Miksi et tykkää väreistä kotonasi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Väri-Ketju
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Väri-Ketju

Vieras
Minkä takia et tahdo valkoisen, beigen, mustan ja harmaan eri sävyjen lisäksi muita värejä kotiisi?
Pelätkö mitä muut ajattelee, eli et uskalla olla rohkea?
Vai etkö vain ole tottunut käyttämään värejä?
Etkö usko että osaisit vaikka yhdistellä eri värejä keskenään?
Vai etkö vaan tykkää esim. pirtsakoista väreistä?
Helppo kyllästyminen?

Tämä aihe siis valkoista ja mm. muoti-tähtiprinttejä käyttäville.
Jos siis käytät värejä, ei kysymys varsinaisesti ole sinulle, mutta voit vastata esim että miksi tykkäät väreistä ja mitä (ja ennen kaikkea, -missä muodossa-) värejä löytyy kotoasi.

Harvoin kun suomessa törmää esim. punaisen sävyiseen olkkariin tai keltaiseen (aikuisten) makkariin. Entä miltäs kuulostaisi kirkkaan, oikein kirpeän omenan vihreä kitchen? Tai turkoosi, minikaakeleilla päällystetty kylppäri. :) :)
 
Valkoinen, beige ja musta on kai myös värejä?

En todellakaan osaa sanoa miksi pidä turkoosista, enkä edes tiedä miksi se pitäisi perustella että pidä jostakin väristä, tyylistä jne.
 
Selkeä syy on se että tiedän että kyllästyisin esim. oranssiin, vihreään tai keltaiseen, ja sinisestä en pidä lainkaan. Kokeillut olen ja liian kirkkaat väri lähtivät nopeasti.
Valkoinen, musta, harmaa siis hallitsevat meillä, ja lisäksi on pinkkiä/vaaleanpunaista mm. matoissa, sohvissa ja keittiössä.
 
En osaa määritellä asiaa. Miksi ihminen nyt yleensäkin tykkää tai ei tykkää jostakin? Joku juttu vaan miellyttää silmää ja toinen ei. Ei kai se sen kummempaa vaadi?

Mä tahdon mustaa ja valkoista, sekä harmaan eri sävyjä kotiini, koska niiden kautta kotini näyttää hillityltä, hallitulta ja rauhalliselta. Ja mä siis tykkään noista em. asioista. Mulla on hyvä ja rauhallinen olo, kun kotini on omaan silmääni rauhallisen näköinen.

Ei, en pelkää mitä muut ajattelevat. Jos pelkäisin, ei kotini olisi musta-valko-harmaa, sillä koen, että nimenomaan tämä värivalinta on se, joka saa eniten kritiikkiä osakseen.

Tosin en ole kyllä ennen tuota viestiäsi tiennyt jonkun ajattelevan, etten uskalla olla rohkea, koska en sisusta väreillä. Mutta vaikka nyt tämän tiedänkin, niin en nyt siltikään ajatellut suunnata huonekalu/tekstiiliostoksille, koska mä en tunne tarvetta esittää olevani rohkea, vaan voin olla pelkuri ihan avoimestikin :D

Olen kyllä aikoinaan käyttänyt sisustuksessä värejä hyvinkin paljon. Mutta aikansa kutakin. En missään nimessä halua sisustaa kotiani enää väreillä. Joskaan en myöskään missään nimessä usko, että haluan sisustaa kotiani myöskään musta-valko-harmaalla enää 10 vuoden kuluttua. Aikansa kutakin, tosiaan.

En varmastikaan osaa yhdistää värejä keskenään siten, miten niitä oikeaoppisesti kuuluisi yhdistää. Mutta tähän on kyllä saatavilla apua vaikka tikkurilan värikartasta, joten kyllä se tieto on kuitenkin meidän kaikkien saatavilla, jos sitä käyttää haluaa. Mutta mä en taida haluta. Siis silloinkaan, jos (ja joskus kun) päädyn taas käyttämään enemmän värejä.
Tai no, ei voi tietää...saattaa olla, että seuraava "suuntaukseni" on jokin harmooninen väripaletti, jolloin kyllä haluan nimenomaan sen värikartan käyttööni. Mutta mun mielestäni väreillä voi sisustaa, vaikka ei tajuaisi väreistä yhtikäs mitään. Sen kun vaan lappaa kotiinsa tavaroita, joiden muoto, pinta ja väri miellyttää. Se on mun nähdäkseni ihan yhtälailla sisustamista, vaikka ne värit eivät yhteen passaisikaan.

