Miksi ihmiset hankkii monta lasta ja sitten valittaa, että on niin raskasta ja ne, joilla on vaan yksi lapsi pääsee liian helpolla...?!

[Rovaniemen hulda]

En tiedä miksi ne tekee niin.
Ehkä ne luulee että on jotenkin hienoa tehdä monta lasta tms?
Itse en ymmärrä miksi ihmiset haluavat kurjistaa elämäänsä tietentahtoen isolla lapsilaumalla, elämä on muutenkin lyhyt. Jokainen kurja pv on liikaa.

Kerrankin sinun kanssasi samaa mieltä. =)

MInusta on ok et jotku tekee enemmän kun sen yhden mutta miksi jotku heistä sitten jaksaa marista ja vähätellä niitä joilla yksi lapsi. Onko se jotekin pois teiltä kun yksi lapsisilla on NIIN helppoa?
Ei mua haittaa et ne ihmiset jotka niitä lapsia tekee monta mutta mikä heillä häiritsee yksilapsisten valinnassa päätyä siihen yhteen ja "helppouteen".
Mulla voimavarat riittää tähän yhteen ei yhtään enempään.
Toivottavasti niillä marisioillakin riittää voimavarat niihin moneen kun kerta on niin raskasta.

 

[Lunatic]

En tiedä miksi ne tekee niin.
Ehkä ne luulee että on jotenkin hienoa tehdä monta lasta tms?
Itse en ymmärrä miksi ihmiset haluavat kurjistaa elämäänsä tietentahtoen isolla lapsilaumalla, elämä on muutenkin lyhyt. Jokainen kurja pv on liikaa.

Kerrankin sinun kanssasi samaa mieltä. =)

MInusta on ok et jotku tekee enemmän kun sen yhden mutta miksi jotku heistä sitten jaksaa marista ja vähätellä niitä joilla yksi lapsi. Onko se jotekin pois teiltä kun yksi lapsisilla on NIIN helppoa?
Ei mua haittaa et ne ihmiset jotka niitä lapsia tekee monta mutta mikä heillä häiritsee yksilapsisten valinnassa päätyä siihen yhteen ja "helppouteen".
Mulla voimavarat riittää tähän yhteen ei yhtään enempään.
Toivottavasti niillä marisioillakin riittää voimavarat niihin moneen kun kerta on niin raskasta.

Kaitpa se jotain kateutta on, kun on huomattu että elämä on perseestä monen lapsen kanssa.
Mutta itsepä ovat paskansa paskoneet niinsanotusti, turha tulla silmille hyppimään kun on jo housuissa. B)

 

[Madicken04]

Mikä sitten on valittamista? Kieltämättä kahden pienen aknssa on oollut välistä raskasta, mutta en mielestäni ole sitä sen ihmeämmin valittanut, noin irl ainakaan. Itse nuo lapset haluttiin ja sillä hyvä. Joskus sitä kyllä miettii pahimmilla hetkillä kuinka helppoa olisikaan yhden pienen kanssa. Toisaalta tiedä häntä, pojun tyttöystävän vanhemmat (lapsi nyt 3,5v) odottavat yhä sitä kun elämä helpottuu ja alkaa olla oikea aika seuraavalle lapselle. Eli jos lapsiluku olisi jäänyt siihen yhteen niin ehkä se sitten kuitenkin tuntuisi yhtä raskaalta?

Josku omassa mielessä huvittaa kun kuuntelee kuinka raskasta toisilla on. Me oltiin Suomen puolella sukuloimassa kun tyttö oli 2 viikon ikäinen ja poju 1v3kk (kehitysvammainen, täysin "vauva" vielä). Autottomina matka tehtiin tyyliin tunnelbana-juna-lentokone-bussi-kävelyä jne. Perheessä jonka luona vierailötiin oli yksi 8kk ikäinen lapsi ja kieltämättä huvitti hieman kun hän selitti kuinka valtavan raskasta oli ollut kun olivat juuri lapsen kanssa käyneet viikon reissulla Ruotsin puolella. Omalla autolla olivat liikkuneet ja lapsi mitä tyytyväisin, majoitus ja ruuat tulivat sukulaisten puolesta. Kieltämättä siinä miettie että onneksi meillä ei ole yhtä vaikeaa tämä.

