"MIksi ette jo tee lapsia? Ei lapsi tarvitse autoja ja omakotitaloja!"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja oma on asiani
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

oma on asiani

Vieras
Mikä ihme siinä on, että ihmisten luonnon päälle ottaa niin kovin, jos joku haluaa ennen lapsia laitella vähän elämää kuntoon ja vakauttaa taloudellista tilannetta, käyttää aikaa itseensä?

Olemme 28-vuotias pariskunta ja menimme kesällä naimisiin, yhdessäeloa takana 6 vuotta. Nyt on tietysti tahdittomat sukulaiset ja tuttavat alkaneet vihjailla lasten teosta. Osa jopa röyhkeän suoraan. Muutamilla vanhoilla ystävillä on jo lapsia ja heidän kanssaan on käyty mielenkiintoisia keskusteluja meidän lastenhankinnasta.

Me emme halua lapsia vielä, joskus yhden. Miehellä on vielä opinnot hieman kesken (tosin työpaikka tiedossa jo) ja itse valmistuin ja sain oman alan töitä vasta juuri äsken. Haluamme ensin tehdä töitä ja "uraa" (kavereiden mielestä kaikki yo:sta valmistuneet ovat uraihmisiä, kun käyvät töissä;), tehdä asioita kahdestaan, kerätä rahaa, hankkia talon ja elintilaa. Nämä asiat kun ei opiskelijana olleet mahdollisia.

Lapsellisten tuttavien ja kavereiden näkökulmasta teemme väärin. Lapsi kun ei kuulemma tarvitse isoa taloa, varallisuutta tai erikoisuuksia. Ei tosiaan tarvitsekaan, mutta me miehen kanssa tarvitsemme! Emme halua asua lapsen kanssa pienessä luukussa tai elää kädestä suuhun, kun ei ole pakko.

Miksi tuollaiset haaveet ja suunnitelmat ärsyttävät muita? Pitäisi kai heti vain tehdä lapsia ja heittäytyä elämän kannettavaksi. Miksi tulevilla vanhemmilla ei saisi olla esim. elintasoon liittyviä unelmia? Miksi niitä ei saisi toteuttaa ennen lasta?

Tuntuu, että jos elämä ei ole kituuttamista ja ahtaasti elämistä, niin se on vääränlaista elämää. Vielä kamalampaa on suunnitella lapsentekoa. Ja joo, tiedetään hedelmällisyyden lainalaisuudet.
 
Eiväthän nuo asiat kenellekään kuulu, antakaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jos ei ole useamman lapsen perhe suunnitelmissa, ei ole kiirettä vielä...
 
Älä kuuntele muiden mielipiteitä, tehän sen päätätte. Minä olin samoilla linjoilla, enkä kadu pätkääkään sitä, että hankin itselleni ensin kaiken ja sitten vasta alettiin laajentaa perhettä :) Niitä nuoria vuosia kun ei takaisin saa ja kyllä se raikulielämä ja vastuuttomuus loppuu siihen lapseen. Ensimmäinen lapsi syntyi kun olin 33-v. (eka yrityksellä tärppäsi) ja nyt toista pikkuhiljaa yritellään, ikää kohta 35. Ihana nauttia olosta ja elosta, kun ei tarvitse stressata mitään koulupaikkoja/työkuvioita/lainoja tms., kun kaikki on kunnossa sillä saralla :) Suosittelen lämpimästi!
 
Ehkä he pelkäävät puolestanne, että jäätte kokonaan lapsettomiksi, jos lastensaantia lykkää liikaa tulevaisuuteen. Älä huoli, olette vielä nuoria, mutta siihen toki kannattaa varautua, että kun/jos niitä lapsia/lasta alkaa tekemään vähän vanhempana, saattaa tulla vaikeuksia. Moni ystävistäni jotka lykkäsivät lapsentekoa pitkälle yli 3-kymppisiksi, kärsivät nyt lapsettomuudesta, käyvät lapsettomuushoidoissa yms..., raskas ja pitkä tie edessä.

