miksi aikuisille ihmisille pitää ostaa lahjoja?

[voi ei]

En ymmärrä miksi aikuisille pitäisi ostaa lahjoja, kalliita ja jopa etukäteen pyydettyjä. Minä en ole sitten lapsuuden ostanut omille vanhemmille yhtään mitään. Ja kun tulin aikuiseksi niin sanoin kaikille ettei tarvitse minulle ostaa mitään lahjoja. Tuntuu että varsinkin joulunaikaan ihmiset menee aivan hysteeriseksi kun pitää ostaa kaikille kaikkea. Minä ostan lapsille lahjoja mutten koskaan aikuisille. Kukkia ja kortteja annan ja se saa riittää.

 

[mummi]

Jos en sano lapsilleni(jo aikuisille) lahjatoivettani, niin ostavat sitten ominpäin ja kalliin. Siksi olen lahjatoiveeni kertonut ja keksinyt, ( eihän tällä ikää enää mitään tarvi, kun kaikki tulee ostettua itse mitä tarvii)aina jonkun pienen olen sitten toivonut. Mielestäni kukat ovat hyviä, kun niitä ei sitten tarvi säilytellä jossain. Jo ammattini puolesta saan paljon lahjoja ja aina ne kalliit lahjat eivät ole minun makuuni, mutta ei voi poiskaan panna. Eli kukka-, ja vaikka tee-, kahvi-, yms. linjoilla täälläkin. :wave:

 

[justiina]

Oletko ikinä kuullut antamisen ilosta? tai toisen ilahduttamisesta? Itse ainakin haluan muistaa ystäviäni, vanhempiani jne synttärilahjoilla tai joululahjoilla. Mielestäni olisi ollut todella tökeröä mennä ystäväni 30-vuotispäiville ilman lahjaa ja olinkin löytänyt kohtuu hintaisen ja hänelle sopivan lahjan (ainakin hän näytti lahjasta ilostuneen). Anoppini täyttäessä 60, kysyin toivomuksia, on paljon helpompi ostaa lahjaa jos tietää mitä toinen toivoo, jos lahjatoive olisi mielestäni ollut kallis, en sitä olisi ostanut. On lahjanantajan "tyhmyyttä" ostaa liian kallislahja, ei lahjahevosen suuhun ole katsomista
Tapansa kullakin.

 

[Köyhä äiti]

Minäkään en ymmärrä aikuisten ihmisten "pakkolahjoja". Lahjavalinnat menevät yleensä metsään ja lahjansaaja ei tee lahjoillaan mitään. Useimmat "pakkolahjat" päätyvät kierrätykseen.

40-, 50-, 60- ja 70-vuotispäiviään viettäneillä kirjahyllyt notkuvat jonninjoutavia maljakoita, joita ei koskaan käytetä. Koriste-esineet ja muut "sisustuselementit" ovat siivotessa vain tiellä.

Mieheni suvussa "pakkolahjat" on ostettava myös aikuisille jouluna ja syntymäpäivinä. Minäkin ihmettelen, miksi aikuisille ihmisille pitää ostaa kalliiit joululahjat ja syntymäpäivälahjat? Esim. anoppini lahjamaku on tyyliä timanttisormus ja uusin matkapuhelin. Olemmekin sanoneet, että emme osta suvun aikuisille lahjoja emmekä osallistu yhteislahjoihin. Kortti ja mahdollinen kukkatervehdys saa luvan riittää.

Asuntovelallisilla pienten lasten ja koululaisten vanhemmilla on rahalle muutakin käyttöä kuin älytön lahjojen ostaminen aikuisille. Yhteislahjojen minimisumma miehen suvussa on noin 50 euroa/osallistuja. Kertyneellä monen sadan euron summalla ostetaan turhaa tavaraa, jota lahjansaaja ei edes arvosta eikä käytä.

