H
höh
Vieras
Meillä ei vauvan nukutus ole koskaan ollut suuri ongelma, tähän asti.
Yhtäkkiä parin viikon aikana poika on huutamalla huutanut ja kiukunnut itsensä uneen sekä päivällä että illalla. Huutamissessio vie 30-45 minuuttia, ja osan siitä hän huutaa sylissäni, osan lattialla/sängyllä, ja välillä tuntuu, että hän kertakaikkiaan tikahtuu itkuunsa. Silittelyä hän ei siedä, lattialla ja sängyllä hän kurkottaa käsiään minua kohti ja haluaa syliin.
Samalla aikaa puheessa on tapahtunut paljon kehitystä ja pottailu on alkanut sujua melkeinpä täydellisesti, ja muutenkin hän on kuin pieni auringonpaiste, kikattaa, leikkii yksinään, lepertää, kuuntelee satuja ja on kuin hyvin suloinen. Ruokavaliossa ei ole tapahtunut muutoksia.
Vauva kohdussani on kasvanut, enkä oikein pysty pitämään sylissäni millään holding-opein pientä, joka potkii sylissä ollessaan alavatsaani, sätkii, itkee ja kirkuu holtittomasti. On vaikea arvioida onko poika isälleen helpompi, voi olla että on jonkun verran helpompi, mutta osaa kyllä kiukutella hänellekin.
Mietin onko kyseessä alkava 2 vuotiaan uhma, onko kesällä meillä niin paljon mukavaa tekemistä, ettei nukkuminen kertakaikkiaan kiinnosta vai onko hän jatkuvasti yliväsynyt? Vai mikä ihme tässä kiikastaa?
Yhtäkkiä parin viikon aikana poika on huutamalla huutanut ja kiukunnut itsensä uneen sekä päivällä että illalla. Huutamissessio vie 30-45 minuuttia, ja osan siitä hän huutaa sylissäni, osan lattialla/sängyllä, ja välillä tuntuu, että hän kertakaikkiaan tikahtuu itkuunsa. Silittelyä hän ei siedä, lattialla ja sängyllä hän kurkottaa käsiään minua kohti ja haluaa syliin.
Samalla aikaa puheessa on tapahtunut paljon kehitystä ja pottailu on alkanut sujua melkeinpä täydellisesti, ja muutenkin hän on kuin pieni auringonpaiste, kikattaa, leikkii yksinään, lepertää, kuuntelee satuja ja on kuin hyvin suloinen. Ruokavaliossa ei ole tapahtunut muutoksia.
Vauva kohdussani on kasvanut, enkä oikein pysty pitämään sylissäni millään holding-opein pientä, joka potkii sylissä ollessaan alavatsaani, sätkii, itkee ja kirkuu holtittomasti. On vaikea arvioida onko poika isälleen helpompi, voi olla että on jonkun verran helpompi, mutta osaa kyllä kiukutella hänellekin.
Mietin onko kyseessä alkava 2 vuotiaan uhma, onko kesällä meillä niin paljon mukavaa tekemistä, ettei nukkuminen kertakaikkiaan kiinnosta vai onko hän jatkuvasti yliväsynyt? Vai mikä ihme tässä kiikastaa?
