miksei mulla oo kavereita.....

Nyt oikeesti en voi kun itkee :'( Miks kaikilla muilla on paljon kavereita mut ei minulla, tää on niin väärin!!! Oon suoraan sanottuna kateellinen kaikille kenellä on ystävä jolle voi puhua kaikesta, käydä kahvilla ja kyläillä puolin ja toisin. Mut ei niin ei!! Mieskin jo sano et hanki kavereita ettet oo noin sulkeutunut, kyllähän mä h.elvetti hankkisin jos joku kertois miten. Anteex tää purkaus mut helpotti vähän kun saa jonnekkin "puhua" :(
 
Se että on paljon kavereita, ei ole yhtäkuin ois paljon YSTÄVIÄ joihin vois ihan pyyttettömästi ja 100% luottaa.. Joten ei sekään ole kiva jos saat jokaisen sanan puntaroida sata kertaa ennen kuin uskallat sen ulos päästää..

Mutta oisko sulla mahdollista vaikka mennä johonkin äiti-lapsi kerhoon tms, jossa voisit tutustua muihin äiteihin??? =) Ei varmasti ole kiva jos ei ole ketään/ mitään muuta kuin ne kotiympyrät.. :hug: :hug:
 
Toinen surullinen
Muut vaan menee omien kavereitten kans mutta minä tyttö istun lapsen kans kotosalla ja ihmettelen..Oli niitä mullaki ennen mutta muuttojen myötä on kaikki jääny eikä mitään yhteydenpitoa ole enää...
 
NuoriAikuinen
Vähän sama homma täällä... onhan mulla ollut työ- sekä opiskelukavereita mutta ne on jotenkin vaan jäänyt, harvakseltaan niistä jotain kuulee. Lähinnä serkkujen kanssa tulee oltua kunnolla yhteydessä, kyläiltyä tms..

Ootko mistäpäin?
 
Ota selvää, onko missä sun koikaupungissa on esim joku perhekerho, MLL:n perhekahviloita on vähän siellä sun täällä. Seurakuntakin kärjestää jotain. Niissä on yleensä tosi vapaata silleen, jos haluat jutella toisten kans ni OK jos haluat istua yksin hiljaa ja lukea vaikka lehtiä ni OK. Täällä ainakin. Käyn viikottain perhekeskuksessa, missä käy äitejä lastensa kanssa. Siellä saa juttuseuraa ja pitempään ku käy ni alkaa olemaan jopa ystäviä, joiden kans vois pitää yhteyttä muillonki. Rohkeasti vaan. Tosi paljon se riippuu itsestä. Jos jää vaan lapsen kanssa kotiin suremaan, ei ne ystävät sinne ainakaan ilmesty.
 
Ei sitä vain ystävysty/kaveraa niin kuin lapsena, aikuisena se on hankalampaa.
Noi etsin ystävää palstat on sikäli huonoja ettei kuitenkaan tule otetuksi yhteyttä, ei kai sitä jotenkin vain uskalla... Sitä vain miettii että ei me kuitenkaan tulla toimeen, erilaiset elämäntilanteet ym ym ym vastaavaa.
Itse asun helsingissä missä pitäs olla porukkaa vaikka muille jakaa mutta täällä sitä päivät päivät ollaan lapsen kanssa.
Ystäviä on mutta muuttojen ja elämäntilanteiden takia välimatkat on pitkät. :/
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.05.2007 klo 22:08 surullinen kirjoitti:
Varmaan olette kaikki jostain lapin läheltä? niin pitkä matka vähän hidastaa tapailua. ois oikeesti mukava tutustua. Ei tällästä kovin pitkään enää jaksa.
Mulla on lappiin tosi pitkä matka joten missä suunnalla?
 
NuoriAikuinen
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.05.2007 klo 22:13 surullinen kirjoitti:
Ei se välimatkakaan paljon haittaa kun tykkään/tykätään ajella aika paljon autolla.
Jospa vaikka rekisteröityisit tänne 2+:n? Sulle voisi sitten laittaa yytäkin.. :)
 
Toinen surullinen
Mulla kanssa lappiin pitkä matka. Asun aika lähellä poria..Ei autoa millä kulkea..Käyn joka viikko mll:n perhekerhossa ja joskus myös seurakunnan kerhossa. On sielä tosi mukavia ihmisiä mutta ei sitten mitään muuta koskaan ole. Sielä vaan jutellaan(mikä onkin tarpeen).
Aika kauan olen jo kulkenut sielä vaan en vielä ole sitä tosi ystävää löytänyt jota "uskaltais" tavata muulloinki ku kerhossa.Yhden kans numerot vaihdettu puoli vuotta sitten mutta ei kehtaa soittaa kun sillä on kuitenkin niin paljon kaikkea hommaa...
 
Mä olen saanut paljon kavereita leikkipuistosta, seurakunnan avoimesta kerhosta ja ihan kuule täältä netin ihmeellisestä maailmasta.
ai niin ja viime kesänä uimarannalla tutustuin aivan ihanaan ihmiseen jota tätä nykyä kutsun ihan sydän ystäväksi. Lasten kautta sitä tutustuu paljon ja jos harrastat jotain niin silloin kans tutustuu helposti. :wave:
 

Yhteistyössä