Mikähän perkele siinä on, että mummojen tarvii käydä avautumaan busseissa!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kylläpä keitti taas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kylläpä keitti taas

Vieras
Mulla on vuoden ikäinen lapsi, joka inhoaa bussissa oloa. Inhoaa vaikka olisi juuri nukkunut päikkärit, syönyt jne. Inhoaa sitä, että bussissa rattaat on paikallaan - tai että ylipäänsä joutuu olemaan paikallaan jossain eikä pääse konttailemaan/kävelemään ja tutkimaan bussin lattialle.

No, poikapa sitten HUUTAA ja kunnolla bussissa, mikään ei auta paitsi leivänpalojen antaminen joskus hetkellisesti ennen kuin niihinkin kyllästyy. Eikä myöskään edes väsyneenä ikinä nuku bussissa.

Itseänikin se todella rassaa, mutta sietämättömintä on ne vanhemmat naisihmiset, vähintään yksi, pahimmillaan kaksi, jotka "liittoutuvat" yhteen, jotka alkavat jakaa neuvojaan. "Tee sitä, tee tätä, ota se syliin plaa plaa, oletpa huono äiti, minulla on niin monta lasta ja kyllä minä tiedän PLAAPLAA".

Meidän bussimatkat on jo muutenkin hirveitä ja noi valittaja-akat pahentaa tilanteen potenssiin miljoona! Tästä lähtien annan palaa täysillä takaisin joka ikiselle valittajalle. Itse asiassa aloitinkin sen jo tänään. Kyllä bussi raikas mutta niin oli sekin akka sen ansainnut.
(Ja lapsi hiljeni sillä sekunnilla kun sain rattaat ulos bussista ja liikkeelle...)

 
Sillä on kuuma, sillä on kylmä, sillä on nälkä, sillä on pipo silmillä, se ei kyllä ole terve, sillä janottaa, sillä on paskat, sillä on paha olla, sitä väsyttää...

Joo mummo, näin on ja hyvin pyyhkii... :xmas:
 
Ymmärrän sinua täysin, on vastaavia kokemuksia. Se nyt on niin, että kun jotkut naiset tulevat tiettyyn ikään heissä nostaa päätään joku "minä tiedän kaken","minä voin uida uimahallissa kolme mammaa rinnakkain", "minun ei tarvitse kunnioittaa ketään yli 10v. nuorempaa".
 
tai sitten äidit on liian herkkiä omista lapsistaan, koska "ne tietää itse kaiken", "osaa kaiken", "eikä vanhempia ihmisiä tartte hormonihöyryissänsä kunnioittaa"...
 
Itselläni meni noihin neuvojiin hermot monta kertaa silloin kun vauva oli pieni, hän nimittäin kärsi koliikista ekat 4 kk ja huusi milloin missäkin, käytettiin satoja euroja kun yritettiin häntä auttaa, ravattiin lääkärit, luontaistuotekaupat, jopa vyöhyketerapiat läpi, ilman mitään tulosta, ainut apu oli aika. Sitähän ne mummelit ei tajunneet. :headwall:
 

Yhteistyössä