mikä siinä on että miehet ei osaa etsiä mitään??

No niinpä!!!!!! Sitä mä vaan mietin, ketä mies syytti tavaroiden piilottelusta ennen kuin me asuttiin yhdessä... Kun nykyään AINA MINÄ olen piilottanut ne tavarat häneltä. HUO-KAUS. :xmas:

 

sitä tyyppivikaa o myös meiän ukossa ja tytössä :kieh:

 

Ettei olis tääkin tämmönen stereotyyppi-asennekysymys. Eli monet miehet ovat tässä meidän kulttuurissamme edelleen oppineet siihen, että nainen on pääjehu talossa ja vastuussa kaikista kotiin liittyvistä asioista ja mies tietenkin vastaavasti sitten pätee työssä, ja muussa "tärkeämmässä" toimessa kodin ulkopuolella. Miehen ei tarvinnut tietää 1000-luvulla sellaisia pikkujuttuja kuten missä aitassa emäntä pitää perheen lantut, eikä meno ole paljon muuttunut...

Mutta kyllähän nuo esimerkit tutulta kuulostaa ja naurattaa tosikkoakin

 

Meillä on myös niin, että minun pitäisi tietää kaikkien tavaroiden paikka, vaikka mies itse olisi laittanut ne toiseen paikkaan.. joskun huomaan kyllä ihan vain ohimennen jonku tavaran, esim. miehen kännykän, jossain pöydällä ja sit kun mies kysyy, et missä se kännykkä on, olen kertonut missä näin sen.. eli ehkä sen takia mieheni on oppinut multa kysymään kaikista tavaroista..

 

huhupuheita ja väärin ymmärryksiä, mä ainakin löydän hyvin tavarani :saint:

 

Ihanaa että muillakin on tollasia miehiä! Tää on niin jokapäiväistä ja oon siihen niin kyllästynyt että mies ei enää uskalla kysyä mitään kun multa palaa hihat heti kun se alkaa "missä..." Ihan niinkun mä tarvisin sen sukkia ym. |O
Eikä se osaa tosiaan etsiä mtn. SE hukkais päänsäkin jos ei se olis siinä kiinni

 

Toi on NIIN TOTTA!!
...paitsi että mun isä tietää aina missä kaikki on!

 

Ootteko muuten huomanneet, että vaikka jossain remontin keskellä, missä erilaisia remonttitavaroita on siellä ja täällä, miehillä ei ole mitään vaikeuksia löytää tavaroitaan tai muistaa mihin se joku työkalu jäi...

Olisko sukua valikoivalle muistille tai kuulolle?

 

Joo. Mun miehellä kaikki on aina varastettu jos ei löydä jotain. Kumma vaan, että kun minä etsin niin löytyy heti vaikka jonku sanomalehden alta. Se on nii vaikee prosessi nostaa se lehti ja kattoo onko vaik siel alla.

 

ja yks mikä mua rassaa on se,et jos mies ei nanosekunnissa äkkää puhelintaan jostain,niin se alkaa mulle riekkuun et missä sun puhelin on ja oon et mitäs sä sillä,niin soitan omaani :headwall:
se tietää et mä tiedän aina mis mun puhelin on,joten säästää vaivaa soittamalla mun puhelimella omaansa ja äänen perusteella paikallistaa sen niinkin oudoista paikoista kun pöydiltä tai housuntaskusta mistä kukaan ei olis ilman soittamista sitä löytäny :headwall:

 

ja yks mikä mua rassaa on se,et jos mies ei nanosekunnissa äkkää puhelintaan jostain,niin se alkaa mulle riekkuun et missä sun puhelin on ja oon et mitäs sä sillä,niin soitan omaani :headwall:
se tietää et mä tiedän aina mis mun puhelin on,joten säästää vaivaa soittamalla mun puhelimella omaansa ja äänen perusteella paikallistaa sen niinkin oudoista paikoista kun pöydiltä tai housuntaskusta mistä kukaan ei olis ilman soittamista sitä löytäny :headwall:

Mun poika tekee aina samoin, pyytää mun tai siskonsa luuria että voi soittaa omaansa...

