miksi äidit ovat ilkeitä toisilleen?

  • Viestiketjun aloittaja lapseton ihmettelee
  • Ensimmäinen viesti
lapseton ihmettelee
Käväisin palstalla ihan uteliaisuuttani, ja silmään pisti tämä tyyli puhua toisille naisille synnytyksestä. Ilmeisesti äitiys tekee ihmisestä jotekin kitkerän, kun pitää piikitellä? Tätä samaa tehdään ihan tosielämässäkin (lähipiiriin on syntynyt vauvoja niin olen kuuullut kavereilta). Mikä on syynä? Eikö vanhemmuuden pitänyt lisätä empatiakykyä ja toisten ihmisten huomioon ottamista, vai olenko ymmärtänyt ihan väärin?
´
Esimerkki:
"Voivoi et tiedäkkään mihin olet menossa.
Mulla sektio oli ehdottomasti karmeempi kokemus ja alatiesynnytys oli pikku hetki, sektiosta ulvoin, ynisin ja itkin. Oksensin ja tärisin. Joten älä nuolaise."
 
"Halikatti"
Ei tee minusta äitiys sinänsä kitkerää. Tekee se äitiys monelle hyvää varmasti voittopuolisesti. Mutta äitiydessä lienee niin paljon uutta ja epävarmuutta, että jää sijaa kaikenlaiseen päähän lyömiseen. Enkä usko että täällä niin tosissaan v***laan toisille, haetaan vain hiukan provosoitumista ja reaktioita. Se on lapsellista ja varmaan moni myöntää itsekseen sen..
 
metsäfreud
kyllä mua äitiys kitkeröittää. se myös on tehnyt minut pehmeämmäksi maailman kärsimyksille ja lisännyt myötätuntoa, mutmut... se ny vaan on niin, että jos työ koostuu tasaisesta puurtamisesta ilman taukoja ja jatkuva vastuu niskassa, niin kun pääsee lopulta vapaalle, niin on ärtyisä ja tuntee tarvetta painia jonkun kans...

pitäisi siis saada purkaa paineita, ennenkuin voi rentoutua. Se onkin sitte toinen juttu, että miksi naisten on ihan pakko olla niin helvatan epälojaaleja toisilleen. Ettei niinkuin ymmärretä hävetä yhtään.

Mä oon tuoreena suunnilleen-kotiäitinä kauhusta sekaisin enkä ymmärrä miten pysyisin hengissäkään jos olisin yh. Alan olla sitä mieltä, että haen lähimmän kohtalotoverin käsiini jos edes kerran viikossa voitais olla vuoroin vieraissa. Että tehtäis niitä hommia yhdessä tai toinen kattelis muksuja ja toinen tekis hommia.

Sillätapaa saisi sen rauhan tunteen sieluun, kun ei tartte tauotta ajan kytätä muksua. Kieltämättä erikoista, miten sitä tulee vapaa-ajanvieton nimeen kytättyä sitten toisten tekemisiä... toistamispakkoa?
 
Esikoisen syntymä on vielä edessä, mutta silti tuossa sinun esimerkissä ei ole minusta mitään pahaa. Toki kaikkien synnytys ei ole kamala vaan voi olla helppoakin. Mutta itse kun olen vähän turhan positiivinen ja haaveileva niin on hyvä, että joku palauttaa maanpinnalle kertomalla myös kauhutarinoita kuten äitini joka kertoi imukuppisynnytyksensä jälkeen siivoojan sanoneen että "täällähän olisi kuin sikaa teurastettu".
 
Turhia kauhukuvia on minusta turha maalailla ja sanoa synnyttämään menossa olevalle,että "Et tiedäkään, mihin olet menossa!!". Kuka meistä sen on tiennyt, kun ekaa kertaa on synnyttämään mennyt ja jokainen synnytys kun on erilainen. Toisaalta, voihan sitä ihan rehellisesti ja kaunistelematta toiselle kertoa, että jos oma synnytys ei mennytkään oppikirjan mukaan, koska ihan hyvä niistä hankalistakin synnytyksistä on olla tietoinen ja siitä, että kaikki ei mene suunnitellusti.

Mulla on kolme synnytystä takana ja neljäs edessä tammikuussa ja olen sanonut, että kaikki synnytykseni ovat olleet helppoja ja ihania.
 
Viimeksi muokattu:
ap__
Naiset yleensäkin on ilkeitä toisilleen, tuskin äitiys varsinaisesti syynä.
No ei ainakaan mun tuntemani. Varmaan kannattaa tarkistaa kaveripiiriään, jos kuulee vain kettuilua kaikilta naispuolisilta - itse en ole siis kokenut ja kuullut olen tällaisesta vain kavereiden kautta. Se juuri ihmetyttääkin, että tällaista "odotapa vaan" - naljailua olen kuullut vain äitiyteen liittyen.