Mutta ju, lapsissa on eroja. Joskus se yksi lapsi vaativuudessaan voi vastata 2-3:a. Ja tietysti ihmisten muut elämäntilanteet ja voimavarat vaihtelevat.

 

[Rovaniemen hulda]

En tiedä miksi ne tekee niin.
Ehkä ne luulee että on jotenkin hienoa tehdä monta lasta tms?
Itse en ymmärrä miksi ihmiset haluavat kurjistaa elämäänsä tietentahtoen isolla lapsilaumalla, elämä on muutenkin lyhyt. Jokainen kurja pv on liikaa.

Kerrankin sinun kanssasi samaa mieltä. =)

MInusta on ok et jotku tekee enemmän kun sen yhden mutta miksi jotku heistä sitten jaksaa marista ja vähätellä niitä joilla yksi lapsi. Onko se jotekin pois teiltä kun yksi lapsisilla on NIIN helppoa?
Ei mua haittaa et ne ihmiset jotka niitä lapsia tekee monta mutta mikä heillä häiritsee yksilapsisten valinnassa päätyä siihen yhteen ja "helppouteen".
Mulla voimavarat riittää tähän yhteen ei yhtään enempään.
Toivottavasti niillä marisioillakin riittää voimavarat niihin moneen kun kerta on niin raskasta.

Kaitpa se jotain kateutta on, kun on huomattu että elämä on perseestä monen lapsen kanssa.
Mutta itsepä ovat paskansa paskoneet niinsanotusti, turha tulla silmille hyppimään kun on jo housuissa. B)

ehkä siinä on sitäkin- karkeasti sanottuna =)

 

[KolmeKertaa]

^harvoin tulee mieleen, mutta em ihmisille ei toivoisi lapsia ollenkaan. Masentavaa luettavaa. Itselle lapset ovat maailman tärkein asia ja jokainen ihana yksilö.

 

[Minäkin yleistän]

Minulla kaksi pientä lasta ja kolmas tulossa. En hirveesti valita jaksamistani kylillä. Mutta siinä vaiheessa kun tuttuni, jolla on yksi lapsi aloittaa sen ruikuttamisen elämän rankkuudesta, niin kyllä muistutan että hei meillä on kaks......

 

[vieras]

Mitäs se kellekään kuuluu, montako lasta perheeseen halutaan hankkia. Itse en ainakaan kamalasti viitsi lapsiluvusta kuittia kuunnella

Mua ahistaa kaikkein eniten sellaiset perheet, joissa vanhemmat vaikuttaa täysin kyvyttömiltä nauttimaan lapsistaan, lukumäärästä riippumatta.

 

[tytönjapojanmamma]

Jankuti jankuti vali vali niponipo..

 

[ädä]

Minulla kun on sellainen mielikuva, että yksilapsisille perheille kaikki tuntuu olevan vaikeampaa, kuin heille, joilla on useampia lapsia. B)

joo huomannut saman ja neljän lapsen äitinä kyllä..sori nyt vaan ,en voi ymmärtää kuinka yhden lapsen vanhemmat voivat muka olla niin väsyneitä jne..ja huomannut myös sen kuinka yhden lapsen äiti kuvittelee voivansa kertoa mulle hienosti toimivia arkii niksejä tajuamatta että ei onnistu samat asiat kun lapsia on monta..yhden lapsen äiti helposti tuntuu unohtavan et yleensä moni lapsisen perheen äiti on myös ollut joskus yhden lapsen äiti,toisin kuin toisteppäin ja sikäli tiedän kyllä sen eron..olin 3,5v yhden lapsen äiti..

