miksi en osaa sanoa ei

[onneton]

Olemme vuosia olleet kihloissa mieheni kanssa. "Vilkkaan" aikaisemman elämän vuoksi olemme sopineet, ettei pidettäisi yhteyttä exiin ja että rehellisesti kerrotais jos olisi yhteydenottoja, uusi ihastumisia tai vielä pahempaa.

Miksi en pysty sanomaan EI kun joku exä ottaa yhteyttä tai joudun tilanteeseen missä tunnen vetovoimaa uuteen henkilöön - en siis tarkoita vaan seksiä vaan ajaudun keskusteluihin jotka ovat turhan intiimejä yms.

Taas tuli yhteydenotto eräältä vanhalta pokakaverilta - ihan kiva tyyppi ja olisin mielellään kaveri. Mutta kun olemme sopineet mieheni kanssa ettei niin ei pitäisi. Kuitenkin soiteltiin, mailaillaan ja ollaan menossa lounaalle.

En yksinkertaisesti pysty sanomaan EI koska pelkään että toinen pahoittaa mielensä tai suuttuu. Samalla kuitenkin vahingoitan parisuhteeni ja pahoitan mieheni mielen, koska useimmiten kerron tai jään kiinni.

Aina lupaan sitoutumista ja rehellisyyttä, mutta aina mene kuitenkin samaa rataa.

Miksi en osaa sanoa EI - enkä rakasta ja kunnioita miestäni vai mikä on?

 

[Ehkä]

Ilmeisesti ette voi pahoittaa kenenkään mieltä.
Opetelkaa ajattelemaan aina miehenne parasta.
Mieluummin pahoitatte muiden mielen, kun miehenne.
Kaikkien mieliksi ei voi aina olla.

 

[qwer]

Tuossa voi käydä niin, että miehesi pahoittaa mielensä, niin pahasti, ettei paluuta ole.

 

[ohje ap:lle]

... ja pese miehesi jalat pesuvadissa!

 

[...]

Ilmeisesti ette voi pahoittaa kenenkään mieltä.
Opetelkaa ajattelemaan aina miehenne parasta.
Mieluummin pahoitatte muiden mielen, kun miehenne.
Kaikkien mieliksi ei voi aina olla.

Ja jos muut pahoittavat mielensä niin haukutte "nämä muut ihmiset pataluhiksi" ja jos yrittävät puolustautua (eli puolustaa omaa itseään ihmisenä) niin kutsutte virkavallan apuun!

 

[arvosta itseäsi]

Sinun pitäisi opetella rakastamaan ja arvostamaan itseäsi. Sinun arvosi ei ole kiinni ihailijoiden määrästä. Arvosta itseäsi ja miestäsi.

Onko sinulle tärkeämpää exän tai jonkun uuden tuttavuuden hyvinvointi kuin oma hyvinvointisi. Koska valitat käytöksestäsi täällä, et selvästikään ole tyytyväinen siihen.

Itsetunnoltaan terve ihminen kestää sen, että toinen ei ole mielin kielin. Ei tarvitse olla vihainen, vaan laittaa omat rajansa.

Kun olet oppinut sanomaan ei, voit oppia uudelleen sanomaan kyllä.

 

[Burn, baby, burn]

"...Miksi en pysty sanomaan EI kun joku exä ottaa yhteyttä tai joudun tilanteeseen missä tunnen vetovoimaa uuteen henkilöön..."

Taidat olla henkilö, jota suomenkielessä kutsutaan ikäväkaikuisella h-alkukirjaimisella sanalla
Mutta siitä huolimatta "Burn, baby, burn. When you gonna learn?"

 

[Onko niin]

"...Miksi en pysty sanomaan EI kun joku exä ottaa yhteyttä tai joudun tilanteeseen missä tunnen vetovoimaa uuteen henkilöön..."

Taidat olla henkilö, jota suomenkielessä kutsutaan ikäväkaikuisella h-alkukirjaimisella sanalla
Mutta siitä huolimatta "Burn, baby, burn. When you gonna learn?"

