Miksi en muista mitään ennen 7ikävuotta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja muistiton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
luin ton linkin äsken..
"11. Lapsuudessa koetut traumat eivät muistista kadonneina välttämättä ole kehityksen kannalta tuhoisia. Paljon riippuu korjaavista tekijöistä. Ei ole selvää näyttöä siitä, että kielteisten asioiden katoaminen tietoisesta muistista olisi vahingollista."

oon miettiny samaa.. jos toi muistamattomuus on traumoja kokeneilla jonkinlainen suoja, ettei halua muistaa kaikkea. siks miettinykin et onkohan mun elämässä jotain vielä traumaattisempaa, kun mitä muistan..
 
Ja asia on vaivannut nuorempana niin paljon, että olen tutkituttanut muistin. se oli ihan ok.

Selitän itselleni muistamattomuutta sillä, että välit sukulaisiin etäiset, eli oikeasti suurin osa "lapsuuden muistamisesta" syntyy siitä jälkeenpäin puhumalla ja katsomalla kuvia jne. ja jos perheessä ei paljon keskustella mistään, välit etäiset, ei muistijälkeä synny. Lisäksi useat tapauksest joita kuvittelee muistavansa ovat jonkun , esim äidin tai isän tai mummon kertomaa tarinaa.

Lisäksi luulen, että turvaton ja heikko lapsuus voi sinällään aiheuttaa muistamattomuutta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ....:
Mä pääsin yläasteelta vasta 4 vuotta sitten ja en silti muista siitä mitään
Mä olen päässyt "yläasteelta" eli silloisesta keskikoulusta 33 vuotta sitten ja muistan vielä hyvin ensimmäisen kansakoulupäiväni 42:n vuoden takaa, muistan, miltä opettajani näytti ja mikä hänen nimensä on. Muistan myös pojan, jola oli ekana koulupäivänä pää siteessä ja - oho - muistan tän pojan nimenkin, vaikkei koskaan oltu mitenkään erityisemmin kavereita.

Muistan 43:n vuoden takaa sen päivän, kun mut laitettiin leikkikouluun. Vastaa nykyistä eskaria. Olin siellä tasan sen yhden päivän. Muistan myös monia asioita aikaisemmilta vuosilta. Hiihtoretket, joita äidin kanssa tehtiin, kun sisko oli koulussa ja isä töissä. Muistan vieläkin sen mummon tekemän mehun maun, mitä äidilläni oli näillä hiihtoretkillä termospullossa.

Omasta mielestäni mulla oli kuitenkin varsin onnellinen lapsuus.

 
Moni kun väitti muistavansa pikkutarkasti lapsuuden asioita, hätäännyin ja pelkäsin muistisairautta opiskeluaikana. Mutta ihan normaali muisti minulla oli. sairaalassa tutkittiin.
 
Mulla on paljonkin muistoja alle kouluikäisestä. Ensimmäinen muistikuva on joulusta, kun olin 2-vuotias. Muutamia muistikuvia 3-vuotiaana, 4-5 vuotiaana sitten jo enemmänkin.

Isäni muistaa kävelemään oppimisensa.
 
Minä olen usein miettinyt, ovatko varhaiset muistikuvani ihan oikeita muistoja, vai olenko vain kuullut kerrottavan asioista niin usein, että luulen ne itsekin muistavani... Samoin useiden "muistojen" taustalta löytyy valokuvia: Muistanko nuo kuvat vai ihan oikean tilanteen, ei voi tietää. Mutta sen tiedän, että nykyisin en muista juuri mitään: Esim. mennyt vuosi on isolta osalta yhtä mustaa aukkoa, ennen kuin joku kertoo. (Esim. että lapsen synttärit tosiaan vietettiin ja että vieraina olivat se, se, ja se... Itse en muista mitään! Tosi pelottavaa!)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minä muistan erittäin selvästi jotain 3-v alken.

Minä myös.
Muistan selvästi edelleen, kuinka naapurin arin kanssa aiottiin mennä naimisiin isona :D Olin silloin jotain kolme vuotias. Muistan myös edelleen erään unen, jonka olen kolme vuotiaana nähnyt.

 

Kuumimmat

Yhteistyössä