Miksi en minä? Olenko tehnyt jotain..

[Auttakaa. :'(]

..pahaa ansaitakseni "kiusaamisen".

Olen kovin vauvakuumeileva naimisissa oleva 22 vuotias naisen alku. Ollaan oltu naimisissa vuosi, yhdessä neljä ja puoli vuotta. Ollaan vähemissä ja enemissä määrin yritetty lasta viime toukokuusta lähtien, mutta ei tärppää. Kerran tärppäsi, jäi kuitenkin kohdun ulkopuolelle eikä mitään voitu.

Ja nyt, kun olen juuri ja juuri päässyt yli kaikesta huonosta olosta mitä plussattomuus on aiheuttanut, KAIKKI tulevat raskaaksi kerrallaan. Molemmat siskoni ilmoittivat kolmea viikko sitten saavansa vauvat heinäkuussa, kaksi ensistä työkaveriani (nykyistä ystävää) saavat lapset (kertoivat viikonloppuna), nykyisen työpaikkani pomo synnyttää lapsen kesäkuun lopussa ja tänä aamuna parasystäväni kertoi että oli aamulla plussanut. Ja näistä yksikään ei ole suunniteltu raskaus.

Mitä minä olen tehnyt, että joudun kiusattavaksi tällä tavalla. Enkä kaipaa mitään paskan jauhamista keneltäkää jolla ei ole mitään rakentavaa sanottavaa.

Ja juuri viikonloppuna mieheni sanoi ettei jaksa enää ainaista yritystä ja siitä minulle koituvaa surua, vaan toivoisi että aloittaisin pillerit taas niin ei tarvitse surra, yritetään myöhemmin uudestaan..näiden ilmoitusten jälkeen plussan odotus ei ole enää ollut "jännäämistä" ja iloista odotusta, vaan oikeasti surullista ja ahdistavaa.

Eli nyt sitten pitäisi aloittaa taas ehkäisy, unohtaa vauva haaveet toistaiseksi ja jatkaa töitä entiseen tapaan. Mutta miten minä sen teen kun kaikki tärkeät ihmiset vain muistuttavat lisää omasta epäonnistumisestani. En ymmärrä..en.

Miten tästä pääsee yli? Onko kokemuksia? Auttakaa. :'(

 

[Vieras]

Eli ystäväsi/tuttavasi kiusaavat sinua kun saavat vauvan??


viestiä moderoitu

 

[ap]

..vaan mikä minua kiusaa. Tarkoitan että onko se kohtalo, Jumala vai mikä ikinä onkaan. En tietenkään tarkoita ystäviäni! Olen iloinen heidän puolestaan, mutta hirvittävän surullinen omasta epäonnistuneesta olosta.

 

[Vieras]

No kannattaa miettiä oletko edes valmis lapseen jos noin ajattelet.Mä en ainaskaan tuollaista ihmistä ystäväkseni haluaisi. :|

 

[aapee]

..vaan mikä minua kiusaa. Tarkoitan että onko se kohtalo, Jumala vai mikä ikinä onkaan. En tietenkään tarkoita ystäviäni! Olen iloinen heidän puolestaan, mutta hirvittävän surullinen omasta epäonnistuneesta olosta.

Minä kyllä ymmärrän mitä ajat takaa.
vaikka onkin iloinen toisten puolesta, niin samalla myös kateus ja epätoivo nostaa päätään. Miksi muut tulevat raskaaksi noin vaan suunnittelematta ja minä en? Ei siihen liity mitään pahansuopaisuutta. En minä ainakaan toivo mitään pahaa odottaville ystävilleni, mutta tottakai toivon itse olevani myös raskaana. Olen tästä ystävieni kanssa jutellutkin ja he kyllä ymmärsivät että en mitään pahaa tarkoita ja ymmärrän kyllä et eihän se minulta pois ole, vaikka muut saavatkin lapsia.
Se vaan tuntuu joskus niin epäreilulta.

