Mikä v*tun avoin suhde? Selittäkääpä vanhukselle!

Onhan parisuhde paljon muutakin kuin seksiä. Ehkä joku haluaa jakaa elämänsä toisen kanssa, mutta haluaa silti panna muitakin. Ei tuo nyt niin kauhean oudolta kuulosta, kun miettii. Eiköhän jokainen perinteisessäkin parisuhteessakin oleva ole joskus hairahtunut mielessään himoitsemaan muitakin kun sitä omaa puolisoa.

Tai joillekin voi olla lähinnä käytännön etujen kannalta järjestetty. Pariskuntana eläminen on paljon halvempaa ja usein mukavampaa kun yksin asuminen.

Mutta siis jos se on käytännön järjestely, niin paneeko sitä omaa puolisoaan sitten lainkaan?

 

No joo, tuo on kyllä ihan totta.
Siltikin mä vähän jään aina miettimään näissä jutuissa, että mitenköhän usein on niin, että parisuhteen toinen osapuoli on oikeasti jutussa ihan messissä ja toinen suostuu avoimeen suhteeseen vain siksi, ettei se koe sillä olevan muutakaan vaihtoehtoa pitääkseen kumppaninsa omanaan...

Mutta siis toki olen sitä mieltä, että aikuinen ihminen pystyy itse valitsemaan millaisessa suhteessa elää ja on näinollen vastuussa omasta elämästään.

On niitäkin, jotka ikään kuin "joutuvat myöntymään". Toisaalta on niitä, jotka joutuvat myöntymään siihen, ettei muita kumppaneita saa olla. Parisuhteessa tehdään kaikenlaisia kompromisseja. Sitten on kyllä pariskuntia, joissa molemmat osapuolet ovat sitä mieltä aidosti, että avoin suhde on hyvä juttu.

Itse tunnen ihmisiä, joilla on avoin suhde, ja suurimmalla osalla niistä ei kuitenkaan ole ollut muita kumppaneita. Kai se avoin suhde on vähän sellainenkin, että sitten ei tarvi tuntea syyllisyyttä pikku flirtistä jonkun kanssa, vaikkei se flirtti mitään sen kummemmin tarkoittaisi. Vähän ehjä rennompaa ja voi pitää hauskaa. Esim. joku flirttailu on usein ihan vaan kivaa ja piristävää ajanvietettä, ei se mihinkään seksiin tai edes suutelemiseen johda. Ja sitten toki se ajatus, että jos sattuisi haluamaan olla jonkun kanssa, tietää ettei siitä tulee mitään draamaa. Eli optio joka on olemassa, vaikkei sitä käyttäisikään.

 

On niitäkin, jotka ikään kuin "joutuvat myöntymään". Toisaalta on niitä, jotka joutuvat myöntymään siihen, ettei muita kumppaneita saa olla. Parisuhteessa tehdään kaikenlaisia kompromisseja. Sitten on kyllä pariskuntia, joissa molemmat osapuolet ovat sitä mieltä aidosti, että avoin suhde on hyvä juttu.

Itse tunnen ihmisiä, joilla on avoin suhde, ja suurimmalla osalla niistä ei kuitenkaan ole ollut muita kumppaneita. Kai se avoin suhde on vähän sellainenkin, että sitten ei tarvi tuntea syyllisyyttä pikku flirtistä jonkun kanssa, vaikkei se flirtti mitään sen kummemmin tarkoittaisi. Vähän ehjä rennompaa ja voi pitää hauskaa. Esim. joku flirttailu on usein ihan vaan kivaa ja piristävää ajanvietettä, ei se mihinkään seksiin tai edes suutelemiseen johda. Ja sitten toki se ajatus, että jos sattuisi haluamaan olla jonkun kanssa, tietää ettei siitä tulee mitään draamaa. Eli optio joka on olemassa, vaikkei sitä käyttäisikään.

No joo. Mä olen itse vähän sitämieltä, ettei mulle kuulu muiden suhteet ja omassa suhteessa saa määritellä rajat juuri sellaisiksi kun haluaa. Se on ihan fine.

Mun on vaan tosi tosi vaikea ymmärtää miten jotkut voi haluta avoimen suhteen.
Itseä vähän ällöttää ajatus kenenkään muun, kuin oman kumppanin panemisesta. Lisäksi mä en pystyisi mitenkään sopeutumaan siihen, että mun kumppani paneskelisi muita... pelkkä ajatuskin tekee vähän kipeetä.
Toisaaltaan, ei mun varmaan tarviikkaan sen suuremmin ymmärtää?

