Mikä voi olla syynä...

Hei. Minä olin rv 13+1, kun oli eka ultra. Olin muka tuntenut liikkeitä, enkä osannut todella odottaa mitä tuleman piti!! Pikkuiseni oli kuollut rv 10+4. Lääkäri sanoi, että "sinä et olisi voinut tehdä mitään estääksesi tätä... pikkuinen ei ollut elinkelpoinen...". Onko tuo lause sellainen, joka on totuus eli voinko jättää syiden etsimisen ja luottaa siihen, että näin on? Onko noilla raskausviikoilla tapahtuva keskenmeno vain ja ainoastaan "korkeimman" kädessä?? Minulla on 1,6v. tyttö ja raskausaika meni hyvin. En tiedä mitä sellaista olisin voinut tehdä, joka olisi lopettanut pikkuiseni elämän.... voiko sellaista syytä olla? Minä en ainakaan tiedä. Elämäntilanteeni oli kyllä aika raskas, mutta sitä se oli ensimmäisen raskautenikin aikana, joten en usko stressinkään olleen syynä. Olin kuitenkin raskaudesta onnellinen. Joka ilta pidin kädet vatsallani ja hymy oli huulillani kiitollisena tyttärestäni ja tästä masuvauvasta, kun kävin nukkumaan. Voinko vain ajatella, että näin oli tarkoitettu, eikä asia ollut minun vallassani mitenkään?

 

Olen 40 vuotias ja kuulin kätilöopistolta, että puolet tämän ikäisten raskauksista päätyvät keskenmenoon....

 

Kyllä se niin on ettei sille keskenmenolle itse mitään olisi voinut.
Älä siis pahenna omaa oloasi entisestään syyttämällä itseäsi turhaan!
Luonto hoitaa tehtäväänsä ja se karvas totuus meidän on vain hyväksyttävä.
Itse olen 20vuotias ja kaksi keskenmenoa puolessa vuodessa, joten ei se aina ikäänkään katso mitä elämä antaa eteensä..minullakin yksi lapsi jonka avulla jaksaa pään pitää pystyssä

Kaikkea hyvää sinulle!..

 

Kiitos tuesta. Toivon sinulle kovasti voimia omiin menetyksiisi, zemppiä ja uskoa mahdollisiin uusiin yrityksiin saada toinen lapsia ja iloa elämään pikkuisesi kanssa! :hug:

 

Hei!Mulla ollut yhteensä 6 keskenmenoa ja syy saatiin tietää vain yhteen.Napanuorakomplikaatia 18+4.Tämä viimeisin 16+3 viikolla syytä ei saatu selville tässäkään.Sikiö oli sen verran kerennyt olla masussa kuolleena,ettei ainakaan niistä mitä voitiin katsoa ja tutkia viikaaa ollut.Seuraavaan raskauteen saan minidisperin lääkityksen joka ehkäisee tukostaipumusta.Keskenmenot voivat johtua siittäkin,kun kuitenkin monta alkuraskauden keskenmenoa.
Minulla on kuitenkin 3 poikaa ja 2 viimeisintä oli vuotoja ja suppareita koko aika.En tiedä jaksanko enää yrittää,vaikka vielä yksi olisi haaveissa.

 

Mami06, voimia sinulle :hug: Itselläni myös takana keskeytynyt km tarkalleen vuosi sitten viikolla 11+6, ekassa ultrassa sikiön sydän sykki ja kaikki oli kunnossa, toisessa havaittiinkin sikiön menehtyneen, muita oireita ei ollut paitsi että maha "lakkasi kasvamasta" mitä ihmettelin. Takaan kaksi aiempaa normaalia raskautta, lapset vm-98 ja -02. Minulle yksityinen gyne kommentoi keskenmenoa tosi ikävästi, Kätilöopistolla kaikki suhtautuivat lämpimästi tukien eivätkä ikääni mitenkään paheksuen tai keskenmenoon sitä liittäen. Aika hurjalta tuntuu tuo puolet 40-vuotiailla, itse olin 38-vuotias, nyt 39 ja raskaana viikolla 25. Älä syyllistä itseäsi keskenmenosta, näitä tapahtuu, ehkä meidän iässämme sitten vähän enemmän. Alussa pelkäsin valtavasti että taas tulee km kun olen "näin vanhakin", mutta ihan hyvin kaikki on mennyt vaikka olen varmasti ollut vielä stressaantunempi kuin keskenmenneessä raskaudessa. Onnea kovasti uuteen yritykseen ja voimia suruusi, onhan se masuasukki oma lapsi ajatuksissa. Lääkärit joita tässä raskaudessa olen tavannut ovat olleet tosi rohkaisevia ja kannustavia eivätkä ole pitäneet ikääni ongelmana raskauden suhteen. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi.