Mun pomo oli kanssa ihan ihmeissään joskus,kun tein iltaa ja yötä 8 tai 9 tuntisten koulupäivien lisäksi ja kun jatkois sitä rataa reilu vuoden,kunnes jäin äippälomalle 1.5 kk ennen laskettua-aikaa.
Mun pomo oli kanssa ihan ihmeissään joskus,kun tein iltaa ja yötä 8 tai 9 tuntisten koulupäivien lisäksi ja kun jatkois sitä rataa reilu vuoden,kunnes jäin äippälomalle 1.5 kk ennen laskettua-aikaa.
V
"vieras"
Vieras
R
Rollolainen
Vieras
S
Siksi että
Vieras
Koska työilmapiiri ja paskamaiset "et sinä tiiä mitään vielä"-tyypit imee viimeisetkin motivaation rippeet. Paska työ vielä menettelisi yksikseen..
No tuota, onhan hän pitänyt loman muuna aikana. Minulle tuosta sinun kirjoituksesta tuli käsitys että on vuosi tolkulla tehnyt töitä ilman lomia.
V
"vieras"
Vieras
K
Keittiönoita
Vieras
Työnteko on ihan jees, jos palkka vastaa työn laatua ja määrää, työyhteisö on hyvä ja työ tekijänsä mielestä mielekästä.Alkuperäinen kirjoittaja Siksi että;27027605:
R
Rollolainen
Vieras
tai sinä HALUSIT sen ymmärtä näin. sanooha moni että on tehnyt 40v töitä,muta onhan hänkin siitä ajasta lomaillut monta kuukautta
Pidetään LOMAT muulloin?
Eli ollaan työttömyyspäivärahalla ja toimeentulotuella kotona?
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;27027583:Mun pomo oli kanssa ihan ihmeissään joskus,kun tein iltaa ja yötä 8 tai 9 tuntisten koulupäivien lisäksi ja kun jatkois sitä rataa reilu vuoden,kunnes jäin äippälomalle 1.5 kk ennen laskettua-aikaa.
Useasti olen kehoittanut nauttimaan vapaa-ajasta opiskeluaikana koska ainakin hoitoalalla ne vapaat sijoittuvat useimmiten arkeen. Kaikki juhlat, pyhät yms. ovat aloittelevilla hoitajilla ensimmäiset vuodet töitä.tulipas harvinaisen epäselvästi selitettyä..
Viimeksi muokattu:
V
"vieras"
Vieras
Sosiologian perusoppihan on että vanhemmat sukupolvet moittii nuorempia. Olosuhteet on muuttuneet, mutta edelleenkin suurin osa sukupolvesta hankkii ammatin ja menee töihin. Aina on joukossa "heikkoja" yksilöitä, jotka poikkeavat valtavirrasta. Koska Suomi on toistaiseksi hyvinvointiyhteiskunta niin heikkoja yksilöitä tuetaan.
Enkä tiedä Venakko onko sinulla varaa sanoa mitään, koska ilmeisesti elät miehesi varoilla? Onko se sinusta yrittämistä ja itsenäisyyttä, jota kaikilta muilta vaadit?
Enkä tiedä Venakko onko sinulla varaa sanoa mitään, koska ilmeisesti elät miehesi varoilla? Onko se sinusta yrittämistä ja itsenäisyyttä, jota kaikilta muilta vaadit?
Niistä monista ihmisistä ne monet ovat olleet töissä ja ansainneet lomapäivät,joilta työnantaja maksaa lomarahat,ei sosku tai kela.
Toisin sanoen mies on pätkätöissä, ei suinkaan vuodesta toiseen esim. samalla työantajalla.Silloinhan mies on ns lomalla, kun töitä ei ole.Enkä kyllä vittuillut ollenkaan, ihmettelin vain asiaa, että miten joku tekee vuodesta toiseen töitä, ilman lomaoikeuksia.
tulipas harvinaisen epäselvästi selitettyä..
Itse olen ravintola-alalla ja siellä ihan sama juttu.
Mulle vaan oli helpompaa tehdä töitä opiskelun lisäksi,kun miettiä millä pidetään okt pystyssä,ruokitaan lapsi ja kaksi aikuista.
Silloisen miehen kanssa onnistui lapsen hoitokin kotona.
K
Keittiönoita
Vieras
Mä olen tehnyt. Tein aikoinaan useita vuosia sijaisuuksia saman työnantajan palveluksessa ja silloin oli ihan yleinen tapa, että määräaikaiset työsuhteet tehtii siten, että työntekijälle maksettiin lomat aina rahana. Työsuhde siis saattoi päättyä perjantaina ja seuraava alkaa maanantaina. Ne 2 päivää eli lauantai ja sunnuntai riitti siihen, että vuosiloma maksettiin rahana eikä vapaana.
R
Rollolainen
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja röppö;27027666:
lomarahat sa kyllä se pätkätyöntekijäkin, haloo ja se pätkä voi hyvin ola vaikka 2vuotta. onuorempaan mies oli kyllä yhteen putkeen samassa paikassa töissä 7 vuotta, mutta halusi muuttaa tänne pohjoiseen takai, eikä ole katunut. Ja tosiaan nyt ei olisi tuossakaan firmassa enää töitä
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;27027711:
Ei ehkä onnistu enää?En tiedä, kun olen itse ollut vakkarihommissa viimeset 10 v ja sijaisuuksia en ole koskaan tehnyt.Ja kai jokainen ymmärtää ottaa lomaa, jos siltä tuntuu ja ihan terveydenkin kannalta olisi joskus paikallaan loma, eikä suinkaan painaa vuosikausia parin päivän vapailla/vko.
No ei mullakaa oo turhan paljoa lomaa ollu muutamaan vuoteen. Oon kuitenkin koko aika opiskelujen lisäksi tehny töitä. Kesällä on ollu töitä hoitoalalla ja sen työpaikan mukaan kattottu koska pääsen baarille töihin. Nytki oon just ilmoottanu yhden paikan vastaavalle ohjaajalle, että koska mulla on syys- ja joululomat, että jos tarvitaan töihin. Ja sitä osa-aikaasta työtä baaris teen silti koko aika.
Sairaslomia mulla on ollu pari pitempää ja neki teki tuskaa ku ei olisi jaksanu olla kotona. Mutta pakko se oli vaikka töihin palasinki mahdollisimman pian.
Sairaslomia mulla on ollu pari pitempää ja neki teki tuskaa ku ei olisi jaksanu olla kotona.
Mutta pakko se oli vaikka töihin palasinki mahdollisimman pian.
K
Keittiönoita
Vieras
E tiedä, miten on nykyisin. Siihen aikaan kuitenkin sijaisen palkkaaminen edellytti, että oli olemassa joku sijaisuus. Ts jonkun täytyi olla vuosilomalla, äitiyslomalla tms vapaalla, jotta hänen paikalleen voitiin ottaa sijainen. Ja tietenkään työ ei jatkunut enää sen jälkeen, kun vakkari palasi takaisin töihin. Isossa talossa kuitenkin sijaisuuksia riitti, joten ei tarvinnut pätkääkään olla välissä työttämänäkään. Kuitenkin se maaginen 2 päivää työsuhteiden välissä oikeutti työnantajan maksamaan loman rahana.
G
gangnam
Vieras
En tiedä pitäisikö itkeä vaiko nauraa, kun lukee näitä "tiedän nuoria jotka feikkaavat masennusta ja saavat kaikki tuet"-juttuja...huoh. Ihan tiedoksi, että masennuksen takia ei kukaan saa "kaikkia tukia" (jotka ovat minimiluokkaa muutenkin, jos ei ole työkokemusta tms.) ja ensisijainen hoito masennukseen ei suinkaan ole kallis terapia yhteiskunnan laskuun vaan lääkitys + satunnainen keskusteluapu hoitajan kanssa.
Sairastan persoonallisuushäiriötä, joka johtuu traumaattisesta lapsuudesta ja tähän päälle ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö sekä keskivaikea, krooninen masennus. Olenko eläkkeellä? En. Saanko "kaikki tuet"? En; en edes kuntoutustuelle pääse, koska en ole ollut sairaslomalla tarpeeksi pitkään...joten saan työmarkkinatukea, 500/kk. Joudun olemaan työkkärin asiakas vaikka en ole työkuntoinen; ihan siksi ettei minulle ole muutakaan paikkaa, olen ns. väliinputoaja ja työkkärin ihmisen mukaan kaltaisiani on tuhansia. Olemme työkkärin listoilla mutta meille ei tarjota töitä, koulutusta tms. Emme toisaalta ole oikeutettuja moniin palveluihinkaan ja jos jossain vaiheessa kuntoutuisin sen verran, että tahtoisin esim. palkkatuettuun työhön, joutuisin ihan eri paikkaan asiakkaaksi.
Osa nuorista voi rehvastella että saavat rahaa ja feikkaavat, mutta todellisuus taitaa olla lähempänä sitä että eivät kehtaa myöntää olevansa psyykkisesti ihan vi*** sekaisin. Suomalaiset aikuiset ja etenkin keski-ikäiset voivat olla pahoja suustaan näissä asioissa, minäkään en saa ymmärrystä vanhemmiltani vaan sättivät vaan. Isäni oli yhdessä vaiheessa niin epätoivoinen työnteon suhteen, että yritti saada minut "töihin ihan minne tahansa" ja sanoi ostavansa minulle asunnon ym. jos näin teen. Niin...mitä pitäisi sanoa läheiselle ihmiselle, joka ei "usko" masennukseen, persoonallisuushäiriöön tai muuhunkaan psyykkiseen vaivaan? :/
Käyn muuten terapiassa viikottain, 2h kerrallaan. Tämän lisäksi tapaan psykiatrista sairaanhoitajaa joka toinen viikko. Tätä apua aloin saamaan vasta, kun luisuin niin huonoon kuntoon että meinasin tappaa itseni. Mitä enemmän tulee ikää, sitä enemmän otetaan tosissaan- nuorempana suhtauduttiin kuin kylähulluun, vaikka silloinkaan en juonut tai käyttänyt aineita tms. mutta voin pahoin ja ahdistuin kaikkialla. Tätä en ymmärrä vieläkään: miksi ihminen on yhtäkkiä arvokkaampi ja fiksumpi, kun täyttää sen maagisen 25 vuotta? Miksei terapiaa tai kunnollista keskusteluapua saa 20-vuotiaana?