 

[tytär-äiti-anoppi-mu]

Jos lahjan antaja ei koe antamisen iloa, ei pakkolahjoihin pidä mennä.
Itsestäni on äärettömän mukava antaa lahjoja, ja aina mietin miten ko.lahja sopii saajalleen.
Lahjan ei tarvitse olla rahallisesti arvokas jos siinä on antajan sydän mukana. Lapset voivat esim.piirtää ja vanhemmat voivat hankkia piirrustuksiin kivat kehykset.. meillä tälläinen taide on jo kolmannessa sukupolvessa... kuvat vaihtuvat ikäkauden mukaan, ja upeimmat saavat pysyvän paikan...
Eilen oli todella kiva yllätys saada tyttäreltä myöhästynyt synttäri- ja ennakoiva äitienpäivälahja... pieni paketti mutta rakkaudella annettu, eikä rahallisesti opiskelijan budjettia kovin rasittava.Kiitos rakas tyttäreni!
Kukkatervehdysten lähettäminen omille vanhemmille ja appivanhemmille merkki- ja juhlapäivinä ei ole suuri uhraus, ja se ilo minkä he kokevat on todellista.

 

[pieni kommentti]

\

Jos lahjan antaja ei koe antamisen iloa, ei pakkolahjoihin pidä mennä.
Itsestäni on äärettömän mukava antaa lahjoja, ja aina mietin miten ko.lahja sopii saajalleen.
Lahjan ei tarvitse olla rahallisesti arvokas jos siinä on antajan sydän mukana. Lapset voivat esim.piirtää ja vanhemmat voivat hankkia piirrustuksiin kivat kehykset.. meillä tälläinen taide on jo kolmannessa sukupolvessa... kuvat vaihtuvat ikäkauden mukaan, ja upeimmat saavat pysyvän paikan...
Eilen oli todella kiva yllätys saada tyttäreltä myöhästynyt synttäri- ja ennakoiva äitienpäivälahja... pieni paketti mutta rakkaudella annettu, eikä rahallisesti opiskelijan budjettia kovin rasittava.Kiitos rakas tyttäreni!
Kukkatervehdysten lähettäminen omille vanhemmille ja appivanhemmille merkki- ja juhlapäivinä ei ole suuri uhraus, ja se ilo minkä he kokevat on todellista.

Riippuu mistä rahoista tuo kukkatervehdys on pois. Jos opiskelijalla jää vuokran jälkeen 100 euroa käteen ruokaan ja muihin menoihin, on 20 -50 euron kukkatervehdys kallis (siis lähetettävä, jos itse ostaa ja vie, ovat tietysti halvempia.

Tai yleensäkin jos perhe (4-5 henkilöä) elää yhden palkalla (2000-3000 euroa) ja äiti hoitaa pieniä lapsia kotona, ja saa ehkä 400 euroa kotihoidontukea miinus verot. Perheen nettotulot ovat siis kaikkinensa 1800-2500, jolla elää 4-5 henkilöä, ja pelkkä perheasunnon vuokra tai lainanlyhennys vie tuosta jopa puolet. 1000 euroa kaikkiin laskuihin, 4-5 henkilön ruokaan, lasten vaatteisiin ja harrastuksiin. Perheet elävät nykyään aivan yleisesti tuollaisilla tuloilla, eikä asiaa aina muuta vaikka äitikin kävisi töissä, koska tuolloin tulee usein toisen auton ostaminen, päivähoitomaksut, äidin vaatekulut nousevat jne.

Minun mielestäni noiden kukkatervehdysten lähettäminen toiselta puolelta suomea tulisi todella todella kalliiksi meidän tuloihin nähden äitienpäivänä ja syntymäpäivinä ym. milloi nyt juhlitaan. Lapsiperheillä on rahat todella tiukassa, kun lapsivähennykset verotuksessa on lopetettu.

 

[tytär-äiti-anoppi-mu]

\

\

Jos lahjan antaja ei koe antamisen iloa, ei pakkolahjoihin pidä mennä.
Itsestäni on äärettömän mukava antaa lahjoja, ja aina mietin miten ko.lahja sopii saajalleen.
Lahjan ei tarvitse olla rahallisesti arvokas jos siinä on antajan sydän mukana. Lapset voivat esim.piirtää ja vanhemmat voivat hankkia piirrustuksiin kivat kehykset.. meillä tälläinen taide on jo kolmannessa sukupolvessa... kuvat vaihtuvat ikäkauden mukaan, ja upeimmat saavat pysyvän paikan...
Eilen oli todella kiva yllätys saada tyttäreltä myöhästynyt synttäri- ja ennakoiva äitienpäivälahja... pieni paketti mutta rakkaudella annettu, eikä rahallisesti opiskelijan budjettia kovin rasittava.Kiitos rakas tyttäreni!
Kukkatervehdysten lähettäminen omille vanhemmille ja appivanhemmille merkki- ja juhlapäivinä ei ole suuri uhraus, ja se ilo minkä he kokevat on todellista.