Ehkäpä sukulaisenne/tuttavanne pelkäävät että teille kävisi samoin ja haluavat "suojella" teitä siltä.
 
[QUOTE="vieras";26048991]Älä kuuntele muiden mielipiteitä, tehän sen päätätte. Minä olin samoilla linjoilla, enkä kadu pätkääkään sitä, että hankin itselleni ensin kaiken ja sitten vasta alettiin laajentaa perhettä :) Niitä nuoria vuosia kun ei takaisin saa ja kyllä se raikulielämä ja vastuuttomuus loppuu siihen lapseen. Ensimmäinen lapsi syntyi kun olin 33-v. (eka yrityksellä tärppäsi) ja nyt toista pikkuhiljaa yritellään, ikää kohta 35. Ihana nauttia olosta ja elosta, kun ei tarvitse stressata mitään koulupaikkoja/työkuvioita/lainoja tms., kun kaikki on kunnossa sillä saralla :) Suosittelen lämpimästi![/QUOTE]

Juu, me ei kyllä mitään ihmeellisempää raikulielämää vietetä tai olla mitenkään vastuuttomia. Päin vastoin;) Nautimme pääsääntöisesti rauhallisesta elämästä, kotona on kiva olla ja välillä harrastaa. Toki välillä jotain muutakin.

Mut ehkä se on osasyy sille, miksi ihmiset eivät ymmärrä, että emme halua lasta nyt. Kun emmehän me edes biletä ja rilluttele ja olemme muutenkin rauhallinen pariskunta, joten miksi ihmeessä ei lapsia:D
 
naputtavat samasta syystä kuin nekin, jotka parikymppisinä lapsensa hankkiville nälvivät, että vhainkohan toi nyt oli selkeesti ja mitököhän tostäkin nyt tulee ja ette te yhessä pysy ja oisitte nyt ensin naimisiin menneet ees! valitettevasti useimpien mielestä vain oma tapa paras tapa...
 
Itse olen tehnyt juuri samassa järjestyksessä kuin mitä sinä suunnittelet. Tiedostin koko ajan, että lapsia ei hankita vaan saadaan, ja 28-vuotiaana olin sitä mieltä, että jään mielummin lapsettomaksi kuin tulen äidiksi sen ikäisenä. Nyt olen onnellinen kahden lapsen äiti, jonka ei tarvitse kituuttaa minimiäippärahalla. Hoitovapaajärjestelytkin on mukavat, kun olen asiantuntijatehtävissä sellaisessa työpaikassa, joka arvostaa mun työpanostani niin kovasti, että saan tehdä etätöitä kotoa käsin osa-aikaisena sen verran kuin itse haluan tehdä. Ei siis tarvi kitua pelkällä kotihoidontuelle, vaan saan kotoa käsin tehtyä omaa rakasta työtäni ja siitä tulee ihan OK lisätienestit.

Tehkää niinkuin itse parhaaksi näette. Oma se on elämänne!
 
Sain esikoisen 23-vuotiaana ja elämässä on ollut tiukempia aikoja muutama kuukausi silloin tällöin, mutta en kituuttamisesta tiedä! Lapsia nyt neljä ja joka välissä olen töissä ehtinyt käymään ja korkeakoulsta valmistunut.

Teette varmasti oikein teidän perheenne kannalta, mutta ei kannata ajatella että elämä olisi jotenkin vähemmän rikkaampaa lapselle/aikuiselle jos niitä lapsia hankkii nuorempana. Itse en tiennyt että haluemme/toivomme suurperhettä enkä nyt 32-vuotta täyttävänä todella jaksa enää neljää vauvaa/raskausaikaa, MUTTA näin vain omalla kohdalla(meidän perheessä.

Onnea matkaan!!!
 
