miksi jotkut naiset ei imetä?

[QUOTE="olavi";25318575]auttaako imettäminen laihduttamisessa?[/QUOTE]

Yksiä auttaa, toisia ei. Tiedän ihmisiä, jotka ovat jopa joutuneet lopettamaan imetyksen, koska paino on hyvästä syömisestä huolimatta pudonnut liikaa. Sekä myös niitä, joiden paino on imetysaikana vain noussut, vaikka olisivat liikkuneet ja syöneet terveellisesti, ja pudonnut vasta imetyksen loputtua. Hormonijuttuja, ei voi ennustaa. Toki imetys noin muuten edistää synnytyksestä palautumista, ainakin alussa.

 

Eli mikä lasketaan siihen "ei onnistu" -kategoriaan? Kyllä minusta esimerkiksi jatkuva äheltäminen rintaraivareiden kanssa tai kipu tai väsymys voivat myös olla sitä, että "ei onnistu".

Mä lasken ei onnistumiseen sen, ettei luovuteta niiden raivareiden yms. kanssa. Lähinnä haen tässä takaa sitä että ennen kun korvikkeita ei ollut niin helposti saatavilla, imettämisessä onnistuttiin vallan mainiosti.
Kuten jo sanoin, mielestäni riittää syyksi olla imettämättä se että ei halua, mutta tyhmää sanoa että " halusin kyllä, mutta maitoa ei tullut/ vauva kitisi... Koska harvoin sitä maitoa oikeasti ei tule, jos sitkeästi yrittää ja haluaa imettää ja kaikki vauvat raivoaa välillä rinnalla?!

 

[QUOTE="Vieras";25318599]Joo, ja tän mä ymmärrän ( en ehkä ilmaissut oikein mitä tarkoitin) jos ei tykkää siitä yms. Niin ok, ei kannata kiusata itseään sekä vauvaa, mutta kun nykyään niin monella on näitä " maitoa ei tullut" " lapsi vaan huusi rinnalla" yms. Ongelmia ja sitä ihmettelen. Miksi niitä nykyään muka olisi niin paljon enemmän.
Ennen kun vaihtoehtoja ei juuri ollut niin eipä ollut ongelmiakaan niin paljon.

Ja tosiaan, ei loukkauksena ketään kohtaan. Yhtään en väheksy ketään joka päättää imettämättä olla, aivan oma valinta. Arvostaisin vaan että se sanottaisiin rehellisesti.[/QUOTE]

No johtuisiko siitä, että on olemassa mahdollisuus lopettaa se imetys ja päästää itsensä helpommalla. Ja mistäs sinä tiedät, millaisia ongelmia ennen on ollut. Minä en ainakaan tiedä. Ennen ehkä osa lapsista on sitten vain kuollut, jos ei ole tullut maitoa. Myös ehkä siskot, sukulaiset tms ovat saattaneet imettää jonkun puolesta, jos äidiltä itseltä se ei ole onnistunut.

Ja miten tuo "lapsi vaan huusi rinnalla" on niin vaikeaa uskoa. Miten imetyksestä nykyään on niin paljon oppaita ja opastusta, jos siinä ei mitään isompia ongelmia voisi olla?

 

[QUOTE="Vieras";25318634]Mä lasken ei onnistumiseen sen, ettei luovuteta niiden raivareiden yms. kanssa. Lähinnä haen tässä takaa sitä että ennen kun korvikkeita ei ollut niin helposti saatavilla, imettämisessä onnistuttiin vallan mainiosti.
Kuten jo sanoin, mielestäni riittää syyksi olla imettämättä se että ei halua, mutta tyhmää sanoa että " halusin kyllä, mutta maitoa ei tullut/ vauva kitisi... Koska harvoin sitä maitoa oikeasti ei tule, jos sitkeästi yrittää ja haluaa imettää ja kaikki vauvat raivoaa välillä rinnalla?![/QUOTE]

Noh, tässä on meillä sitten näkemysero. Kyllä minusta silloin imetys ei ole onnistunut, jos se on vaikeuksien takia jouduttu lopettamaan.

