Mikähän siinä on?? Nimistä ja niiden kuulemisesta...

[vieras]

Ja toisekseen äännän sen ihan aleKsandra en mitään alxsskkksaiof..HUOH!

no siitähän se ongelma tuleekin kun äännät sen väärin.

 

[Niina]

Tuo on yksi syy, miksi annettiin lapsille perinteiset suomalaiset nimet. Esim. jos Aleksi olis Alexi, joutuis aina huomauttaan että se on sitten X:llä, ei ks:llä... Niin, aa, äl, ee, äks, ii...

Pyh, mun kaverin poika on Markus ja silti monesti papereissa lukee Marcus. Mä olen Niina ja usein näen nimeni muodossa Nina. Kaverini Kristiina saa ajoittain postia Christinan nimellä. Eli sun teoria ei ihan toimi.

 

[vieras]

Mä olen kans Niina ja kyllä jossain mennään sillä Ninalla.
Yleensä kun nimeä kysytään niin kysyvät että onko kahdella vai yhdellä ii:llä.
Ja joskus nimi on mennyt Miinaksi.

 

[Kowalski]

Meidän Nikolas on ollut mm. Niko-Lasse ja Nickolas (tämä sen jälkeen kun sanoin että "Nikolas koolla", eli ei siis Nicolas eikä Nicholas... :headwall: ). Melike on ollut Melige, Melice, ja lausuttu Meliik, Miilaik, Meliikke, Meliike, jne . Sukunimen eri versioita en jaksa edes alkaa luettelemaan

 

[Kowalski]

P.S. Viimeisimmässä työpaikassani kuultua:
- Etunimi?
- Rebekka.
- Koolla vai ceellä? (rautalankaväännös: Rebecca vai Rebekka?)
- Eiku ärrällä.

 

[vieras]

Ja toisekseen äännän sen ihan aleKsandra en mitään alxsskkksaiof..HUOH!

no siitähän se ongelma tuleekin kun äännät sen väärin.

Enköhän mä osaa sanoa oman lapseni toisen nimen paremmin kuin sinä? Toiseseen pappi äänsi kastetilaisuudessa aleksandra.Joten jos ystävällinen olisit ja pitäisit vain sen turpas siellä kiinni!

 

[Minerva McGarmiwa]

Mulla on aina sukunimi väärin ja joka paikassa saa korjata et ei -roos vaan -fors.

 

[vieras]

mä olen jo tottunut tähän, aina kun olen sanonut sukunimeni, tavaan sen hati perään, samaten pojan nimen

 

[vieras]

Mulla on aina sukunimi väärin ja joka paikassa saa korjata et ei -roos vaan -fors.

sä oot joku fingefors

 

[Kowalski]

mä olen jo tottunut tähän, aina kun olen sanonut sukunimeni, tavaan sen hati perään, samaten pojan nimen

Mä myös tavaan aina sukunimen kirjain kirjaimelta, lasten nimissä sanon että "kirjoitetaan just kuten sanotaankin".