Riippuu mistä rahoista tuo kukkatervehdys on pois. Jos opiskelijalla jää vuokran jälkeen 100 euroa käteen ruokaan ja muihin menoihin, on 20 -50 euron kukkatervehdys kallis (siis lähetettävä, jos itse ostaa ja vie, ovat tietysti halvempia.

Tai yleensäkin jos perhe (4-5 henkilöä) elää yhden palkalla (2000-3000 euroa) ja äiti hoitaa pieniä lapsia kotona, ja saa ehkä 400 euroa kotihoidontukea miinus verot. Perheen nettotulot ovat siis kaikkinensa 1800-2500, jolla elää 4-5 henkilöä, ja pelkkä perheasunnon vuokra tai lainanlyhennys vie tuosta jopa puolet. 1000 euroa kaikkiin laskuihin, 4-5 henkilön ruokaan, lasten vaatteisiin ja harrastuksiin. Perheet elävät nykyään aivan yleisesti tuollaisilla tuloilla, eikä asiaa aina muuta vaikka äitikin kävisi töissä, koska tuolloin tulee usein toisen auton ostaminen, päivähoitomaksut, äidin vaatekulut nousevat jne.

Minun mielestäni noiden kukkatervehdysten lähettäminen toiselta puolelta suomea tulisi todella todella kalliiksi meidän tuloihin nähden äitienpäivänä ja syntymäpäivinä ym. milloi nyt juhlitaan. Lapsiperheillä on rahat todella tiukassa, kun lapsivähennykset verotuksessa on lopetettu.

Minähän aloitin että lahjoja ei tarvitse antaa jos ei koe antamisen iloa...joten ei kukkiakaan tarvii lähetellä jos se on noin vaikeeta eli se antaa ken tahtoo

 

[hohhoijaa]

\

\

\

Jos lahjan antaja ei koe antamisen iloa, ei pakkolahjoihin pidä mennä.
Itsestäni on äärettömän mukava antaa lahjoja, ja aina mietin miten ko.lahja sopii saajalleen.
Lahjan ei tarvitse olla rahallisesti arvokas jos siinä on antajan sydän mukana. Lapset voivat esim.piirtää ja vanhemmat voivat hankkia piirrustuksiin kivat kehykset.. meillä tälläinen taide on jo kolmannessa sukupolvessa... kuvat vaihtuvat ikäkauden mukaan, ja upeimmat saavat pysyvän paikan...
Eilen oli todella kiva yllätys saada tyttäreltä myöhästynyt synttäri- ja ennakoiva äitienpäivälahja... pieni paketti mutta rakkaudella annettu, eikä rahallisesti opiskelijan budjettia kovin rasittava.Kiitos rakas tyttäreni!
Kukkatervehdysten lähettäminen omille vanhemmille ja appivanhemmille merkki- ja juhlapäivinä ei ole suuri uhraus, ja se ilo minkä he kokevat on todellista.

Riippuu mistä rahoista tuo kukkatervehdys on pois. Jos opiskelijalla jää vuokran jälkeen 100 euroa käteen ruokaan ja muihin menoihin, on 20 -50 euron kukkatervehdys kallis (siis lähetettävä, jos itse ostaa ja vie, ovat tietysti halvempia.

Tai yleensäkin jos perhe (4-5 henkilöä) elää yhden palkalla (2000-3000 euroa) ja äiti hoitaa pieniä lapsia kotona, ja saa ehkä 400 euroa kotihoidontukea miinus verot. Perheen nettotulot ovat siis kaikkinensa 1800-2500, jolla elää 4-5 henkilöä, ja pelkkä perheasunnon vuokra tai lainanlyhennys vie tuosta jopa puolet. 1000 euroa kaikkiin laskuihin, 4-5 henkilön ruokaan, lasten vaatteisiin ja harrastuksiin. Perheet elävät nykyään aivan yleisesti tuollaisilla tuloilla, eikä asiaa aina muuta vaikka äitikin kävisi töissä, koska tuolloin tulee usein toisen auton ostaminen, päivähoitomaksut, äidin vaatekulut nousevat jne.