 

[QUOTE="olavi";25318575]auttaako imettäminen laihduttamisessa?[/QUOTE]

Kai se joillakin auttaa.

 

Kaikki eivät pysty.

Kaikki eivät saa (lääkitys vaikkapa).

Jotkut eivät halua.

Jotkut eivät ns. osaa (erehtyvät luulemaan maidontulon tasaantumista maidon loppumiseksi, tms) eli eivät ole saaneet tarpeeksi/oikeanlaista ohjausta imetykseen.

Joidenkin vauvat eivät osaa imeä.

 

Säpäle,
Loukkaannuit sitten kuitenkin?
Mutta en jaksa tästä vääntää, onnistui tai ei, minusta on tyhmää sanoa että en imettänyt koska maitoa ei tullut, jos totuus ( kuten usein on) on se, että siinä oli hankaluuksia eikä kokenut tarpeelliseksi niiden kanssa alkaa vääntämään. Ja vielä kerran hyväksyn / ymmärrän sen täysin, ainut mistä en pidä on se että vedotaan " fyysisiin" syihin, jotka harvemmin kuitenkaan ovat tosia, tai ainakaan niin vakavia että pienellä panostamisella niiden yli olisi päästy. Jos vaihtoehtona kerran olisi sanoa rehellisesti, ettei kokenut sitä niin tärkeäksi asiaksi että jaksoi sitä.

Koska mä ihan oikeasti ymmärrän kyllä, että kaikki ei siitä pidä. Mäkään en erityisemmin nauttinut/nauti imettämisestä, esikoisen kanssa olin vaan laiska enkä jaksanut pelata pulloilla jne. Kuopuksen kanssa sama syy ja toisekseen tää jostain syystä oksentaa kaikki korvikkeet.

 

Joskus (huom, ei aina!) imettämättömyys johtuu siitä, että ei ole tarpeeksi tietoa imetyksestä, ja tulkitaan vauvaa väärin. Esim. vastasyntyneelle aletaan juottaa lisämaitoa, kun tuntuu nälkäiseltä, ja kappas, maito kelpasi joten varmasti oli nälkä, annetaan lisää. Sitten tutti suuhun, että saa sitä imeskellä. Jossain vaiheessa tarjotaan rintaakin, mutta nyyh, miksei maitoa tulekaan tarpeeksi? Eikun korviketta taas, hei, pumpulle ei heru yhtään, maito on varmaan loppu.. Vauva itkee rinnalla, maito on loppu, korviketta.. imetys ei sitten vaan onnistunut.

Osa vastasyntyneistä tietysti tarvitsee sitä lisämaitoa ihan oikeasti.

 

lainaus:
mutta tyhmää sanoa että " halusin kyllä, mutta maitoa ei tullut/ vauva kitisi... Koska harvoin sitä maitoa oikeasti ei tule, jos sitkeästi yrittää ja haluaa imettää ja kaikki vauvat raivoaa välillä rinnalla?!

Mä luulen, että tää on helppo tekosyy vaikkapa silloin, kun ei viitsi arvostelujen pelossa paljastaa oikeaa syytä, jos syy on ettei halua imettää vaikka tissien takia tms. Koska sellasta ei ihan kaikille voi ääneen edes sanoa.

Itse en yksinkertaisesti halunnut ja se parin viikon imettäminen oli piinallista ja vaikeetakin. Keskustelukumppanista riippuen vetoan sen homman vaikeuteen tai sitten hyville kavereille tai muuten hyville tyypeille voin tunnustaa, etten pitänyt imettämisestä. Ja osin mietin kyllä niitä tissejäkin, mutta pääsyy oli kyllä se imettämisen epämiellyttävyys.