 

[Pamppelsson]

Äläs nyt, toisilla tärppää nopemmin, toisilla ei välttämättä ollenkaan. Mutta jos toukokuussa jätitte ehkäisyn pois, niin eihän tässä ole vielä mennyt vuottakaan!

muoks, pakko vielä lisätä että meidän esikoisen "tekemiseen" meni jonkun aikaa. Tärppäsi heti, kun pillerit jätin pois (kesäkuussa) mutt elokuussa meni kesken. Seuraavan vuoden helmikuussa sain plussan testiin!
Kyllähän siinä meinasi epätoivo iskeä!

 

[ap]

..vaan mikä minua kiusaa. Tarkoitan että onko se kohtalo, Jumala vai mikä ikinä onkaan. En tietenkään tarkoita ystäviäni! Olen iloinen heidän puolestaan, mutta hirvittävän surullinen omasta epäonnistuneesta olosta.

Minä kyllä ymmärrän mitä ajat takaa.
vaikka onkin iloinen toisten puolesta, niin samalla myös kateus ja epätoivo nostaa päätään. Miksi muut tulevat raskaaksi noin vaan suunnittelematta ja minä en? Ei siihen liity mitään pahansuopaisuutta. En minä ainakaan toivo mitään pahaa odottaville ystävilleni, mutta tottakai toivon itse olevani myös raskaana. Olen tästä ystävieni kanssa jutellutkin ja he kyllä ymmärsivät että en mitään pahaa tarkoita ja ymmärrän kyllä et eihän se minulta pois ole, vaikka muut saavatkin lapsia.
Se vaan tuntuu joskus niin epäreilulta.

Näin...tätä tarkoitin. Pettymys itseeni on suuri. Ja suru. Mitä väärää on siinä?! Aikaisemmille: en ymmärrä miksi olisin huono ystävä jos olen pettynyt itseeni!?!? Mielestäni pettymys itseeni ja suru siitä etten saa lapsia, ei liity siihen ettenkö voisi olla muiden puolesta onnellinen. Olen ITSEENI pettynyt, en ystäviini.

 

[Vieras]

Voin vain kuvitella miten käyttäydut "ystäviäsi" kohtaan.
Ja luulenpa että teetta tuossa yrittämisessä sen klassisen virheen: yritätte liikaa!!!

 

[ap]

Äläs nyt, toisilla tärppää nopemmin, toisilla ei välttämättä ollenkaan. Mutta jos toukokuussa jätitte ehkäisyn pois, niin eihän tässä ole vielä mennyt vuottakaan!

muoks, pakko vielä lisätä että meidän esikoisen "tekemiseen" meni jonkun aikaa. Tärppäsi heti, kun pillerit jätin pois (kesäkuussa) mutt elokuussa meni kesken. Seuraavan vuoden helmikuussa sain plussan testiin!
Kyllähän siinä meinasi epätoivo iskeä!

..tuo on totta. Monet yrittää vuosia ja tiedän sen. Mutta silti (ja aapeelle: ehkä olen paska ystävä) se että toiset tulivat kännisekoiluiden takia tai muuten vain vahingossa raskaaksi saa minut tuntumaan itseni huonoksi kun en tule raskaaksi yrittämälläkään.

Mutta..kai se yritys joskus jatkuu, ja sitten on clomien tms vuoro jos ei muu auta. Kyllä sitä silti on vähän itseensä pettynyt.

 

[Rukoilijasirkka]

Ei kannata olla itseensä pettynyt. Et voi sille asialle mitään. Minun mielestä ei kannata aloittaa ehkäisyä, vaan mieluummin keksiä muuta ajateltavaa kuin vauva. panette sillon, kun haluatte, ettekä yritä yhtään mitään. sitten vuoden päästä kannattaa mennä puhumaan lääkärille, jos et ole raskautunut. ne kun kai haluaa, että ois kaks vuotta ilman ehkäisyä, että vois tutkia, missä syy.