Sairastan persoonallisuushäiriötä, joka johtuu traumaattisesta lapsuudesta ja tähän päälle ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö sekä keskivaikea, krooninen masennus. Olenko eläkkeellä? En. Saanko "kaikki tuet"? En; en edes kuntoutustuelle pääse, koska en ole ollut sairaslomalla tarpeeksi pitkään...joten saan työmarkkinatukea, 500/kk. Joudun olemaan työkkärin asiakas vaikka en ole työkuntoinen; ihan siksi ettei minulle ole muutakaan paikkaa, olen ns. väliinputoaja ja työkkärin ihmisen mukaan kaltaisiani on tuhansia. Olemme työkkärin listoilla mutta meille ei tarjota töitä, koulutusta tms. Emme toisaalta ole oikeutettuja moniin palveluihinkaan ja jos jossain vaiheessa kuntoutuisin sen verran, että tahtoisin esim. palkkatuettuun työhön, joutuisin ihan eri paikkaan asiakkaaksi.
Osa nuorista voi rehvastella että saavat rahaa ja feikkaavat, mutta todellisuus taitaa olla lähempänä sitä että eivät kehtaa myöntää olevansa psyykkisesti ihan vi*** sekaisin. Suomalaiset aikuiset ja etenkin keski-ikäiset voivat olla pahoja suustaan näissä asioissa, minäkään en saa ymmärrystä vanhemmiltani vaan sättivät vaan. Isäni oli yhdessä vaiheessa niin epätoivoinen työnteon suhteen, että yritti saada minut "töihin ihan minne tahansa" ja sanoi ostavansa minulle asunnon ym. jos näin teen. Niin...mitä pitäisi sanoa läheiselle ihmiselle, joka ei "usko" masennukseen, persoonallisuushäiriöön tai muuhunkaan psyykkiseen vaivaan? :/
Käyn muuten terapiassa viikottain, 2h kerrallaan. Tämän lisäksi tapaan psykiatrista sairaanhoitajaa joka toinen viikko. Tätä apua aloin saamaan vasta, kun luisuin niin huonoon kuntoon että meinasin tappaa itseni. Mitä enemmän tulee ikää, sitä enemmän otetaan tosissaan- nuorempana suhtauduttiin kuin kylähulluun, vaikka silloinkaan en juonut tai käyttänyt aineita tms. mutta voin pahoin ja ahdistuin kaikkialla. Tätä en ymmärrä vieläkään: miksi ihminen on yhtäkkiä arvokkaampi ja fiksumpi, kun täyttää sen maagisen 25 vuotta? Miksei terapiaa tai kunnollista keskusteluapua saa 20-vuotiaana?
P
"poikia3"
Vieras
Syy ei ole suomalaiset tuet. Esim. laivalla tienasi jo 90-luvulla 2.000 euroa käteen tarjoilijan duunista. Bruttopalkka olis siis vielä huomattavasti suurempi. Kun laivalta joku jää pois ja eläköityy - mitä luulet, kannattaakohan palkata puolet halvemmalla töihin virolainen?
Tää on kyllä ihan totta. nimim. järkky "sota" yhdestä sairastumisesta johtuneesta vuoronvaihdosta.
Mä jo joskus pari kolme vuotta sitte huomasin, että Rollon ja miehensä työpaikat (palkalliset ja työharjoottelut) on aina paskoja. On sitä sun tätä vikaa, mikää ei toimi niin ku pitääs, työntekijää kustaan silmään jne. Siis mones paikas käyny näin. Kummallista.
Niinpä! Minulla on alaisena aivan uskomattoman näpäkkä nuori tyttö joka tekee tuntilaisena tosi paljon lisätunteja ja saa siitä asiamukaisen korvauksen. Tekee siis tosi isoa tiliä. Osaa myös nauttia elämästään käy ulkomailla, ostelee kaikkea mukavaa ja pitää hauskaa.
Tämäpä se sitten kaihertaa näitä Sirpoja, Pirkkoja ja Ritvoja kun toinen hankkii hyvin. Vaikka samoja tunteja ja vuoroja on myös näillekin daameille tarjottu, aina on vaan ollut joku älyttömän suuri este ettei ole niitä voinut ottaa vastaan...
Similar threads
- lainaus, kommentteja
- Aihe vapaa