Teette varmasti oikein teidän perheenne kannalta, mutta ei kannata ajatella että elämä olisi jotenkin vähemmän rikkaampaa lapselle/aikuiselle jos niitä lapsia hankkii nuorempana. Itse en tiennyt että haluemme/toivomme suurperhettä enkä nyt 32-vuotta täyttävänä todella jaksa enää neljää vauvaa/raskausaikaa, MUTTA näin vain omalla kohdalla(meidän perheessä.

Onnea matkaan!!!

Enhän minä niin ajattelekaan, en jaksa tuhlata energiaani vertailemalla ja arvottamalla muiden elämää ja valintoja. Ihmettelenkin, miten niin monet lähipiiristäkin jaksavat.
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
Mielestäni kaikki saavat tehdä omat päätöksensä.

MUTTA itse olen sitä mieltä, että jos lapsen/lapsia haluaa, kannattaa heti alkaa yrittämään kun vain vähän elämäntilanne antaa periksi. Valitettavasti se lapsi ei ole niin itsestäänselvä ja suunniteltavissa siihen tiettyyn kohtaan, joka sopii hyvin esimerkiksi omaisuuden kartoittamisen ja uran jatkoksi. Jos voi hyväksyä sen, että emme saa välttämättä lasta, koska odotimme liian kauan materiaalisten syiden takia, niin antaa palaa ja eläkää unelmaanne :) Toivottavasti saatte lapsen sitten, kun se teille sopii :)

Itse en uskaltanut odottaa, sain esikoiseni jo 20-vuotiaana.
 
[QUOTE="mami90";26049418]
Itse en uskaltanut odottaa, sain esikoiseni jo 20-vuotiaana.[/QUOTE]

Ihan ilkeilemättä totean, että eiköhän jokainen suomalainen lapseton nainen tiedä, että niitä lapsia ei välttämättä koskaan tule, ja että iän myötä hedelmällisyys laskee. Välillä tuntuu, että kaikkein eniten huolissaan asiasta ovat juuri alle 20-vuotiaan.
 
[QUOTE="Heivaan";26049472]Ihan ilkeilemättä totean, että eiköhän jokainen suomalainen lapseton nainen tiedä, että niitä lapsia ei välttämättä koskaan tule, ja että iän myötä hedelmällisyys laskee. Välillä tuntuu, että kaikkein eniten huolissaan asiasta ovat juuri alle 20-vuotiaan.[/QUOTE]
Ihan varmasti tietääkin! Mutta itselleni äitiys on aina ollut se juttu, ja pelasin varman päälle. Minulla olisi ollut 20-vuotta aikaa yrittää sitä esikoista ;)
 
pienten lasten kanssa taas ei sitä tilaa+rahaa niin tarvitse, mutta kun ne lapset kasvaa, niin kulut nousevat. ja sitten on ihan kiva että rahaa tulee jostain..
itse taas mietittiin että toinen käy töissä ja saatiin 3 lasta. ehdin toivottavasti itse ennen heidän teini-ikäänsä käydä koulussa ja saada työpaikan :D
 
Itselleni muutaman vuoden vanhempi työkaveri sanoi esikoisen hoidoilla saadessaan, että kannattaa aloittaa ajoissa, aina lapsensaanti ei ole ihan helppoa. Ja toisena neuvona, että ei sitä hetkeä koskaan tule, että nyt olisi juuri se oikea aika saada lapsi. Silloin olin itse suunnilleen sinun ikäisesti ja lapsen hankkiminen ei ollut vielä ihan ajankohtaista, annoin näiden neuvojen mennä aika lailla toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Kuitenkin ekaa lasta meillekin yritettiin kolmisen vuotta ja tällä välin sekä minä että mies olemme molemmat olleet irtisanottuina ja työttöminä, vaikka molemmilla on sinänsä hyvä koulutus jne.

Eli tänä päivänä allekirjoitan nuo entisen työkaverini "ohjeet" ihan täysin. En kuitenkaan kadu valintoja, jotka olen tehnyt, ihan kivasti näinkin on mennyt. Joku totuuden siemen niillä sinunkin kommentoijillasi saattaa kuitenkin olla :)
 

Yhteistyössä