 

[Minttu]

Meillä on neljä lasta. Enkä ole ikinä valittanut kuinka on raskasta monen lapsen kanssa. Kuitenkin välillä on rankkaa. Varsinkin silloin kun oli 3 alle 4 vuotiasta. Esikoinen oli 3v. kun kaksoset syntyivät. Kuitenkin tämä on sitä jota olen tahtonut.

Joku kun kummasteli sitä, että toisilla rutiinit sanelee elämää. Meillä sanelee. Lapsillamme on luontainen erittäin tarkka sisäinen kello ja tarkasti rytmin ja rutiinien mukaan eläminen helpottaa elämäämme kummasti. Esim. huonosti nukutut päikkärit tietää tosi risaista yötä. illalla autossa 10 min. nukahtaminen siirtää yöunia väh. tunnilla. Ja kaikki nuo kostautuu vielä seuraavanakin päivänä itkuna ja parkuna. Menot jotka nyt ei sovi meidän aikatauluihin ei harmita, keritään vielä sittenkin lumpustaa kunhan lapset hieman kasvavat.

 

[MargeSimpson]

En lukenut koko ketjua, mutta avaukseen vastaus... Jos se ei ole valitusta, vaan toteamus, että yhden lapsen kanssa on helpompaa. Onhan se totta että yksi on helpompi saada hoitoon kuin kolme, ja joku keskustareissu yhden kanssa on helpompaa kuin että lähtisi kolmen pienen kanssa

 

[Aurinkokunta]

Mie välillä kyllä, myönnän, narisen jonkun asian vaikeutta kun lapset pitää ottaa mukaan tai jotain.
Mutta ikinä en ole yhden lapsen äidille, enkä muuten kahden tai kolmenkaan lapsen äidille tai isälle sanonut, että hän ei saisi valittaa väsymystään, tai asioidenhoitamisen vaikeutta siksi, koska hänellä on VAAN sen verran lapsia.

Enkä mie muutenkaan kuittaile yhden lapsen äidille sitä, että lapsella tulisi (joidenkin mielestä ehdottomasti) olla sisarus tai sisaruksia... mutta mulle kyllä kuittaillaan siitä, että meidän lapsilla niitä sisaruksia on.

 

[NeitiNasu]

Kyll on yhden lapsen kanssa vaikiaa, kun pitää miettiä niin paljon muiden sanomisia ja lapsilukuja.. :xmas:

 

[Kowalski]

Mä sanoin kerran kaverille, että lopeta valitus, itsepähän olet lapsesi hankkinut :kieh:
Kyseessä on neljän lapsen äiti, joka ei ole pitkään aikaan osannut mitään muuta tehdä kuin valittaa. Rahat aina loppu, yhyy, töihin ei voi vielä mennä kun nuorimmainen on niin pieni. Ei oo koskaan omaa aikaa, niisk. Kamalasti kotitöitä kun lapset sotkee kämpän ja pyykkiä tulee hirmu määrä. Väsyttää, koskaan ei saa nukkua tarpeeksi. Jne. Kitikiti valivali ruikutiruikuti.
Ja silti haaveilee vielä yhdestä lapsesta. Miten se uusi vauva vähentää kotitöiden määrää, lisää oman ajan määrää, vähentää väsymystä ja parantaa taloudellista tilannetta? Tämänkin kysymyksen esitin hänelle.
Minä kun en saa mitään sellaisesta kaveruudesta, missä toinen osapuoli osaa vain valittaa, ei osaa sanoa mitään muuta, ei koskaan kysy mitä toiselle kuuluu vaan valittaa, valittaa ja valittaa asioista, jotka on itse omilla valinnoillaan saanut aikaan.
Prkl B)

Sen sijaan normaalit toteamukset siitä, että piti ostaa uusi auto kun entiseen ei mahdu neljää turvaistuinta, tai siitä että yhdelle ja kahdelle lapselle sai vielä lapsenvahdin mutta kolmea tai neljää ei ota kukaan hoitoon...ne ei mua ärsytä. Nehän on vain toteamuksia, ja tottakin kaiken lisäksi. Mutta ikuinen, tauoton valitus on tosi rasittavaa kuunneltavaa. Onneksi hän tajusi itsekin sen.