 

[Niook]

Äläs nyt, toisilla tärppää nopemmin, toisilla ei välttämättä ollenkaan. Mutta jos toukokuussa jätitte ehkäisyn pois, niin eihän tässä ole vielä mennyt vuottakaan!

muoks, pakko vielä lisätä että meidän esikoisen "tekemiseen" meni jonkun aikaa. Tärppäsi heti, kun pillerit jätin pois (kesäkuussa) mutt elokuussa meni kesken. Seuraavan vuoden helmikuussa sain plussan testiin!
Kyllähän siinä meinasi epätoivo iskeä!

..tuo on totta. Monet yrittää vuosia ja tiedän sen. Mutta silti (ja aapeelle: ehkä olen paska ystävä) se että toiset tulivat kännisekoiluiden takia tai muuten vain vahingossa raskaaksi saa minut tuntumaan itseni huonoksi kun en tule raskaaksi yrittämälläkään.

Mutta..kai se yritys joskus jatkuu, ja sitten on clomien tms vuoro jos ei muu auta. Kyllä sitä silti on vähän itseensä pettynyt.

Että sillä tavalla... Onnex en omista tollasia ystäviä.

 

[lapseton]

Voin vain kuvitella miten käyttäydut "ystäviäsi" kohtaan.
Ja luulenpa että teetta tuossa yrittämisessä sen klassisen virheen: yritätte liikaa!!!

No minä ainakin olen heidän odotuksessaan ilolla mukana. Olen kyllä puhunut heille omista tunteistani ja he ne ymmärtävät. Ystäväni ovat kuitenkin minulle silti rakkaita ja heidän tulevat vauvansa myös. En todellakaan kohtele heitä nyt mitenkään huonosti!!!
Ja että mua ärsyttää tuo "yritätte liikaa"... kyllä jotkut on niin hyviä neuvomaan että...

 

[Rukoilijasirkka]

Voin vain kuvitella miten käyttäydut "ystäviäsi" kohtaan.
Ja luulenpa että teetta tuossa yrittämisessä sen klassisen virheen: yritätte liikaa!!!

No minä ainakin olen heidän odotuksessaan ilolla mukana. Olen kyllä puhunut heille omista tunteistani ja he ne ymmärtävät. Ystäväni ovat kuitenkin minulle silti rakkaita ja heidän tulevat vauvansa myös. En todellakaan kohtele heitä nyt mitenkään huonosti!!!
Ja että mua ärsyttää tuo "yritätte liikaa"... kyllä jotkut on niin hyviä neuvomaan että...

Helppohan se on sanoa.

 

[MINÄ!]

Miksi teidän ehkäisy pitäisi aloittaa? Eihän sitä tarvitse? Yrittäkää unohtaa koko yrittäminen JA ehkäisy, on minun neuvo.

 

[ap]

Voin vain kuvitella miten käyttäydut "ystäviäsi" kohtaan.
Ja luulenpa että teetta tuossa yrittämisessä sen klassisen virheen: yritätte liikaa!!!

Ystäväni ja perheeni tietävät meidän tilanteemme ja siksi heitä on pelottanut kertoa minulle raskauksitaan, kuitenkin voi rehellisesti ja hyvällä mielellä sanoa, että joka ikistä heistä olen onnitellut sitä 100% tarkoittaen ja tuen heitä sen kanssa.

Ihmeellistä ettet/te erota sitä että olen surullinen/pettynyt ITSEENI en ystäviini. Osaan kyllä erotella tunteet, eikä ne vaikuta ystäviini suhtautumiseen mitenkään. He ovat itsekin näin sanoneet.