 

lainaus:
mutta tyhmää sanoa että " halusin kyllä, mutta maitoa ei tullut/ vauva kitisi... Koska harvoin sitä maitoa oikeasti ei tule, jos sitkeästi yrittää ja haluaa imettää ja kaikki vauvat raivoaa välillä rinnalla?!

Mä luulen, että tää on helppo tekosyy vaikkapa silloin, kun ei viitsi arvostelujen pelossa paljastaa oikeaa syytä, jos syy on ettei halua imettää vaikka tissien takia tms. Koska sellasta ei ihan kaikille voi ääneen edes sanoa.

Itse en yksinkertaisesti halunnut ja se parin viikon imettäminen oli piinallista ja vaikeetakin. Keskustelukumppanista riippuen vetoan sen homman vaikeuteen tai sitten hyville kavereille tai muuten hyville tyypeille voin tunnustaa, etten pitänyt imettämisestä. Ja osin mietin kyllä niitä tissejäkin, mutta pääsyy oli kyllä se imettämisen epämiellyttävyys.

No niin, kiitos tätä juuri hain, ja mun mielestä on tyhmää ettei sitä voi sanoa rehellisesti, ettei halunnut/ tykännyt vaan joutuu turvautumaan näihin valheisiin. Niistä vain uudet äidit saa helposti sen kuvitelman että on ihan yleistä että imettäminen ei onnistu, vaikka totuushan on että yleensä se aina onnistuisi kyllä.

Mäkään en tosiaan siitä pitänyt/ pudä, mutta koska olen laiska pesemään pulloja ja nousemaan yöllä niitä lämmittelemään, imetin. Ja tätä toista myös olosuhteiden pakosta.

 

[QUOTE="Vieras";25318785]Säpäle,
Loukkaannuit sitten kuitenkin?
Mutta en jaksa tästä vääntää, onnistui tai ei, minusta on tyhmää sanoa että en imettänyt koska maitoa ei tullut, jos totuus ( kuten usein on) on se, että siinä oli hankaluuksia eikä kokenut tarpeelliseksi niiden kanssa alkaa vääntämään. Ja vielä kerran hyväksyn / ymmärrän sen täysin, ainut mistä en pidä on se että vedotaan " fyysisiin" syihin, jotka harvemmin kuitenkaan ovat tosia, tai ainakaan niin vakavia että pienellä panostamisella niiden yli olisi päästy. Jos vaihtoehtona kerran olisi sanoa rehellisesti, ettei kokenut sitä niin tärkeäksi asiaksi että jaksoi sitä.

Koska mä ihan oikeasti ymmärrän kyllä, että kaikki ei siitä pidä. Mäkään en erityisemmin nauttinut/nauti imettämisestä, esikoisen kanssa olin vaan laiska enkä jaksanut pelata pulloilla jne. Kuopuksen kanssa sama syy ja toisekseen tää jostain syystä oksentaa kaikki korvikkeet.[/QUOTE]

En ole loukkaantunut mistään. Mutta ihan oikeasti minusta on vain kaksi vaihtoehtoa, imetys joko onnistuu tai ei onnistuu, sujuu tai ei suju. Ainoa poikkeus tästä on mielestäni se, että päätetään olla imettämättä, vaikkei mitään ongelmia olisikaan. Kyllähän maratonkin onnistuu varmasti ihan kaikilta, jos on aikaa, terveyttä ja motivaatiota, mutta kaikilla kun näitä ei ole, niin silloinhan se ei onnistu, eikös.

Siis ihan käsitetasolla tässä yritän selostaa, että esim minusta tuo "ei onnistu" -lause tarkoittaa vain sitä "onnistuu" -sanan vastakohtaa, eikä mitään "maito loppui, en pystynyt tekemään asialle mitään". Tältä henkilöltä se ei vain ole onnistunut.