 

[Madicken04]

Mä sanoin kerran kaverille, että lopeta valitus, itsepähän olet lapsesi hankkinut :kieh:
Kyseessä on neljän lapsen äiti, joka ei ole pitkään aikaan osannut mitään muuta tehdä kuin valittaa. Rahat aina loppu, yhyy, töihin ei voi vielä mennä kun nuorimmainen on niin pieni. Ei oo koskaan omaa aikaa, niisk. Kamalasti kotitöitä kun lapset sotkee kämpän ja pyykkiä tulee hirmu määrä. Väsyttää, koskaan ei saa nukkua tarpeeksi. Jne. Kitikiti valivali ruikutiruikuti.
Ja silti haaveilee vielä yhdestä lapsesta. Miten se uusi vauva vähentää kotitöiden määrää, lisää oman ajan määrää, vähentää väsymystä ja parantaa taloudellista tilannetta? Tämänkin kysymyksen esitin hänelle.
Minä kun en saa mitään sellaisesta kaveruudesta, missä toinen osapuoli osaa vain valittaa, ei osaa sanoa mitään muuta, ei koskaan kysy mitä toiselle kuuluu vaan valittaa, valittaa ja valittaa asioista, jotka on itse omilla valinnoillaan saanut aikaan.
Prkl B)

Sen sijaan normaalit toteamukset siitä, että piti ostaa uusi auto kun entiseen ei mahdu neljää turvaistuinta, tai siitä että yhdelle ja kahdelle lapselle sai vielä lapsenvahdin mutta kolmea tai neljää ei ota kukaan hoitoon...ne ei mua ärsytä. Nehän on vain toteamuksia, ja tottakin kaiken lisäksi. Mutta ikuinen, tauoton valitus on tosi rasittavaa kuunneltavaa. Onneksi hän tajusi itsekin sen.

Kieltämättä tuokin on joskus käynyt mielessä. Kun siis kuuntelee ihmistä jolla on niin jatkuvan rasittavaa ja kamalaa lastensa kanssa eikä mitään positiivista meinaa saada irti sitten millään.

Ja kuitenkin pitäisi saada vielä se yksi (tai useampi) lapsi lisää.

 

[vieras]

Mikähän siinä on, että 1-2 n lapsen äidillä on siis monen mielestä OIKEUS valittaa ja pyytää ja saada apua jne. mutta jos monen lapsen äiti kehtaa edes myöntää olevansa joskus väsynyt, niin sille on laitettava heti luu kurkkuun, että mitäs menit niin monta lasta tekemään!
Harvoin minä tai muut tuntemani monilapsiset valitetaan, pienperheelliset sitäkin useammin. Mutta pyllystä on tämä teidän ajattelutapa, sanonpahan vaan!

 

[hannamaria]

Mä taas häpeäkseni välillä sorrun ajattelemaan että miten yhden ainoan lapsen vanhemmat voi kokea elämän raskaaksi, miten kaksi aikuista ei selviä yhdestä alle metrin mittaisesta. Kun meillä on kaksi eikä tässä nyt mitään ylitsepääsemättömän raskasta ole ikinä ilmennyt..
.

Meillä on vaan 1, joten kokemusta ei sen enemmästä, mutta tää oli ihan kuin mun suustani. Kyllä 2 aikuisen tarvii selvitä yhden alle metrin mittaisen kanssa :kieh:

 

[vieras]

Ei sitä saa tuolla periaatteella yhdenkään lapsen äidit valittaa. Itsehän nekin on tehty!!!

 

[Kowalski]

Mikähän siinä on, että 1-2 n lapsen äidillä on siis monen mielestä OIKEUS valittaa ja pyytää ja saada apua jne. mutta jos monen lapsen äiti kehtaa edes myöntää olevansa joskus väsynyt, niin sille on laitettava heti luu kurkkuun, että mitäs menit niin monta lasta tekemään!
Harvoin minä tai muut tuntemani monilapsiset valitetaan, pienperheelliset sitäkin useammin. Mutta pyllystä on tämä teidän ajattelutapa, sanonpahan vaan!