 

Sanotaan vaikka näin, että mä en tohtisi tehdä vieraan ihmisen kanssa kaikkea sitä pervoilua, mitä oman mieheni kanssa harrastan. Vaikka parisuhteessa onkin, niin ei se meinaa sitä, että hoidetaan homma alta pois nopeesti lauantaisaunan jälkeen pimeessä ja peiton alla.

Sinällään, mua ei kiinnosta, jos jotkut tarvitsee parisuhteen ulkopuolisia ihmisiä piristämään seksielämäänsä. Ihan vapaasti niin voi tehdä, jos kumpikin osapuoli suhteessa sitä ihan oikeasti toivoo.

No tota lause oli huonosti laitettu tarkotin sitä sillä että ehkä he ovat vienneet se nviellä edemmäs. Itte asias tibis siitä suht rennosti kertoilikin täällä mitä hyö tekevät tai on tehnyt joskus. Mut mä tarkotin sitä että jos yhdessä tekee noitakin juttui niin ehkä se kasvattaa heitä lisää? mut se kaikkihan on parikemiasta jo silloin kiinni varmasti tuutteko kaikki toimeen.

 

Mutta siis jos se on käytännön järjestely, niin paneeko sitä omaa puolisoaan sitten lainkaan?

No mikä ettei. Onhan se kätevää, jos panettaa, mutta ei jaksa lähteä mistään kauempaa seuraa hakemaan. Käsittääkseni monella on vakipanokamujakin, tuossa vain yhdistyy kämppis ja pimppis

 

No mikä ettei. Onhan se kätevää, jos panettaa, mutta ei jaksa lähteä mistään kauempaa seuraa hakemaan. Käsittääkseni monella on vakipanokamujakin, tuossa vain yhdistyy kämppis ja pimppis

Kyllä surkiasti on asiat, jos ei panoseuraakaan jaksa lähteä hakemaan

 

No tota lause oli huonosti laitettu tarkotin sitä sillä että ehkä he ovat vienneet se nviellä edemmäs. Itte asias tibis siitä suht rennosti kertoilikin täällä mitä hyö tekevät tai on tehnyt joskus. Mut mä tarkotin sitä että jos yhdessä tekee noitakin juttui niin ehkä se kasvattaa heitä lisää? mut se kaikkihan on parikemiasta jo silloin kiinni varmasti tuutteko kaikki toimeen.

Ok. Asia kuitattu!!!

 

Vihdoin on toivoa maailmassa.

Ketjun aloittaja todistaa sen

Avoin suhde ja muut sekoilut on pervojen oikeutus olla itsekeskeisiä ja kusettaa muita itsensä lisäksi.

Heikkoja luonteita on maailma pursooollaaan.

 

Ainiin tuli viel mieleen sellaset parit. tunnen yhden jossa toinen on halvaantunut ja ei kykene seksiin niin toisella on lupa ottaa sitten myös sitä "romanssia" muiden kanssa ja sitten ovat kuitenkin yhdessä.

 

Nykyaikana ei ole turvallista enää kuksia ketä tahansa. Toki on ennekin ollut sp-tauteja, mutta esim. hiv-tartunnat ja klamydia lisääntyvät kaikesta ehkäisyvalistuksesta huolimatta

 

On niitäkin, jotka ikään kuin "joutuvat myöntymään". Toisaalta on niitä, jotka joutuvat myöntymään siihen, ettei muita kumppaneita saa olla. Parisuhteessa tehdään kaikenlaisia kompromisseja. Sitten on kyllä pariskuntia, joissa molemmat osapuolet ovat sitä mieltä aidosti, että avoin suhde on hyvä juttu.

Itse tunnen ihmisiä, joilla on avoin suhde, ja suurimmalla osalla niistä ei kuitenkaan ole ollut muita kumppaneita. Kai se avoin suhde on vähän sellainenkin, että sitten ei tarvi tuntea syyllisyyttä pikku flirtistä jonkun kanssa, vaikkei se flirtti mitään sen kummemmin tarkoittaisi. Vähän ehjä rennompaa ja voi pitää hauskaa. Esim. joku flirttailu on usein ihan vaan kivaa ja piristävää ajanvietettä, ei se mihinkään seksiin tai edes suutelemiseen johda. Ja sitten toki se ajatus, että jos sattuisi haluamaan olla jonkun kanssa, tietää ettei siitä tulee mitään draamaa. Eli optio joka on olemassa, vaikkei sitä käyttäisikään.