 

[justiina]

Aivan ymmärrettävää, että voi tuntea olonsa jotenkin "huonoksi" tai epäonnistuneeksi tms, jos haluaisi lapsen, mutta sitä ei vain kuulu. Minusta on kuitenkin hyvin lohduttavaa kuulla, että sulla on jo kerran tärpännyt!! Sehän on oikein mainio uutinen! Sehän tarkottaa sitä, että sulla on mahollisuus tulla raskaaksi. Sitä mahdollisuutta ei kaikilla ole ja se varmasti "syö ihmistä" vielä enemmän. Itse kyllä odotan lasta, mutta lähipiirissäni on paljon lapsettomia pareja. Jotenkin tuntuu, ettei niille viiti puhua niin paljon omasta olostaan tms, kun se ei varmasti tunnu kovin hyvältä. Vaikkei se tietenkään minun vika ole, että meille on tulossa vauva, eikä se niiden vika ole, että niille ei ole tulossa vauvaa.

Toivottavasti teillä kuitenkin tärppäisi!! Yritä olla mahdollisimman paljon ajattelematta koko vauva asiaa. Usein se jo pelkästään auttaa, ettei stressaa siitä, odottele menkkoja tms... Se voi tietenkin olla aika vaikeaa, kun ympärillä näkee kasvavia vatsoja ym. Oikein paljon tsemppiä!!

 

[lapseton]

Ja me ei onneksi mitenkään tekemällä tehdä sitä lasta, et sekstaillaan kun haluttaa eikä kalenterin kanssa. Suurinpiirtein joka toinen päivä.
Ja ihan omasta halusta, eikä pelkän vauvanteon takia. meillä on muutakin elämää onneksi ja silti jotkut jakelee noita todella toimivia neuvojaan. Ihan niinku niistä mitään apua olisi.

 

[nelly83]

Ymmärrän ap täysin mitä käyt läpi :hug: Meillä esikoista yritettiin,toivottiin ja tehtiin 2.v ennen tärppiä. hoitoihin hakeuduttiin kun mulla vielä kierto oli ihan mitä sattuu (välillä yli 100pv). Kiertoa sitten tasoiteltiin teroluteilla ja ovulaatiota edistettiin clomeilla. ne kun loppu, niin miehen simpat tarkastettiin ja hoidoissa oli sillon tauko. Yht äkkiä sitten vaan olinkin raskaana ja kaikkien yllätykseksi täysin luomuna. Nyt tuo poika on jo 1.v ja toinen vauvanalku kasvaa tällähetkellä masussa rv:llä 17+3. toinen sitten tärppäskin meillä ihan muutaman kuukauden jälkeen.

Teillä nyt ei kuitenkaan vielä ole edes vuotta ollut yritystä päällä, joten älä hermoile vielä. Tiedän että odottavan aika on pitkä, mutta kyllä se lopputuloskin on sen arvoista. Jos vauvaa ei ala kuulumaan vielä vuodenkaan jälkeen, niin ota ihmeessä yhteyttä lääkäriin. Lapsettomuutta pystytään kyllä hoitamaan ja sen ansiosta vain aniharvat jäävät nykyään ilman lasta. Olet vielä aika nuorikin, joten iän puolestakaan ei ole kiire.

Nyt vaan vietät laatuaikaa miehesi kanssa, koska pienen lapsen kanssa se ei ole enää niin helppoa, ja yrität unohtaa sen yrittämisen.

Tiedän tasan mitä ajattelet kun luet tätä kirjoitusta,mutta aivan varmasti vielä se vauva teillekkin suodaan. Jaksamista sinulle :hug:

 

[Emmaliina]

Tää on vähän näitä ikuisuuskysymyksiä. Onhan se epäreilua,että toisille ei vaan tule lasta vaikka mitä tekis. Onneks kuitenki nykyään on hyviä hoitoja ja itekin oon nähny sellasen onnistumisen ku lasta oli tekemällä tehty 2,5 vuotta. Teilläkin se etu vielä,että ootte nuoria ni ehditte tässä selvittää tilannetta ja vielä saada lapsen. Toivottavasti ainaki.

