"oikea ammattivalittaja"
Mä kävin 25v eikä elämänhalu lainkaan kasvanut sitten ne lopetettiin tuloksettomina. Ei niistä kaikille ole hyötyä.
Voihan itsetutkiskelua harjoittaa ihan itsekseenkin. Ei siihen tarvita ketään kyselemään.Eli tajusinko oikein että itse pitää nämä syy/seuraus suhteet pohtia ilman että psyk.sairaanhoitaja kysyy niitä tai ottaa selvää? Tiedän kyllä minkä takia jouduin koulukiusatuksi mutta auttaako asian muistelu ja esiinnostaminen? Yritän vain unohtaa sen samoin kuin kotivaikeudet ja suurimman osan olenkin unohtanut. Pitääkö minun siis nyt pohtia omaa syyllisyyttäni asioihin että paranen? Syyllistän itseäni jo kaikesta nytkin kuten masennuksesta. Onko kellään neuvoa miten eteenpäin? En halua huonompaan kuntoon joutua.
no unohtamaminen ei ole hyvä keino,sillä se lisää ahdistusta,ne vaikuttaa tiedostamatta sun elämään vaikka yrittäisitkin unohtaa. kyllähän sun täytyy ymmärtää että asiat pitää käsitellä,eikä paeta. olen minäkin ollut koulukiusattu ja vaikka mitä,enkä ole masentunut, itteä on turha syyttää esimerkiksi siitä että on joutunu kiusatuksi,mutta kyllä sitä masennuksen syntymistä voi edes auttaa ja vaikeuksien syntymistä omalla toiminallaan. tietty jos masennus on vain kemiallinen epätasapaino ni sit auttaa lääkehoito/sähköhoito.Eli tajusinko oikein että itse pitää nämä syy/seuraus suhteet pohtia ilman että psyk.sairaanhoitaja kysyy niitä tai ottaa selvää? Tiedän kyllä minkä takia jouduin koulukiusatuksi mutta auttaako asian muistelu ja esiinnostaminen? Yritän vain unohtaa sen samoin kuin kotivaikeudet ja suurimman osan olenkin unohtanut. Pitääkö minun siis nyt pohtia omaa syyllisyyttäni asioihin että paranen? Syyllistän itseäni jo kaikesta nytkin kuten masennuksesta. Onko kellään neuvoa miten eteenpäin? En halua huonompaan kuntoon joutua.
Ihan tarkkaa diagnoosia ei ole, mutta kyseessä on mun kohdalla epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö. Olen empatiakyvytön, mutta osaan teeskennellä sellaista. Olen myös hyvin tunnekylmä monissa asioissa. Tiedostan kuitenkin, että käytökseni ja ajatteluni on epänormaalia. Terapeutti ei voi poistaa " häiriötäni", mutta toiveena olisi, että voisin muuttaa käyttäytymistäni, enkä satuttaisi muita. Suurin "syntini" on välinpitämättömyys muista ihmisistä. Jos joku käytökseni takia hylkää minut, sillä on melko vähän merkitystä.Uteliaisuudesta, mikä? Mulla oli sellaisten, kyllä monikossa, lisäksi mm. vaikea ja pitkäkestoinen masennus, muutama ahdistuneisuuhäiriö jne.
Silti, terapiasta oli ja on huomattava apu.