Miksi 20-30 vuotiaina äidiksi tulleita

["Ihmettelevä"]

ihaillaan ja kaikkea siitä ympäriltä katsotaan kieroon?
Olet joko liian nuori tai liian vanha? Varsinkin yli 35 vuotiaana tai alaikäisenä korostuu.

Miksi ei saa olla sen ikäinen äiti kuin on, rauhassa?

 

["Nnn"]

No kyllä mun äidiksi tuloa ihmeteltiin vaikka olin 23.

 

[Outolintuko]

[QUOTE="Nnn";27996653]No kyllä mun äidiksi tuloa ihmeteltiin vaikka olin 23.[/QUOTE]

Häh? Mitä ihmeellistä siinä nyt on?

Missä päin asut ja onkohan paikkakuntakohtaista, koska minusta tuo on suorastaan ihanneikä....

 

[Tftff]

En kyllä muista kenenkään ihmetelleen ikääni. Kaksi lapsista sain tuon "ihanneiän" sisällä ja loput kolme sen ulkopuolella.

 

[nenne89]

[QUOTE="Nnn";27996653]No kyllä mun äidiksi tuloa ihmeteltiin vaikka olin 23.[/QUOTE]

Samoin täällä. Mut saattoi elämäntilanne olla semmonen et moni ihmetteli senkin vuoksi.

 

["Nnn"]

Häh? Mitä ihmeellistä siinä nyt on?

Missä päin asut ja onkohan paikkakuntakohtaista, koska minusta tuo on suorastaan ihanneikä....

Varsinais-suomessa asun ja ehkä on paikkakuntakohtaista. Oman äitini tuttavatkin kyselivät että muutanko takaisin kotiin kun vauva syntyy vai miten mahdan pärjätä olin sentään asunut tulevan lapsen isän kanssa jo 19 vuotiaasta lähtien..

 

["vieras"]

Saatiin just esikoinen ja olin 23, kyllä meihin esim. neuvolassa suhtauduttiin vähän niinkuin nuoriin kloppeihin ja lastenlääkäri päivitteli että onpas nuoret vanhemmat. minusta ihan normaalia saada eka lapsi tässä iässä enkä koe että ollaan erityisen nuoria... mies 25, minä täytin just 24.

 

["vieras"]

Kukaan ei elävässä elämässä ole äimistellyt, kun tein esikoiseni 33-vuotiaana. Täällä taas se tuntuu olevan yksi perisynneistä...

 

[Jaaa-a]

Sain esikoisen 27v ja minulle moni sanoi kuinka olen vanha ensisynnyttäjä. Että kai se on jolu juttu että joku mielipide pitää kaikesta sitten olla niiiiii

 

[Tír na nÓg]

Ne on varmaan lukeneet tätä palstaa.

* Alle 20v. äiti on lapsensa hylkäävä teiniäiti jonka tavoittaa ke, pe ja la lähikapakasta.
* 20-25v. taas on sama kuin 18v. jolla ei voi olla mitään elämänkokemusta eikä siksi ole lisääntymiskelpoista materiaalia.
* 26-30v. on itsekäs uraansa ajatteleva mamma joka laittaa lapsensa vauvoina hoitoon tai pakottaa miehen jäämään kotiin.
* Yli 30v. on mummoäiti jolla ei pilttipurkit pysy ryppyisissä käsissä ja lyyhistyy vaippapussin painosta Prisman kassalle.


Että missään iässä ei ole hyvä...

 

[21v]

Mulle lääkäri ihasteli ääneen ikääni tulla äidiksi (21v ja mies 26v)) ja sanoi että harmillisen harvoin nykyään nuoret aikuiset saavat lapsia. Monta kertaa toisteli että olen kuin tehty synnyttämään ja niin nuori ihanassa äidiksituloiässä ja miksi ei hän itsekin ja niin edelleen. Tuli kyllä hyvä mieli. Muuten en ole kuullut noin isoja kehuja, mutta pienempiä ihasteluja kyllä, mitenköhän käy kun saan viimeisen ehkä sitten päälle kolmekymppisenä?

 

[hahhaha aivan]

Ne on varmaan lukeneet tätä palstaa.

* Alle 20v. äiti on lapsensa hylkäävä teiniäiti jonka tavoittaa ke, pe ja la lähikapakasta.
* 20-25v. taas on sama kuin 18v. jolla ei voi olla mitään elämänkokemusta eikä siksi ole lisääntymiskelpoista materiaalia.
* 26-30v. on itsekäs uraansa ajatteleva mamma joka laittaa lapsensa vauvoina hoitoon tai pakottaa miehen jäämään kotiin.
* Yli 30v. on mummoäiti jolla ei pilttipurkit pysy ryppyisissä käsissä ja lyyhistyy vaippapussin painosta Prisman kassalle.


Että missään iässä ei ole hyvä...

Hyvin sanottu ja niin totta. Voisi moni vähän miettiä sanomisiaan nyt.

 

["vieras"]

Muuten ei mitään ole ihmetelty, mutta kuopusta odottaessa muutamakin alkoi puhua pehmeällä äänellä, että "voi, onkos teille tulossa vauva, ensimmäinen?" ja kun vastasin, että "kolmas tämä jo on", niin oikein näki kuinka nielaistiin loput lepertelyt, kun tämä ihminen olikin jo vähän kokeneempi Ja olin sentään jo 31...