Tuossa sektioketjussa oli useita ikävään sävyyn kirjoitettuja viestejä, ei vain tuo yksi lainaamani. Mistä tämä tarve vinoiluun kumpuaa? Ja missä todella on se kypsä ja empaattisempi aikuinen, joka äidistä kuulemma tulee (verrattuna esim. minuun, tätä olen kuullut ihan netin ulkopuolelta ihmisiltä, jotka eivät minun kypsyydestäni tai sen puutteesta voi tietää).

hoya bella: eikö sinusta ole yhtään ilkeää puhua tuollaiseen lälläslää, etpäs tiedä mitä on edessä - sävyyn? Sekö auttaa sitten synnytyksessä, että on jo valmiiksi pois peloteltu? En ymmärrä.

Off topic: Itselläni on myös miehiä kavereina, ja voin kertoa että miehet eivät ole sen lojaalimpia kuin naiset, jos eivät pahempiakaan.
 
ap____
Ei tämä nasten keskinäinen selkäänpuukotus ja muu ala-arvoinen toimita rajoitu vain lapsen saaneisiin naisiin.
En edelleenkään allekirjoita, paitsi ehkä muodossa "ihmiset ovat ilkeitä toisilleen". Turha niitä miehiä on jalustalle nostaa, samanlaiseen perseilyyn pystyy kumpikin sukupuoli. Minulle ei kukaan ilkeile mistään, ilmeisesti olen onnistunut kaveripiirin hankkimisessa. :) Ja lisäksi tämän tyylistä ilkeilyä olen kuullut/nähnyt netissä ja sen ulkopuolella nimenomaan ja vain äitiyteen liittyen.

Voisiko joku siis kertoa oman näkemyksensä siitä, miksi synnytyksestä) ja lapsenhoidon raskaudesta) pitää veetuilla? Onko se jotain vahingoniloa, että kohta sinäkin olet samassa jamassa? En edelleenkään käsitä, etenkään kun miettii sitä mainitsemaani oletettua äitiyden kasvattavaa ja kypsyttävää vaiktusta.
 
En minäkään ymmärrä turhien kauhukuvien maalailua, ja että sen sanotaan olevan vain realismia. Enkä ymmärrä miksi pelotellaan niin paljon, varsinkin synnytykseen liittyen. Se menee miten menee, etukäteen sitä ei voi tietää.

Vahingonilo paistaa ainakin äitien palstoilla ja se on minusta outoa. Luulisi, että tunnettaisiin enemmänkin myötätuntoa toista kohtaan mutta ei. Täällä kiillotetaan omaa sädekehää, provoillaan, ilkeillään ja yritetään saada toinen syyllistymään. Täällä myös osataan niin keskittyä itse aiheeseen.... not :D

Jos jollain on niin kurja elämä että tuntee tarvetta räyhätä nimettönä nettipalstalla, suosittelen paremman elämän hankkimista.
 
yyuyt
No mä toivon ettei tää kaksplussa ole kaiken kattava otos, toivotaan ainakin. Täällä saa kuraa niskaan mitä erikoisimmista syistä. Onneksi en tunne ketään joka käyttäytyisi niinkuin osa täällä. Muutama nimimerkki saa aina niskavillat pystyyn ja tietty harmaana on aina helppo huudella. Kai joidenkin mieltä vaan katkeroittaa jos itse on joutunut koville ja joku toinen selviää helpommalla. Monessakin ketjussa tulee esiin, jos joku valittaa väsymystään niin eiköhän sinne joku sädekehänkiillottaja änkeä kertomaan kuinka HÄN on valvonut koko elämänsä eikä vieläkään väsytä, häepä sinä joka kehtaat apua moiseen pikkuvaivaan pyytää. Näitä esimerkkejä on täällä lukemattomia..

Mikä sektioketju täällä on ollut, saisko linkkiä?
 
niin mutta
Ehkä tämä on "turvallisempi" kanava purkaa negatiiviset tunteet kuin alkaa tosielämässä v*ttuilla äitikavereille? Valitettavaa mutta totta, koska monella on oikeasti hätä ja huoli kun kysyvät täältä asioita ja vastaukseksi saa pelkkää ylemmyydentuntoista päänaukomista :/
 
ap____
Aloin oikein miettiä asiaa ja on mullekin joskus puhuttu tuohon tyyliin, siis niin että "nuku nyt, sitten et enää ehdit kun on lapsia" tai "hyvähän se nyt on emennä, odota kun olet äiti" -tyyliin. Mutta tästä on jo aikaa, eikä asia tullut mieleen kuin erikseen muistelemalla.

Minulla ei siis ole asiasta kokemusta juurikaan, mutta raskaan olevat ja olleet kaverini ovat saaneet kuulla jos jonkinlaista vahingonilon osoitusta. Onko sitten niin, että tosielämässä sitä käy kuitenkin aika vähän, ja minulla on vääristynyt kuva asiasta - tämä on ihan mahdollista, kun en toki tunne kaikkia maailman äitejä. :D

Onko kukaan kuullut tosielämässä tuollaista naljailua, vai katoaako empatiakyky vain netissä?
 
iiiiu
[QUOTE="vieras";22535562]En ole törmännyt vastaavaan... paitsi tällä palstalla.[/QUOTE]

sama täällä. Harvemmin kukaan tosielämässä on ilkeä. Täällä palstalla ne ilkimykset varmaan kokoontuu.
 

Yhteistyössä