Ei, en tykkää pirtsakoista väreistä. Tykkäsin ennen (keittiöön maalasin limenvihreää ja samaa väriä löytyi myös tekstiileistä) mutta en tykkää enää. Saattaa olla, että tulevaisuudessa taas tykkään.

Kyllä...erittäin helppo kyllästyminen.

Kun asuin "värikodissani", oli eteinen keltainen, lastenhuone pinkki, mahuuhuone sininen, keittiö limenvihreä ja olohuone punainen. Silloin se tuntui mukavalta ja hyvältä. Jos nyt joutuisin samaan kotiin, kävisin ensitöikseni ostamassa 50 litraa valkoista maalia ja hyvän telan. Ja sitten vain sutisin, sutisin ja sutisin. Kaikki vaan valkoiseksi.

Saas nähdä, millainen kotini on 10 vuoden kuluttua. Tai sanotaanko ennemmin niin, että saas nähdä, millaisia kaikkia vaiheita kotini on käynyt läpi 10 vuoden kuluttua. Tosin nyt on kyllä käynyt niin, että kotini on noudattanut kohtalaisen samantyylistä linjaa jo useamman vuoden. Toki muodot ja värit ovat tietyssä määrin muuttuneet, mutta voisin edelleen ottaa vanhan sohvani ja sohvapöytäni, mikäli vain saisin ne valkoisina. Joten tietynlaista vakautta on sisustukseen tullut. Taidan tulla vanhaksi.
 
Tykkäisin väreistä, mutta ne menee aina pieleen.
Lapsen huone maalattiin punaisella. Ajattelin että siitä saisi sellaisen upean sporttisen ilmeen, niin ku jalkapallopaidoissa, urheiluautoissa jne. -Joo, ei tullut kivan sporttista....

Portaikon seinä pitäisi maalata...mutta en uskalla koskeakaan siihen enää....
 
Mä tykkään väreistä. 45 vuotta elin asunnoissa, joissa isot pinnat oli valkoista, vaaleaa harmaata tai vaaleaa beessiä ja kalusteet em värien lisäksi mustaa, valkoista tai harmaata. 7 vuotta sitten esikoinen muutti omilleen ja päätin tehdä pienen pintaremontin. Tarkoitus oli tehdä isompi remontti sitten, kun puudelista aika jättää. Telkkarissa pyöri silloin joku Tikkurilan "maalaa maailmasi" -mainos ja siitä innostuneena maalasinkin koko kämpän kalusteineen niin, ettei täällä enää kovin montaa valkoista pintaa ole. Puudelista aika jätti, tuli uusi puudeli enkä vieläkään ole kyllästynyt väreihin.
 
  • Tykkää
Reactions: chef
Hillityt värit rauhoittavat ja tekevät kotiin kotoisan ja mukavan tunnelman. En pelkää värejä, en vaan halua katsella niin kotona. Pastellisävyt ja esim turkoosi yksittäisissä jutuissa menee mutta kaikki punainen, liila tumman vihreä... Yök! Ja punainen on pahin! En voi sietää sitä, oikeastaan edes muiden kotona. Siis joku punainen seinä tai sohva. Joku viltti nyt vielä menee (muilla siis, ei meillä).
Joku sellainen värikäs intialainen hippiluola olisi mun painajainen.
 
Vaaleaan suht neutraaliin pohjaan on ihanaa tehdä erilaisia ilmeitä vaihdellen tehostevärejä. Esim just vaihdoin vihreänsävyiset tekstiilit toisiin ja jouluna tulee taas punaisen sävyjä... Valkoisuus pohjana luo helppoutta nimenomaan tuohon värien kanssa leikittelyyn. Jos seinä olisi vaikka oranssi tai turkoosi niin sillä olisi paljon enemmän vaatimuksia "kaveriväreille".