Saa myöntää että on väsynyt, saa pyytää apua, saa valittaa MUTTA olisi kivaa jos osaisi muutakin kuin valittaa (viittaan nyt tähän kaveriini).

Mun mielestä monen lapsen äidin täytyy myös ymmärtää, että vaikka minä otan kaverin lapsen (yksi lapsi) joskus hoitoon, niin hänen neljää lastansa en ota. En jaksa, niitä on liikaa. Yhden kerrallaan voin ottaa. Jos se ei sovi hänelle, niin en ota sitä yhtäkään sitten.

Ja se, että monen lapsen äiti valittaa unen, rahan ja oman ajan puutteesta AINA kun nähdään/kuullaan, on rasittavaa kuunneltavaa. Yhtä rasittavaa olisi kuunnella 1-2 lapsen äidin tauotonta ja jokapäiväistä valitusta samasta aiheesta , myönnetään, mutta sellaista äitiä ei tuttavapiirissäni ole. Valittavat toki joskus, muttei non stop. Kun sitä ruikutusta samoista aiheista kuuntelee ihan joka kerta kun tavataan tai puhutaan puhelimessa, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, niin lopulta on pakko sanoa että ole jo hiljaa, en jaksa enää kuunnella, miksi teit neljä lasta ja haluat vielä viidennenkin jos kuitenkin koko ajan valitat vaan siitä, miten kammottavaa ja rankkaa ja rahallisesti köyhää teillä on, eikä nukkuakaan saa koskaan eikä kusellekaan pääse yksin?!

Ei koske siis kaikkia monen lapsen äitejä: tunnen myös sellaisia, jotka eivät valita 24/7.

Jokaisella on oikeus valittaa, joskus. Mutta ei aina ja loputtomiin. :xmas:

 

[cothis]

Jaahas, taas näitä.

Yhden kans riittää omat silmät, kahden kans pitäisi olla silmät niskassakin jne. Tottakai lukumäärä lisää työtä, mutta mutta.. kyllähän me yhden äidit se tiedetään.
Vaan tohon on kyllä pakko todeta, kun tätä ketjua lueskelin ja joku totesi sisaruksista olevan seuraa ja helpottavan olemista sinällään, mikä on hyvinkin totta.

Joku kysy multa täällä et miten mä ehdin käydä suihkussa kun mulla on 3lasta, jos men ehdi tän yhdenkään kans suihkuun. Vastaushan on niinkin helppo, kuin että laittaa muksut keskenään ja isoin katsoo perään sen hetken. Ei oo se ainoa muksu samantien oven takana tai pinniksestä huutamassa äitiä

Kunhan ajattelin joutessani kommentoida näinkin turhanpäiväiseen aiheeseen.

 

[Bumba]

Mikähän siinä on, että 1-2 n lapsen äidillä on siis monen mielestä OIKEUS valittaa ja pyytää ja saada apua jne. mutta jos monen lapsen äiti kehtaa edes myöntää olevansa joskus väsynyt, niin sille on laitettava heti luu kurkkuun, että mitäs menit niin monta lasta tekemään!
Harvoin minä tai muut tuntemani monilapsiset valitetaan, pienperheelliset sitäkin useammin. Mutta pyllystä on tämä teidän ajattelutapa, sanonpahan vaan!