Minun mielestäni noiden kukkatervehdysten lähettäminen toiselta puolelta suomea tulisi todella todella kalliiksi meidän tuloihin nähden äitienpäivänä ja syntymäpäivinä ym. milloi nyt juhlitaan. Lapsiperheillä on rahat todella tiukassa, kun lapsivähennykset verotuksessa on lopetettu.

Minähän aloitin että lahjoja ei tarvitse antaa jos ei koe antamisen iloa...joten ei kukkiakaan tarvii lähetellä jos se on noin vaikeeta eli se antaa ken tahtoo

Tässä taas yksi varakas mummo, joka ei pysty asettua toisen osaan, eikä tajua, milllaista on, kun joutuu tinkiä joskus jopa lasten terveellisestä ruoasta ja ostaa vähemmän terveellistä kun ei rahat riitä. Lahjoja pitäisi vaan saada...

 

[Koppastiina]

Aikoinani laitoin äidilleni vain äitienpäiväkortin ja joulukortin. Ne ostin vähän kalliimmat ja näyttävät. Nyt odotan omilta lapsiltani vain soittoa tai käyntiä. Tarjoan kakkukahvit jos tulevat käymään.
En odota kukkia tai lahjoja, enkä missään tapauksessa haluaisi että jostain lähetettäisiin kukkia. Nehän tulevat kalliiksi siihen nähden mitä puska sisältää. Itse olen joskus pettynyt kun olen lähettänyt kukkia ja sitten nähnyt kimpun joka meni perille.

Lapsenlapset piirtävät jonkin kuvan ja niitä säilytän laatikossa. 50v lahjaksi sain valokuvaamossa otetun kuvan lapsista. Ihan riittävä lahja. Kerran sain kuohuviinipullon. Mukava lahja sekin, tarjosin samantien vieraille.

 

[ami]

Minä olen ollut aina äärettömän huono ostamaan lahjoja. Omille lapsilleen vielä osaa jotain ostaa, mutta muiden lapsille ei senkään vertaa. Noh, kysymällähän siitä pääsee, mutta kun rahat on finaalissa niin lahjatoiveet voi olla tosi kalliita. Aloin jo ahdistua aiemmin keväällä, kun esikoiselle sateli synttärikutsuja ja hän olisi halunnut ostaa barbeja yms. kavereilleen. tietty ymmärsi sitten kun selitin ettei ole rahaa,mut kyllä mä mietin että mikä olis kohtuu summa laittaa esim. päiväkotikaverin lahjaan...varsinkaan kun ei itse tunne koko lasta.
Onneksi nyt on ollut hiljasempaa sen suhteen. Aikuisille, omille vanhemmille tai muille, en viitsi enää lahjoja ostella, mitä nyt viemistä- kahvia,herkkuja tms.- kun heillä on jo kaikkea mahdollista...Kukatkin ovat aivan hillittömissä hinnoissa...yhden puskan hinnalla syömme 2-4 päivää.
kyllä minä lahjojen antamisesta ja toisten ilahduttamisesta pidän..en vaan pysty ostamaan uutta ja ihmeellistä, enkä edes aina vähän pienepääkään.
Yhdelle perheelle lahjojen ostaminen loppui siihen kun ne lensi lattialle heti...ei siis ole myöskään kiva ostaa lahjoja ihmisille jos ovat tottuneet hienonpaan mitä on mahdollista antaa.
Itse en halua lahjoja...tai no..vienon lahjatoiveen esittäen; lahjakortti hierojalle tai leffaan.... :saint:

 

[yks]

Tää taitaa taas olla niitä "suo siellä, vetelä täällä" -juttuja. Itsestäni ainakin on tosi mukavaa ostaa/antaa lahjoja ja myös saada lahjoja. Ei lahjan tarvitse olla rahalla mitattavissa, riittää kun muistaa! Nytkin on kaapissa varmaan parikymmentä pakettia odottamassa että ne voisi antaa. Lahjakortit ovat myös osoittaneet ottavan paikkansa. Eikä kyllä tulisi mieleenkään osallistua kenenkään juhliin ilman lahjaa! Minusta se jos mikä on moukkamaista käytöstä.