 

Minä yritin, yritin ja yritin itku kurkussa hampaat irvessä ja LUOVUTIN, voi kyllä. Ja onneksi näin tein, elämänlaatu parani meillä kaikilla ja mielenterveys parani. Jos joku kysyy, vastaan että imetys ei onnistunut. Niin se oli, itsemurhan partaalle en itseäni imetyksen takia vedä, joillakin se menee kuukauden itkuilla ja yrityksellä, joillakin ei ollenkaan. Joskus on vaan parempi luovuttaa ihan fakta on.

 

Minä yritin, yritin ja yritin itku kurkussa hampaat irvessä ja LUOVUTIN, voi kyllä. Ja onneksi näin tein, elämänlaatu parani meillä kaikilla ja mielenterveys parani. Jos joku kysyy, vastaan että imetys ei onnistunut. Niin se oli, itsemurhan partaalle en itseäni imetyksen takia vedä, joillakin se menee kuukauden itkuilla ja yrityksellä, joillakin ei ollenkaan. Joskus on vaan parempi luovuttaa ihan fakta on.

Ja 4kk tätä itkua väänsinkin, voi kunpa olisin aikaisemmin tajunnut lopettaa meidän kiduttamisen. Mutta ajattelin yhtä typerästi, että kyllä se imettämällä imettämällä ja imettämällä kaikilla sujuu ja se on vaan tekosy ettei maito tahdo riittää.
Vitut sanon minä. Olin NIIN POIKKI että luulin kuolevani siihen, ja asenteeni oli todellakin kova halu imettää, joten turha kuunnella lässytystä siitä etten olisi ollut sitkeä ja ponnistellut sen eteen. Ylpeä olen kun tein kaikkeni.

 

[QUOTE="Vieras";25318856]No niin, kiitos tätä juuri hain, ja mun mielestä on tyhmää ettei sitä voi sanoa rehellisesti, ettei halunnut/ tykännyt vaan joutuu turvautumaan näihin valheisiin. Niistä vain uudet äidit saa helposti sen kuvitelman että on ihan yleistä että imettäminen ei onnistu, vaikka totuushan on että yleensä se aina onnistuisi kyllä.

Mäkään en tosiaan siitä pitänyt/ pudä, mutta koska olen laiska pesemään pulloja ja nousemaan yöllä niitä lämmittelemään, imetin. Ja tätä toista myös olosuhteiden pakosta.[/QUOTE]


niin tyhmää varmaan, mutta niin on todella tyhmää sellainen palstatyylinen arvostelukin jota joskus tosielämässäkin voi kohdata. Ehkä ne valehtelijat on vaan lukeneet palstaa

Niin, mulle se oli niin vastenmielistä, että mieluummin pesin pulloja ja lämmittelin maitoja, 500x helpompaa ja mukavampaa touhua, kuin imettäminen, mulle ainakin

 

[QUOTE="Vieras";25318856]No niin, kiitos tätä juuri hain, ja mun mielestä on tyhmää ettei sitä voi sanoa rehellisesti, ettei halunnut/ tykännyt vaan joutuu turvautumaan näihin valheisiin. Niistä vain uudet äidit saa helposti sen kuvitelman että on ihan yleistä että imettäminen ei onnistu, vaikka totuushan on että yleensä se aina onnistuisi kyllä.

Mäkään en tosiaan siitä pitänyt/ pudä, mutta koska olen laiska pesemään pulloja ja nousemaan yöllä niitä lämmittelemään, imetin. Ja tätä toista myös olosuhteiden pakosta.[/QUOTE]

Niin onnistuISI, jos whatever... Mutta kun se ei siis onnistu, kun siinä on jokin estävä tekijä. Oli se tekijä sitten se maidon loppuminen tai kipu tai väsymys tai tiedon puute tai laiskuus tai...