Meillä 5 ja kuudes tulossa. Ei ole tullut mieleen valittaa mutta jatkuvaa kuittailua meidän perheen lapsimäärästä tulee aina. Nyt rv.26 ja ykskin valopää katsoi asiakseen kertoa että ehkäisy on keksitty. En onnitteluja odota mutta ei minun mielestäni ole asiallista puuttua ja pahoitella ja voivotella kenenkään lapsimäärää. Meille tämä on iloinen asia mutta kukaan tapaamani "vain muutaman äiti" ei ole raskauttani asiallisesti ole ottanut. Ja kun kuitenkaan kysymys ei ole siitä että arki ei rullaisi, harrastettaisi ja lapset olisi hunningolla. Päinvastoin ei ole ikinä tarvinnut hävetä. :heart:

 

[vieras]

Mikähän siinä on, että 1-2 n lapsen äidillä on siis monen mielestä OIKEUS valittaa ja pyytää ja saada apua jne. mutta jos monen lapsen äiti kehtaa edes myöntää olevansa joskus väsynyt, niin sille on laitettava heti luu kurkkuun, että mitäs menit niin monta lasta tekemään!
Harvoin minä tai muut tuntemani monilapsiset valitetaan, pienperheelliset sitäkin useammin. Mutta pyllystä on tämä teidän ajattelutapa, sanonpahan vaan!

Saa myöntää että on väsynyt, saa pyytää apua, saa valittaa MUTTA olisi kivaa jos osaisi muutakin kuin valittaa (viittaan nyt tähän kaveriini).

Mun mielestä monen lapsen äidin täytyy myös ymmärtää, että vaikka minä otan kaverin lapsen (yksi lapsi) joskus hoitoon, niin hänen neljää lastansa en ota. En jaksa, niitä on liikaa. Yhden kerrallaan voin ottaa. Jos se ei sovi hänelle, niin en ota sitä yhtäkään sitten.

Ja se, että monen lapsen äiti valittaa unen, rahan ja oman ajan puutteesta AINA kun nähdään/kuullaan, on rasittavaa kuunneltavaa. Yhtä rasittavaa olisi kuunnella 1-2 lapsen äidin tauotonta ja jokapäiväistä valitusta samasta aiheesta , myönnetään, mutta sellaista äitiä ei tuttavapiirissäni ole. Valittavat toki joskus, muttei non stop. Kun sitä ruikutusta samoista aiheista kuuntelee ihan joka kerta kun tavataan tai puhutaan puhelimessa, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, niin lopulta on pakko sanoa että ole jo hiljaa, en jaksa enää kuunnella, miksi teit neljä lasta ja haluat vielä viidennenkin jos kuitenkin koko ajan valitat vaan siitä, miten kammottavaa ja rankkaa ja rahallisesti köyhää teillä on, eikä nukkuakaan saa koskaan eikä kusellekaan pääse yksin?!

Ei koske siis kaikkia monen lapsen äitejä: tunnen myös sellaisia, jotka eivät valita 24/7.

Jokaisella on oikeus valittaa, joskus. Mutta ei aina ja loputtomiin. :xmas:

Hienoa että yhden ystäväsi perusteella tuomitset kaikki monen lapsen äidit. Luulin että olet älykäs.

 

[vieras]

Mikähän siinä on, että 1-2 n lapsen äidillä on siis monen mielestä OIKEUS valittaa ja pyytää ja saada apua jne. mutta jos monen lapsen äiti kehtaa edes myöntää olevansa joskus väsynyt, niin sille on laitettava heti luu kurkkuun, että mitäs menit niin monta lasta tekemään!
Harvoin minä tai muut tuntemani monilapsiset valitetaan, pienperheelliset sitäkin useammin. Mutta pyllystä on tämä teidän ajattelutapa, sanonpahan vaan!

Saa myöntää että on väsynyt, saa pyytää apua, saa valittaa MUTTA olisi kivaa jos osaisi muutakin kuin valittaa (viittaan nyt tähän kaveriini).

Mun mielestä monen lapsen äidin täytyy myös ymmärtää, että vaikka minä otan kaverin lapsen (yksi lapsi) joskus hoitoon, niin hänen neljää lastansa en ota. En jaksa, niitä on liikaa. Yhden kerrallaan voin ottaa. Jos se ei sovi hänelle, niin en ota sitä yhtäkään sitten.