Mut kuitenki tää asia jakaa aika hyvin ihmiset kahtia kun ne joilla on lapsia ja tulevat herkästi raskaaksi kokevat nämä ajatukset herkästi hyökkäyksiksi itseään kohtaan. Aivan ku he tekis jotain pahaa jollekin sillä,että saavat lapsia. Ja taas toisaalta lapselliset ihmiset hyökkäävät lapsettomien kimppuun,että "mikset voi oikeasti iloita toisten puolesta" ja blaa blaa. Vaikka kuten ap:ki sanoi ni on toki iloinen,mutta kun se oma puuttuu ni kyllä siinä suru puseroon tulee. Mun mielestä se on ihan ymmärrettävää.

 

[larvae]

Äläs nyt, toisilla tärppää nopemmin, toisilla ei välttämättä ollenkaan. Mutta jos toukokuussa jätitte ehkäisyn pois, niin eihän tässä ole vielä mennyt vuottakaan!

muoks, pakko vielä lisätä että meidän esikoisen "tekemiseen" meni jonkun aikaa. Tärppäsi heti, kun pillerit jätin pois (kesäkuussa) mutt elokuussa meni kesken. Seuraavan vuoden helmikuussa sain plussan testiin!
Kyllähän siinä meinasi epätoivo iskeä!

..tuo on totta. Monet yrittää vuosia ja tiedän sen. Mutta silti (ja aapeelle: ehkä olen paska ystävä) se että toiset tulivat kännisekoiluiden takia tai muuten vain vahingossa raskaaksi saa minut tuntumaan itseni huonoksi kun en tule raskaaksi yrittämälläkään.

Mutta..kai se yritys joskus jatkuu, ja sitten on clomien tms vuoro jos ei muu auta. Kyllä sitä silti on vähän itseensä pettynyt.

Että sillä tavalla... Onnex en omista tollasia ystäviä.

Ööh, ai sellaisia ystäviä, jotka eivät tule helposti raskaaksi? Minulta taisi mennä pointtisi ohi.

Aloittajalle :hug: ymmärrän tunteesi

 

[ap]

..nelly ja justiina.

"Tiesin" kaiken mitä sanoitte, mutta tunteet ei anna periksi. Siksi halusin kuulla vielä jonkun sanovan/kirjoittavan sen minulle. Ja kyllä se vähän helpotti. Nyt vain yritystä jatkamaan ja jos ei ala loppu kesästä plussaa kuulumaan niin lääkäriin vaan. Kiitoksia oikein paljon teille jotka viitsitte vastailla asiallisesti!

 

[justiina]

Miksi te kaikki luulette ja haluatte heti ajatella, että ap kohtelisi ystäviään jotenkin huonosti nyt, kun ne odottavat vauvaa!? Tuntuu oikeasti aika hölmöltä, ettette tajua sitä, että vaikka on surullinen OMASTA puolestaan, ei välttämättä ole surullinen toisten puolesta. Ja sitä paitsi ystävät kyllä ymmärtävät toisiaan, oli tilanne mikä tahansa! Uskon, että ap pystyy varmasti kertomaan ystävilleen tunteistaan tällä hetkellä ja miksipä ei ystävät sitä ymmärtäis!? Sehän on toisaalta hyvinkin luonnollista, että toisille tulee vauvoja ja toisille ei. Ja tunteita ei pysty itse määrittelemään. Kuitenkin varmasti sitä pystyy olemaan onnellinen toistenkin puolesta, vaikka itsellä ei niin hyvin menisikään.

Ja itse myös kannatan sitä, ettette lopeta ehkäisyä, vaan koitatte keskittää ajatuksenne hetkeksi johonkin muuhun, esim. uuteen harrastukseen. Koitatte keksiä hyviä puolia kaksin olosta, harrastaa yhdessä ja nauttia elämästä. Monesti se just tärppää sillon ku vähiten odottais.

 

[ap]

kiitokset myös emmaliinalle ja kiilusilmäfanaatikolle!