 

[QUOTE="vieras";25318506]No jos äidille tulee siitä henkisesti huono olo, niin yhtä lailla se imetys ei silloin onnistu.[/QUOTE]

Joku edes pääsi asian ytimeen. Se s.aatanallinen painostaminen vetää rinnat kuivaakin kuivemmix, kokemusta on meinaan kolmen kohdalta. Itkin ja imetin, imetin ja itkin mutta kun sitä maitoa ei tule tarpeeksi niin sitä ei tule. Olo oli kurjaakin kurjempi ja siihenpä se imetys sitten tyssää.

 

Silloin ENNEN on ollut mm. ihan ammatti-imettäjiä. Sukulaisnaiset ovat imettäneet jos äiti ei ole pystynyt ja vauvat alkoivat todella aikaisessa vaiheessa syömään jotain muuta ravinnoksi kelpaavaa jos siis äidiltä ei esim. maitoa herunut. Muutenhan kyllä monissa kulttuureissa on toki suosittu imetystä jo ihan käytännön syistä eli EI MAKSA MITÄÄN.
Ja EN imettänyt, en ainakaan kovin kummoisesti, ei tuntunut luontevalta hommalta. Ei mukavalta, ei helpolta, ei "tarpeelliselta".
Noh, omalla kohdalla tuo vauva-aika ei ole mennyt niin kuin elokuvissa. Ja kuopuksen kanssa jo oletin että näin tulee käymään ja todellakin annoin luvan itselleni jo varhaisessa vaiheessa olla ottamatta enempää stressiä vauvan ruokinnasta.
Ja esikoista imettelin n.kerran päivässä olisko ollu 4kk ikään ja kuopusta ehkä 2vk.

 

- maitoa ei tule, ainakaan tarpeeksi
- vauva ei pysty imemään
- huono alku (esim sektio minkä jälkeen vauva tehohoitoon tai kellastuu, ei pysty imemään ja maito ei nouse pumpulle)
- huono imetysohjaus, oma epävarmuus ja korviketta annetaan varmuudeksi mikä taas heikentää maidontuloa
- lääketieteelliset syyt tai lääkitys mikä estää imetyksen
- imetys on yrityksistä huolimatta niin hankalaa ja ahdistavaa että äiti kokee parhaaksi lopettaa
- äiti ei ylipäätään halua imettää (kokee sen epämiellyttäväksi, ei halua olla niin kiinni vauvassa, pelkää rintojen kärsivän tms)

 

Mun vauvalle lyötiin jo synnärillä ekana pullo suuhun, kun oli pari minuuttia yritetty imettämistä. Sen päivän jälkeen vuorokausi nenä-mahaletkussa kun lääkäri diagnosoi muksua näkemättä ettei osaa imeä. Ei edes tarjottu pulloa, vaan päivävuoron kätilö hörpytti sitä maitoa. Sitten lastenosastolla tuttia suuhun, kun itki. Minä kuulin koko ajan kommenttia ettei sitä maitoa varmaan tule, pumppaamalla 5ml kätilön kytätessä vieressä, anna lisämaitoa. Tästä huolimatta maito nousi toisena iltana niin että yhtäkkiä oli paidanrintamus märkänä. Yövuoron kätilö sit tunki muksulle kuitenki pullon suuhun, kun ei meinannu nukahtaa ja siihenhän se sit nukahti, ei ihmekään näin jälkeenpäin ajatellen, kun ekaks olin yrittäny stressaantuneena ja hormoonihöyryissä nukuttaa raukkaa viis tuntia. Kotiin kun päästiin, en uskaltanu luottaa että maito riittäis, imetin vähän aikaa ja sit pulloa perään, no, maidontulohan alko sit hiipumaan kun muksu sai pullosta aina mahan täyteen, loppujen lopuksi ei huolinu enää tissiä ollenkaan. Kuukauden yritin, stressasin ja pidin itseäni maailman huonoimpana äitinä. Toisen kuukauden pidin itseäni maailman huonoimpana äitinä kun muksu on korvikkeella, sitten se helpotti.
Tähän voisi lisätä vielä vauvan heitelleet sokeriarvot, nousseet tulehdusarvot (joista mulle ei edes kerrottu kuin vasta kotiinlähtötarkastuksessa!) rintakumin, koripallon kokoisiksi ja yhtä koviksi puolessa tunnissa turvonneet hyvin kipeät rinnat, vittumaiset kätilöt, oma epävarmuus, sukulaisten painostus yms. niin cocktailhan on valmis.