Ja se, että monen lapsen äiti valittaa unen, rahan ja oman ajan puutteesta AINA kun nähdään/kuullaan, on rasittavaa kuunneltavaa. Yhtä rasittavaa olisi kuunnella 1-2 lapsen äidin tauotonta ja jokapäiväistä valitusta samasta aiheesta , myönnetään, mutta sellaista äitiä ei tuttavapiirissäni ole. Valittavat toki joskus, muttei non stop. Kun sitä ruikutusta samoista aiheista kuuntelee ihan joka kerta kun tavataan tai puhutaan puhelimessa, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, niin lopulta on pakko sanoa että ole jo hiljaa, en jaksa enää kuunnella, miksi teit neljä lasta ja haluat vielä viidennenkin jos kuitenkin koko ajan valitat vaan siitä, miten kammottavaa ja rankkaa ja rahallisesti köyhää teillä on, eikä nukkuakaan saa koskaan eikä kusellekaan pääse yksin?!

Ei koske siis kaikkia monen lapsen äitejä: tunnen myös sellaisia, jotka eivät valita 24/7.

Jokaisella on oikeus valittaa, joskus. Mutta ei aina ja loputtomiin. :xmas:

No tää on sun kokemus yhdestä neljän lapsen äidistä. Mulla taas on kokemusta yhdestä kahden lapsen äidistä, joka oli pitkään yhden lapsen äiti ja hänen koko äitiytensä on ollut valitusta ja voivotusta vaikka tukiverkot on todella hyvät. En usko että liittyy niinkään lapsilukuun kuin asenteeseen tai vaikkapa jonkinasteiseen masennukseen. Joillakin masennus voi vaikuttaa kuvailemallasi tavalla.

 

[Kowalski]

Ei koske siis kaikkia monen lapsen äitejä: tunnen myös sellaisia, jotka eivät valita 24/7.

Jokaisella on oikeus valittaa, joskus. Mutta ei aina ja loputtomiin. :xmas:

Hienoa että yhden ystäväsi perusteella tuomitset kaikki monen lapsen äidit. Luulin että olet älykäs.

Mä kirjoitin vain tästä yhdestä tutustani, kahdesti. En tuominnut kaikkia monen lapsen äitejä, sen väänsin ihan rautalangasta tuossa tekstissäkin . Enkä missään kohdassa väittänyt että yleistin tämän koskemaan kaikkia monilapsisia perheitä. Turha väittää mitään muuta.

 

[vieras]

Mikähän siinä on, että 1-2 n lapsen äidillä on siis monen mielestä OIKEUS valittaa ja pyytää ja saada apua jne. mutta jos monen lapsen äiti kehtaa edes myöntää olevansa joskus väsynyt, niin sille on laitettava heti luu kurkkuun, että mitäs menit niin monta lasta tekemään!
Harvoin minä tai muut tuntemani monilapsiset valitetaan, pienperheelliset sitäkin useammin. Mutta pyllystä on tämä teidän ajattelutapa, sanonpahan vaan!

Meillä 5 ja kuudes tulossa. Ei ole tullut mieleen valittaa mutta jatkuvaa kuittailua meidän perheen lapsimäärästä tulee aina. Nyt rv.26 ja ykskin valopää katsoi asiakseen kertoa että ehkäisy on keksitty. En onnitteluja odota mutta ei minun mielestäni ole asiallista puuttua ja pahoitella ja voivotella kenenkään lapsimäärää. Meille tämä on iloinen asia mutta kukaan tapaamani "vain muutaman äiti" ei ole raskauttani asiallisesti ole ottanut. Ja kun kuitenkaan kysymys ei ole siitä että arki ei rullaisi, harrastettaisi ja lapset olisi hunningolla. Päinvastoin ei ole ikinä tarvinnut hävetä. :heart:

Sama täällä... Saa kuulla vaikka minkälaista kommenttia, vaikka lapset on hyvin hoidettuja ja itsekin voidaan ja pärjätään hyvin. Onnea vauvasta!