...?

 

Tutustu mitä tiede sanoo promiskuiteetista ja miksi Suomi on siinä ykkösmaa. Korreloi tämä mätiin yhteiskunnallisiin arvoihin, miten paska maa Suomi loppujen lopuksi on (ahdasmielisten ja sekopäiden maa) ja alat päästä jyvälle mistä on kysymys.

Mikäli et jaksa tutkia asiaa, niin vastaus on helppo: panetus on tarve ja tarpeet pitää tehdä johonkin ihmiseen, mutta ihmiseen ei tarvitse sitoutua. Ethän sinäkään sitoudu vessaan, jos käyt paskalla?

 

Onhan noita avoimuuteen uskovia paljon, mutta lopuksi käy niin, että Kantapäät lyödään vastakkain ja lähdetään eri suuntiin.

 

Mun ei oo tarkoitus tuomita vaan yrittää ymmärtää koska nyt en ymmärrä laisinkaan. Lisäksi punnitsisin niiden vastausten perusteella voisinko ikinä ryhtyä itse vastaavaan, kokeilunhaluinen kun olen
Nyt tuntuu ettei musta ois tuommoseen.

Se ei ole se olennainen asia, vaan voi olla ihan jotain muuta. Etkö tiedä:
http://yle.fi/uutiset/facebook-pomo_teippasi_tietokoneensa_kameran_umpeen__pitaisiko_sinunkin/8980524

 

Meillä on "avoin" suhde ollut jo vuosikausia. Lainausmerkeissä siksi, että kumpikaan ei ole vieläkään paneskellut muiden kanssa. Minulle ei vain ole tullut vastaan ketään sellaista, ketä haluaisin panna ja mieskin on ujo ja harvoin reissussa. Sääntönä meillä on, että ei omalta paikkakunnalta, haluamme säästää lapset juoruilijoilta. Eikä myöskään saa olla facebook kaveri, eli joku täysin ulkopuolinen.

Miksi meillä on tällainen sopimus? Miestä kiihottaa ajatus estottomasta "lutkavaimosta" ja toisesta miehestä minua panemassa. Jos joskus löytäisin jonkun kivan sivusuhteen, se olisi hänelle onni, ei painajainen. Itse en ole mustasukkainen. Rakastan miestäni ja haluan, että hän voi nauttia elämästään kaikin maustein. Meillä on erittäin hyvä parisuhde. Tulevaisuudessa on suunnitelmissa koittaa löytää minulle sivusuhde tai miesystävä kolmen kimppaan.

 

Mun ei oo tarkoitus tuomita vaan yrittää ymmärtää koska nyt en ymmärrä laisinkaan. Lisäksi punnitsisin niiden vastausten perusteella voisinko ikinä ryhtyä itse vastaavaan, kokeilunhaluinen kun olen
Nyt tuntuu ettei musta ois tuommoseen.

 

Minusta ei avoimeen suhteeseen ole. Mutta jokainen taaplaa tyylillään.

 

Ennen vanhaan, kun pantiin kaikkea mikä liikkuu tai oli liikkumatta, niin sitä kutsuttiin sinkkuiluksi. Jos oli parisuhteessa, niin pettämiseksi.
Nyt mä kuulin, että on olemassa jotain hemmetin avoimia suhteita. Siis seurustellaan ja ollaan jopa naimisissa ja nussitaan muita, mut puoliso tietää niistä muista :O Parhaassa tapauksessa kaikki likaiset yksityiskohdatki :O
Mä tahtoisin ymmärtää kovasti, mutta eikö tässä tapauksessa ois sama olla sinkkuna ja panna vaikka tätä yhtä sit hieman useammin?

Mä oon ihan puulla päähän lyöty, et mikä järki tässä on, joten semmoisessa suhteessa elävät: Selittäisittekö mulle. En taho lytätä, tahon tajuta pointin jota en tässä vaiheessa vielä tajua.

Ai sinä oot nainen? Höh, joku epäili minua sinuksi