 

Jos vaikka vauva ei pysty imemään.....

Meidän tapauksessa oli näin. Laaja pehmeän ja kovan suulaen halkio. Lapsella ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta saada imua aikaan. Halkiovauvoille tarkoitetulla pullolla pumpattiin maito suuhun. Kun vauva oli vähän reilu 1kk ja oltiin muistaakseni Hesessä syömässä ja syötin tyttöä niin joku vanhempi nainen otti asiakseen tulla kommentoimaan, että noin pientä kyllä pitäisi imettää. Oli kyllä vaikea paikka kun niin mielelläni sen olisin tehnyt

 

Meillä vauva jostain syystä itki ja huusi aivan hulluna sen jälkeen kun annoin äidinmaitoa, tissistä tai pumpattua. Pari viikkoa kokeilin pelata sen äidinmaidon kanssa mutta kun vauva huusi aivan hulluna antoi sen sitten pullosta tai tissistä. Vaihdoin sitten korvikkeeseen ja sen jälkeen helpotti, ei huutanut samalla lailla enää mutta pian saatiinkin vauvalle "diagnoosiksi" koliikki. En tiedä oliko siinä omassa maidossa jotain vikaa (tai mitä vikaa siinä oli) mutta maistui kyllä aivan kaamealle ruosteelle ja verelle. En jaksanut alkaa selvittää sitä asiaa kun oli tarpeeksi hoitamista muutenkin omissa lääkäreissä ja muissa asioissa.

 

[QUOTE="Vieras";25318599]Joo, ja tän mä ymmärrän ( en ehkä ilmaissut oikein mitä tarkoitin) jos ei tykkää siitä yms. Niin ok, ei kannata kiusata itseään sekä vauvaa, mutta kun nykyään niin monella on näitä " maitoa ei tullut" " lapsi vaan huusi rinnalla" yms. Ongelmia ja sitä ihmettelen. Miksi niitä nykyään muka olisi niin paljon enemmän.
Ennen kun vaihtoehtoja ei juuri ollut niin eipä ollut ongelmiakaan niin paljon.

Ja tosiaan, ei loukkauksena ketään kohtaan. Yhtään en väheksy ketään joka päättää imettämättä olla, aivan oma valinta. Arvostaisin vaan että se sanottaisiin rehellisesti.[/QUOTE]

kyllä ennenvanhaankin oli vaihtoehtoja ja aivan varmasti myös tapauksia kun imetys ei onnistu. ennenvanhaan annettiin sitten vauvalle lehmän maitoa. ota selvää asioista ennenkun mietit liian pitkälle että miten se vanha kansa on pärjännyt.
terveisin. 40kymppiset isosisareni ovat kasvaneet osittain lehmän maidolla.

luojan kiitos nykyään on äidinmaidon korvikkeita joissa on kaikenlaiset vitamiinit ja vauvan tarvitsemat ravinteet, ei tartte tarjota lehmän maitoa kuten silloin ennen

 

Useimmat eivät rakasta lastaan. Joillakin syy on lääketieteellinen.

 

[QUOTE="vieras";25319424]Useimmat eivät rakasta lastaan. Joillakin syy on lääketieteellinen.[/QUOTE]
Miten se rakastaminen tähän liittyy?

 

Imetin mä alkuunsa, mutta huono suhde toi niiiiiiiin paljon stressiä, että maidontulo oli mitä oli. Sain yhden huolen pois, kun aloin vastiketta antamaan.