 

["äiti kolmelle"]

Sain esikoiseni 22 vuotiaana. Kohtelu oli synnärillä kamalaa. Minun annettiin ymmärtää etten ole valmis äidiksi. Kamppailin uuden vauvan ja pahan mielen kanssa.

Toinen lapseni syntyi kun olin 24v. Sain jo paljon parempaa kohtelua.

Kolmas lapseni syntyi kun olin 26v ja minua kohdeltiin ja kehuttiin niin että olin ällikällä lyöty!

 

[Bitch]

Olin 20 kun esikoinen syntyi, 22 kun keskimmäinen syntyi ja 25 kuopuksen syntyessä. Olin puistomammojen kummajainen kun liikuin kolmen pienokaisen kanssa vaikka olin "ihan kakara" itsekin. Päiväkotien ja koulujen vanhempainillassa oltiin nuorimmat vanhemmat. Vielä kun mies sattuu olemaan muusikon näköinen pitkätukka ja itsellänikin on pari tatuointia, meitä ei tarvinnut ottaa vakavasti.

Esikoinen on yliopistossa, keskimmäinen RUKissa ja nuorin lukiossa joten ei me kai sitten ihan surkeita kasvattajia oltu...

 

["hmm"]

[QUOTE="äiti kolmelle";27997168]Sain esikoiseni 22 vuotiaana. Kohtelu oli synnärillä kamalaa. Minun annettiin ymmärtää etten ole valmis äidiksi. Kamppailin uuden vauvan ja pahan mielen kanssa.

Toinen lapseni syntyi kun olin 24v. Sain jo paljon parempaa kohtelua.

Kolmas lapseni syntyi kun olin 26v ja minua kohdeltiin ja kehuttiin niin että olin ällikällä lyöty![/QUOTE]
No varmasti vain sattumaa, onhan noita huonosti kohtelevia kohdannut kaikenikäiset, sitä vaan on helppo ajatella että ne kohteli iän takia. Kusipää mikä kusipää kätilö, tuskin kukaan ihana lämmin kätilö on yhdelle kusipää ja toiselle ammattitaitoinen ihanuus.
Sitäpaitsi luulisi kätilöiden tietävän mikä on naisen paras synnytysikä. Taisi olla vain katkera, älä välitä.

 

[Näin meilläpäin]

Minä olin 34, kun sain esikoiseni, seuraavan saan pian 36-vuotiaana. Missään ei ole kohdeltu mitenkään kummallisesti. Joka puolella on kehuttu kuntoani ja synnytyksestä toipumistani. Sokerirasitukseen olen saanut lähetteen iän nojalla, mutten koe sitä kiusaamiseksi.

Olen luonnostani aika puhelias ja nauravainen, mikä varmasti vaikuttaa kohteluun ihan ihmeesti. Ja ehkä elämänkokemus on tuonut sellaista rohkeutta, että sain jututettua sen lapsivuodeosaston yrmeän eläkeikää lähestyvän yökätilönkin lopulta ihan mukavaksi.

 

["vieras"]

Minä olin 34, kun sain esikoiseni, seuraavan saan pian 36-vuotiaana. Missään ei ole kohdeltu mitenkään kummallisesti. Joka puolella on kehuttu kuntoani ja synnytyksestä toipumistani. Sokerirasitukseen olen saanut lähetteen iän nojalla, mutten koe sitä kiusaamiseksi.

Olen luonnostani aika puhelias ja nauravainen, mikä varmasti vaikuttaa kohteluun ihan ihmeesti. Ja ehkä elämänkokemus on tuonut sellaista rohkeutta, että sain jututettua sen lapsivuodeosaston yrmeän eläkeikää lähestyvän yökätilönkin lopulta ihan mukavaksi.

Heh, minäkin sain sokerirasituskokeeseen lähetteen ikäni vuoksi, olin 26! Helsingissä ainakin silloin kaikki esikoista odottavat yli 25 vuotiaat saivat lähetteen, ainakin silloin niin sanoi terveydenhoitaja. (mulla ei ylipainoa).

 

["vieras"]

Mä olin 24v kun sain esikoisen ja kyllä muhun suhtauduttiin "nuorena äitinä". Toinen lapsi syntyi kun olin 27v ja silloinkin koin olevani keskimääräistä nuorempi äiti. Omassa kaveripiirissä tuolloin ei kellään muulla ollut vielä lapsia ja puistoissa/harrastuksissakin kävi keskimäärin yli kolmekymppisiä äitejä. Pääkaupunkiseudulla asustan.

 

[eräss]

Sain ekani 24-vuotiaana ja olin itse ihan ihmeissäni kun osastolla puhelivat, että seuraavana lääkärille menee rouva "piip" huoneesta se ja se. Olin toki naimisissa, mutta rouvittelu hiukan huvitti. Toinen lapsi syntyi, kun olin 26-vuotiaana, ei muistikuvia, että ikää olisi ihmetelty. Kolmannen syntyessä olin 32 vuotta ja polilla lääkäri ääneen kehui kuntoani ja hoikkuuttani (viimesillään hymyilytti ja ihmetytti, kun olen kuitenkin aina ollut normaalin ylärajalla). Ollessani 35 vuotta syntyivät kaksoset. Silloin polin lääkäri totesi, että olet kyllä hyvässä kunnossa ja niin täynnä vauvaa, ultrausolosuhteet loistavat (ei rasvaa). Riskiraskaus meni loistavasti ilman mitään komplikaatioita missään vaiheessa.