lapseton ihmettelee
Käväisin palstalla ihan uteliaisuuttani, ja silmään pisti tämä tyyli puhua toisille naisille synnytyksestä. Ilmeisesti äitiys tekee ihmisestä jotekin kitkerän, kun pitää piikitellä? Tätä samaa tehdään ihan tosielämässäkin (lähipiiriin on syntynyt vauvoja niin olen kuuullut kavereilta). Mikä on syynä? Eikö vanhemmuuden pitänyt lisätä empatiakykyä ja toisten ihmisten huomioon ottamista, vai olenko ymmärtänyt ihan väärin?
´
Esimerkki:
"Voivoi et tiedäkkään mihin olet menossa.
Mulla sektio oli ehdottomasti karmeempi kokemus ja alatiesynnytys oli pikku hetki, sektiosta ulvoin, ynisin ja itkin. Oksensin ja tärisin. Joten älä nuolaise."
´
Esimerkki:
"Voivoi et tiedäkkään mihin olet menossa.
Mulla sektio oli ehdottomasti karmeempi kokemus ja alatiesynnytys oli pikku hetki, sektiosta ulvoin, ynisin ja itkin. Oksensin ja tärisin. Joten älä nuolaise."