Itse tykkään värejä enemmän luoda tunnelmaa materiaaleilla. Suosin erilaisia vaaleita-maanläheisiä sävyjä joissa on kauniita pintoja, punoksia jne. Esimerkiksi villan, pellavan, puupintojen yms muodossa. Näillä saa elävyyttä vaaleaan kotiin, jonka ei missään nimessä tarvitse olla steriili!

Ja ps. en itsekään voi sietää tähtiprinttejä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Väri-Ketju;30417998:
Minkä takia et tahdo valkoisen, beigen, mustan ja harmaan eri sävyjen lisäksi muita värejä kotiisi?
Pelätkö mitä muut ajattelee, eli et uskalla olla rohkea?
Vai etkö vain ole tottunut käyttämään värejä?
Etkö usko että osaisit vaikka yhdistellä eri värejä keskenään?
Vai etkö vaan tykkää esim. pirtsakoista väreistä?
Helppo kyllästyminen?

Tämä aihe siis valkoista ja mm. muoti-tähtiprinttejä käyttäville.
Jos siis käytät värejä, ei kysymys varsinaisesti ole sinulle, mutta voit vastata esim että miksi tykkäät väreistä ja mitä (ja ennen kaikkea, -missä muodossa-) värejä löytyy kotoasi.

Harvoin kun suomessa törmää esim. punaisen sävyiseen olkkariin tai keltaiseen (aikuisten) makkariin. Entä miltäs kuulostaisi kirkkaan, oikein kirpeän omenan vihreä kitchen? Tai turkoosi, minikaakeleilla päällystetty kylppäri. :) :)

En pidä vuokraemännän värivalinnoista - ainakaan kaikista.
Niin kauan kuin ei "omaa kotia" kuitenkaan löydy, niin näillä mennään... (tai no). Yksi makuuhuoneista . 9 v tytön huone sovittiin muutettavaksi "pissankeltaisesta" valkoroosaan (paikallinen taidekoulu tulee tekemään "kuviot" seiniin.)
 
Viimeksi muokattu:
Hillityt värit rauhoittavat ja tekevät kotiin kotoisan ja mukavan tunnelman. En pelkää värejä, en vaan halua katsella niin kotona. Pastellisävyt ja esim turkoosi yksittäisissä jutuissa menee mutta kaikki punainen, liila tumman vihreä... Yök! Ja punainen on pahin! En voi sietää sitä, oikeastaan edes muiden kotona. Siis joku punainen seinä tai sohva. Joku viltti nyt vielä menee (muilla siis, ei meillä).
Joku sellainen värikäs intialainen hippiluola olisi mun painajainen.

:D
Sä varmaan pyörtyisit jos tulisit meille! Mä taas rakastan kaikkia inhoamiasi juttuja, tummanpunaista ja syvän vihreää erityisesti. Tummat, syvät värit ovat minusta kodikkaita ja tekevät huoneesta ihanan pesämäisen. Pidän itämaistyylisistä plyyshimatoista, sametti-ja silkkiverhoista, tummista kuluneista nahkahuonekaluista, tummuneesta messingistä, kyntteliköistä, vanhoista huonekaluista...
Erityisesti pidän tummista tapeteista ja nimenomaan joka seinälle laitettuina, ei mitään tehosteseiniä.
 
Tykkään väreistä ja osaisin yhdistellä, mutta on valmiiksi jo niin paljon toisiinsa sopimattoman väristä tavaraa, ettei halua sitä lisää. Uuttakaan en osta vain ulkonäön vuoksi, kun on olemassa jo ehjää ja käyttökelpoista. Toisaalta sitten tulee ajateltua, että kun pääosa tavaroista on "tylsän väritöntä", siihen ei kyllästy niin helposti ja voi sitten väriä vaihtaa päiväpeitolla, sohvantyynyillä ym.
 
