinen ei saa mitään lisätuloja. Näin se vaan on. Mutta jos on naimisissa niin saa leskeneläkettä. Jo pelkästään tuo on mun mielestä riittävä syy.[/QUOTE]

mun käsittääkseni leskeneläkettä maksetaan vain hetken, sen jälkeen se on riippuvainen tuloista.koska olen töissä, en sitä saisi.
ja jotkut rahat meni niin, et osa maksetaan lapselle, osa leskelle, mut jos ei oltu naimisissa, kaikki menee lapselle.

 

["Vieras"]

Me ei olla naimisissa ja siihen on useampi syy. Ensinnäkin häät maksaa ja ylimääräistä ei ole todellakaan. Ahdistaa häät, kun ne pitää järjestää. Jo ajatus saa verenpaineen nousemaan. Toisaalta en voi pitää mitään maistraatti/sukulaiskahvittelu-häitä koska katuisin lopun ikäni, etten pitänyt isoja ja näyttäviä häitä, kun sellaiset kuitenkin haluaisin. Eli umpikuja.

Vähän samat syyt itselläkin. Ei ole yhtään ylimääräistä että voisi mitään juhlia järjestää, saatika että alkaisimme juhlavieraita syöttämään ja juottamaan.
Eihän niitä juhlia ole kyllä pakko pitää, enkä oikeastaan edes haluaisi olla minkään sukujuhlien keskipisteenä. Toisaalta ehkä vähän harmittaisi jos ei mitään juhlia pitäisi.

Entinen luokkakaveri oli mennyt pari vuotta sitten maistraatissa naimisiin ja vasta noin puoli vuotta myöhemmin ilmoitti asiasta muille muuttamalla facebookin parisuhdestatuksen.

Myös korkeat erotilastot ja teinikihlat ovat mielestäni aiheuttaneet inflaation koko avioliittoinstituutiolle.
Itse en ole ikinä edes kihloissa ollut.

 

["vieras"]

Uskon, että se ei muuttaisi arjessamme mitään ja minusta on kivaa olla ainoa tämän niminen perheessämme, vähemmistön edustajana En pidä muiden takia avioitumista riittävänä syynä, miksi pitäisi?

 

["Vieras"]

Avioliitto on monille jo ihan tuntematon juttu. Minun vanhempani erosivat ollessani alta kouluikäinen ja miehen vanhemmat taas eivät ole koskaan naimisissa olleetkaan, vaikka edelleen ovat yhdessä. Kälyllä taas vanhemmat ovat edelleen naimisissa, mutta asuvat eri paikkakunnilla suurimman osan ajasta töiden vuoksi ja käly on usein sanonut, että olisi ollut parempi jos olisivat eronneet hänen ollessa lapsi, kun edelleen aloittavat hirveät riidät oltuaan yli kaksi päivää samassa huusollissa. Paremman esimerkin toimivasta ja onnellisesti parisuhteesta olemme saaneet avoliitossa olevilta pariskunnilta, kuin naimisissaolevilta.

 

["vieras"]

Me olemme olleet yhdessä avokkini kanssa 14 vuotta ja meillä n 2 lasta.
Syitä siihen, ettemme ole menneet naimisiin on oikeastaan kaksi.

Ensinnkin olen niin vanhanaikainen, että minun mielestäni kosinta on miehen tehtävä.
Omani ei ole edes vihjaillut naimisiinmenosta. Olen niin itsepäinen, etten taatusti sitä itsekään ehdota jollei toiselle tule mieleenkään kosia.

Toinen syy on rahan puute. En ikinä menisi maistraatissa naimisiin! Minusta se on ihan yhtä tyhjän kanssa. Häiden kuuluu olla isot ja hyvät bileet joista ei ruoka eikä juoma lopu kesken. Tällä hetkellä ei ole rahallisesti mahdollisesti järjestää häitä, joten siirtykööt vielä....

 

[Lispetti]

[QUOTE="vieras";28579760]Emme näe mitään syytä mennä, emme ole uskovaisia eli emme kaipaa siunausta yhdessäolollemme tai lupaa seksiin tms. Lakiasiat on aika hyvin hoidettu avopareillakin kun on lapsia, loput voi tehdä lakimiehen avulla.