Onko niin, että muut kiinostaa enemmän kuin miesystäväsi, etkö arvosta häntä?

 

[Sessa**]

Koetko olevasi oikean miehen kanssa yhdessä? Vai oletko luonteeltasi niin sosiaalinen, ettet ole halunnutkaan sisäistää keskinäistä sopimustamme sulkea ovet kaikkeen entiseen?

Se, ettet koe osaavasi sanoa ei, kertoo sinusta sen, ettet edes yritä sanoa ei miehesi vaateille saati muillekaan. Seilaat elämääsi muiden ehdoilla ja tulet aina olemaan myöntyväinen ihan mihin vain, jos et pian ryhdy kasvattamaan ja vahvistamaan omaa identiteettiäsi. Muussa tapauksessa varaudu masennukseen, sisäisiin kriiseihin, turhautumiseen, hyväksikäyttöön ja joskus 30v. kuluttua sinä katsot taaksesi, miten elämäsi on kulunut muille alistuen ja hyväksyntää kerjäten. Se ei ole ollenkaan kivaa huomata!

Muuten,intiimit keskustelut eivät ole väärin, vaan yleensä ihmisten kanssa voi keskustella monipuolisesti monestakin. Joten syytellessäsi itseäsi aloita nyt vain ensi töiksesi pohtimaan kuka olet ja mitä haluat.

Ja elä elämääsi. Vaikutat nuorelta ja minusta on aina ikävää, että nuori ihminen pakottaa itsensä roolimalleihin kuin ryhtyisi vain topakasti elämään elämäänsä

 

[tietävä]

Koetko olevasi oikean miehen kanssa yhdessä? Vai oletko luonteeltasi niin sosiaalinen, ettet ole halunnutkaan sisäistää keskinäistä sopimustamme sulkea ovet kaikkeen entiseen?

Se, ettet koe osaavasi sanoa ei, kertoo sinusta sen, ettet edes yritä sanoa ei miehesi vaateille saati muillekaan. Seilaat elämääsi muiden ehdoilla ja tulet aina olemaan myöntyväinen ihan mihin vain, jos et pian ryhdy kasvattamaan ja vahvistamaan omaa identiteettiäsi. Muussa tapauksessa varaudu masennukseen, sisäisiin kriiseihin, turhautumiseen, hyväksikäyttöön ja joskus 30v. kuluttua sinä katsot taaksesi, miten elämäsi on kulunut muille alistuen ja hyväksyntää kerjäten. Se ei ole ollenkaan kivaa huomata!

Muuten,intiimit keskustelut eivät ole väärin, vaan yleensä ihmisten kanssa voi keskustella monipuolisesti monestakin. Joten syytellessäsi itseäsi aloita nyt vain ensi töiksesi pohtimaan kuka olet ja mitä haluat.

Ja elä elämääsi. Vaikutat nuorelta ja minusta on aina ikävää, että nuori ihminen pakottaa itsensä roolimalleihin kuin ryhtyisi vain topakasti elämään elämäänsä

sanomaan Ei tai elät kohta yksin. Mutta ehkä juuri sitä haluat ?

 

[niinpäniin]

sanomaan Ei tai elät kohta yksin. Mutta ehkä juuri sitä haluat ?

Samat ajatukset.
Pitää oppia sanomaan jyrkkä ei kaikenmaailman hurlumheille.
Itsensä siinä vaan rikkoo.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että moneen on houkuteltu, mutta minä itse päätän, mihin lähden mukaan.
Jos joku siitä ottaa nokkiinsa, niin sen on sen murhe, ei mun.
Nukunpahan yöni rauhallisemmin ja elän seesteistä elämää kun en ole kaikkien naruissa pyöriteltävä.
Silti pidän hauskaakin ihan sikasellaista joskus, mutta omilla ehdoilla.
Pakottamatta ketään mukaan tai pakotettuna.