Ei mun ainakaan tarvi todistella rohkeuttani esim,värikkäällä sisustuksella :D hassua, että joku todistelee rohkeuttaan ja yksilöllisyyttään mukaisilla ratkaisuilla kuten tehostevärinen seinä. Taikka superrohkea tatuointi!€
 
Tykkään väreistä, mutta vain piristeenä. Siis jouluna voin laittaa sitä tummanpunaista, mutta en mä sellaista keskellä kesää jaksa katella. Kesällä taas on ihanaa laittaa esim. raikkaan turkoosit verhot ikkunaan tai vaikka keltaiset pussilakanat. Mutta peruspohja on valkoinen, vähän myös sitä harmaata ja mustaa löytyy valkoisen ohella. Miten sen sitten sanoisi... en minä värejä inhoa, mutta kyllästyn niihin nopeasti. Tykkään raikkaasta, eli siitä valkoisesta. Ja luonnonläheisestä, mikä taipuu enempi tuonne harmaiden/ruskeiden sävyjen puolelle. Mutta on mulla tällä hetkellä tehostevärinä vaaleanpunainen ja lila :)

Mutta joo, en tykkää mistään väripläsäyksestä. Esim. joku itämainen sisustus aiheuttais mulle vaan päänsärkyä.
 
[QUOTE="elen";30418156]Vaaleaan suht neutraaliin pohjaan on ihanaa tehdä erilaisia ilmeitä vaihdellen tehostevärejä. Esim just vaihdoin vihreänsävyiset tekstiilit toisiin ja jouluna tulee taas punaisen sävyjä... Valkoisuus pohjana luo helppoutta nimenomaan tuohon värien kanssa leikittelyyn. Jos seinä olisi vaikka oranssi tai turkoosi niin sillä olisi paljon enemmän vaatimuksia "kaveriväreille". [/QUOTE]
Juuri tätä olin tulossa kirjoittamaan. Meillä on värejä milloin enemmän, milloin vähemmän, mutta isot pinnat ovat vaaleat - olleet jo kaksikymmentä vuotta, eikä muutosta ole tulossa.
 
Mä olen kaikkea muuta kuin rohkea ihminen, mutta väreistä tykkään kotona. Meillä on sitruunankeltainen- turkoosi olohuone, puna-vihreä makkari, oranssi-vihreä keittiö, sininen eteinen, yhden tytön huone on violetti-oranssi. En nyt ala kaikkia huoneita luetella, mutta väritöntä on vain pojan huoneessa, joka on harmaan sävyinen. Kaikki koriste-esineetkin on meillä värikkäitä. Värit vaihtuu ajoittain, mutta värejä on ollut meillä sisustuksessa aina. Itse olen harmaavarpunen.
 
En koe kirkkaita värejä kovin tyylikkäinä. Varsinkin punainen väri on mielestäni ruma. Korkeintaan joulukuusen palloissa voi olla punaista. Ostan yleensä design-huonekaluja ja niissäkin on pelkistetty värimaailma. Tyynyt, kynttilät ja taulut voivat olla väriläiskinä kotona. Miksi joku haluaisi kirkuvan vihreän keittiön tai oranssin makuuhuoneen? Ei se ainakaan rohkeutta osoita, ja koska makuasioista on tullut rohkeusmittareita?
 
Kirjava koti ei mielestäni ole esteettinen vaan tuo mieleeni lähinnä ylipainoisen ammattikoulun käyneen naisen marimekkopaitoineen ja kouvolatukkineen. Sen sijaan tummasävyinen, neutraaleilla väreillä toteutettu sisustus on aina hillityn tyylikäs.
 
:D
Sä varmaan pyörtyisit jos tulisit meille! Mä taas rakastan kaikkia inhoamiasi juttuja, tummanpunaista ja syvän vihreää erityisesti. Tummat, syvät värit ovat minusta kodikkaita ja tekevät huoneesta ihanan pesämäisen. Pidän itämaistyylisistä plyyshimatoista, sametti-ja silkkiverhoista, tummista kuluneista nahkahuonekaluista, tummuneesta messingistä, kyntteliköistä, vanhoista huonekaluista...
Erityisesti pidän tummista tapeteista ja nimenomaan joka seinälle laitettuina, ei mitään tehosteseiniä.