Ei me nyt ihan kokonaan poissuljeta avioliittoakaan, saattaa olla että joskus maistraatissa käväistään jos siltä tuntuu, mutta ei tosiaan tarvetta koeta.[/QUOTE]

Aivan samoin kuin meillä!

 

[Tepadj]

Koska se ei ensinnäkään kiinnosta pätkääkään, enkä myöskään hyötyisi koko hommasta yhtään mitään. Avoliitto sopii meille paljon paremmin.

 

["sammakko"]

En halua koskaan mennä naimisiin. En vain näe yhtään järkevää syytä miksi pitäisi. Olemme miehen kanssa vakuuttaneet toisemme ristiin, joten jos toinen kuolee niin toinen on kuitenkin edunsaaja. Ja vaikken saisi penniäkään niin ei haittaa. Ei ole mikään syy mennä naimisiin.

 

[......]

Minä haluaisin naimisiin, mies ei.

 

["vieras"]

Omat vanhempani ovat olleet kahdesti naimisissa ja äiti kihloissa ainakin viisi kertaa. Miehenkin vanhemmat erosivat, tosin heillä oli jo taivalta takana kolme vuosikymmentä ja ero oli kaikille sokki. Kaikki tämä lähipiirin kohellus on vähentänyt "hohtoa" kihloista ja avioliitosta. Meillä ei tämän johdosta ole myöskään suvun painostusta asialle, mikä on aika monilla iso tekijä naimisiinmenossa.

Leskeneläkettä en myöskään kaipaa, omat tulot ovat riittävät. Tärkein, eli lasten oikeudet, toteutu avoliitossakin kun isyys on tunnustettu.

 

[Birgitte]

Minulla ei ole koskaan ollut mitään vetoa mennä naimisiin. En ymmärrä miksi pitäisi. Pystyn vallan hyvin elättämään itseni ilman kumppania, ja kumppanini pystyy elättämään itsensä ilman minua. Asumme vuokralla ja vuokralla asuminen on harkittu, pysyvä päätös. Erotilanteessa voisimme siis yksinkertaisesti kerätä kimpsumme ja kampsumme ja lähteä eri teille. Isot hankinnat on tehty yhdessä ja papereissa on virallisesti molempien nimet, joten niitä ei kumpikaan voi katkeruuttaan toiselta viedä. Jos toinen meistä kuolisi, pärjäisimme vallan hyvin ilman leskeneläkkeitä sun muita, surua ei voi rahalla poistaa.

 

[Siksi kun...]

- haluamme järjestää juhlat joissa sukulaiset ja ystävät kun menemme naimisiin = isot häät
- siitä tulee kallista, joten tällä hetkellä ei oikein onnistu
- tällä hetkellä myös arki on ihan liian kiireistä, jotta ehtisimme tai meillä olisi voimia järjestellä häitä
- nyt on hyvä näin ja elämä on hyvää ja onnellista. Naimisiin mennään sitten jos/kun on sen aika. Ei me haluta stressata juuri nyt sen asian kanssa

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28580269]Tärkein, eli lasten oikeudet, toteutu avoliitossakin kun isyys on tunnustettu.[/QUOTE]

Minua vaivaa tässä yhtälössä lapsen ja isän oikeudet ennen kuin isyys on tunnustettu. Jos äiti esimerkiksi menehtyy synnytyksessä tai on toimintakyvytön (tajuton, psykoosissa), mitkä ovat isän ja lapsen oikeudet kun isä ei ole virallisesti vielä isä. Tai jos pitää esimerkiksi tehdä lapsen hoitoa koskevia päätöksiä, ja vanhemmat ovat eri mieltä, onko isällä mitään lainvoimaisia oikeuksia ennen isyydentunnustusta? Tämäkin on varmasti järjestettävissä eikä varmaan itsessään syy mennä naimisiin, mutta kyllä minusta oli mukavaa tietää, että lapseni isä on myös lain silmissä lapseni isä ihan syntymästä lähtien.

 

["isipappa"]

Toisaalta tylyä tuokin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013060817126476_uu.shtml