Haha joo :D kuvailit kyllä aika hyvin sen "intialaisen hippiluolan" mistä puhuin :D ja sekin kuulostaa kyllä omalla tavallaan kotoisalta kun sen noin kerrot mutta itse en kyllä pystyisi :p
 
Mä tykkään kanssa paljon väreistä. Meillä on olohuoneessa vihrean ja ruskean sävyissä lämmin tunnelma. Keittiössä on vaalean keltaista ja tumman ruskeaa. Lasten huoneeseen on maalattu satumetsä ja meidän makuuhuone on sinisen sävyillä. Voimakkaita seinäpintojen värityksiä siis ei ole vaan haaleaa sävyä. Muuten sitten sisustettu väreillä. Mua ehkä enemminkin ahdistaa tuo meidän vessa jonka seinät on ihan valkoiset. Samoin kun vessan katto ja lattia harmaata kivikuviota. Ainoa huone jossa en tunne oleva kotona. Tosin olenkin aina ollut luonteeltani luonnonläheinen metsämaja tyylinen ihminen. Meillä tosin näkyy vielä opiskeluaikojen köyhyys sisustuksessa. Ehkä sitä pikkuhiljaa vielä saa ihan just semmosen sisustuksen kun haluaa.
 
Musta toi edellinen kuva on tunnelmallinen, mutta ei värimaailmaltaan sen monipuolisempi kuin vaaleatkaan kodit, siinä on vaan lähinnä ruskean sävyjä. Siksi kai pidän siitäkin. Eniten itseäni "häiritsee" ainakin omaa kotia ajatellen sellainen väenvängällä tehty värikkyys, missä on sekaisin oranssit, turkoosit ja liilat "retrohengessä". Sellaisessa kahvilassa on mukava käydä, mutta kotona kaipaan harmoniaa. Sekä ruskean että vaalean sävyissä, molemmat toimii.
 
En sisusta kotiani näyttääkseni joltain. En sisusta sisustuslehteä varten enkä luodakseni itsestäni jotain tietyntyyppistä vaikutelmaa jollekulle tai kelle tahansa - minun ei tarvitse tehdä vaikutusta edes itseeni, koska tiedän kuka olen ja missä viihdyn.

Kodissani on paljon puupintoja. Avaruus ja tilan tunne on minulle tärkeää. Haluan että ikkunoistani näkyy luonto. Huonekalujen välissä pitää olla tilaa; haluan mahtua liikkumaan. Seinäni ovat vaaleansävyiset. Kuten sanottu, meillä on tummaa ja vaaleaa puuta mieleni mukaan järjesteltynä. Takka on valkoinen. Tehostevärinä on kirkas voimakas ja tummahko punainen, jota esiintyy yhdessä sohvatuolissa (muut ovat vaaleita) ja seinävaatteessa, jossa muitakin värejä. Haluan että sisustus on myös muokattavissa, niin että muutamaa tekstiiliä vaihtamalla saan muutetuksi tunnelmaa toisenlaiseksi.

En tuomitse ketään joka haluaa tapetoida seinänsä riikinkukonsinipohjaisella kultakuvioisella tapetilla, tai käyttää mustia raskaita verhoja, tai ripustaa kattoonsa monivärisen leikkikristallikruunun. Mikäs siinä, kerran täällä vaan eletään, ja hyvä on asua niin että kotonaan tuntee olevansa kuin kotonaan. Niin minäkin haluan elää, kotonani...

:D
 
:D
Sä varmaan pyörtyisit jos tulisit meille! Mä taas rakastan kaikkia inhoamiasi juttuja, tummanpunaista ja syvän vihreää erityisesti. Tummat, syvät värit ovat minusta kodikkaita ja tekevät huoneesta ihanan pesämäisen. Pidän itämaistyylisistä plyyshimatoista, sametti-ja silkkiverhoista, tummista kuluneista nahkahuonekaluista, tummuneesta messingistä, kyntteliköistä, vanhoista huonekaluista...
Erityisesti pidän tummista tapeteista ja nimenomaan joka seinälle laitettuina, ei mitään tehosteseiniä.

Aivastuttaa jo ajatuskin tuollaisesta hämärästä pölyhämähäkkipesästä. Sä joudut varmaan käyttämään joka viikko tuntikausia pölyjen pyyhintään? Ja samettiverhot... mahtaa pöllytä jos niihin menee koskemaan! Kuulostaa tunkkaiselta ja saastaiselta.
 

Similar threads

Yhteistyössä