Mutta mä luulen että toi on miesten geeneissä!
Hauskaa luettavaa oli...

 

Niin tuttua! Meillä molemmat pojat ja mies on just tuollasia, ja syyhän on tietysti aina MINUN koska olen muka siivotessa siirtänyt niitä tavaroita. Mies saattaa esim. etsiä takkiaan joka paikasta, ja kun sanon että katsoppa vaikka naulakosta, niin ihmettelee miten se siellä voi olla kun hän ei sitä sinne koskaan laita. Niimpä . Ja tässä yhtenä päivänä hän itsekkin naureskeli, että ollaan asuttu tässä asunnossa jo 2 vuotta, ja hän ei vieläkään tiedä missä on kuopuksen sukkalaatikko (käskin miehen hakea pojalle sukat, ja vain mies ei osaa itse ajatella missä sukkalatikko mahdollisesti saattas olla...)

 

Mä taidan olla mies!

 

Tuo on niin tuttua!!!!! ja niin raivostuttavaa!!!!!!!arrgggg |O

 

Siksi ne ei osaa etsiä mitään, kun niiden elämän on aina pelastanut äiti!

*kasvattaa itse tulevaisuuden tollikkaa*

Päivittäistä ton pojan kanssa, mm.

poika: "missä mun lippis?"
äiti: "siinä mihin eilen sen viskasit" *syöttää vauvaa samalla ja näkee lippiksen*
poika:*riehaantuu* "mä myöhästyn kohta taksista, kun en löydä sitä"
äiti: "siinä se on nenäs edessä"
poika: "missä?"
äiti: "no tässä"
poika: (kiukku tiessään ja naama virneessä) "no niin olikin.."

:headwall: :headwall:

 

Tää oli kyllä päivän paras! Ja niin totta :kieh:

 

Sama on tullut todettua
Minä ne yleensä etsinkin..ja löydän B)

 

Niin tuttua...
Meillä eilen:

mies: onko meillä mittanauhaa?
mä: no on.
mies: missä se on?
mä: mistä mä tiiän,en oo tarvinnut.
mies: sun jäljiltä se kuiteski on!
mäisko vaikka eteisen siivouskaapissa?
mies:ei kyl oo *seisoo kaapin edessä ja kattelee*
mä: no kato tarkemmin, mä katon teho-osastoo,en jouda.
mies: taas sä oot sen hävittäny,ei täällä kyllä mitään mittanauhaa oo.
mä: *menen vihaisena kaapille ja otan alahyllyltä mittanauhan ja isken sen miehen kouraan*
mies: oho,olihan se siinä...


ja lukemattomia muita samanlaisia juttuja melkein joka päivä.... :headwall: :headwall:

 

tän täytyy olla tosiaan siitä y-kromosomista kiinni. meillä isäntä välillä kun ei kehtaa enää kysyä multa mistä mikäkin vempain ja härveli löytyy niin kysäisee tolta 5-vuotiaalta tyttäreltä! ja lähes poikkeuksetta tavarat löytyy kun tyttö opastaa isäänsä.

poikkeuksena eilinen ilta (joka siis vain vahvistaa säännön): isäntä oli laittanut lapset nukkumaan omineen kun minä olin uimassa. ihmettelin sitten iltasella kun kävin vielä kuopusta peittelemässä, että etkö laittanut tuolle päälle muuta kuin bodyn? mikset yökkäriä? siihen mies toteaa, ettei löytänyt. kysyin virne naamallani, että mikset kysynyt tytöltä. no, oli kuulemma ensimmäiseksi kysynytkin, mutta tällä kertaa edes tyttö ei ollut tiennyt!!

 

Pitäiskö naisten vaan lopettaa se miesten passaaminen. Jos ei aikuinen ihminen itse löydä tavaroitaan niin on se ihme.

 

joo ihan sama on täälläkin..mie osaan sit taas noi kaapinjärjestykset ulkoa vaikka olkkarista käsin.
mut poika ettii vaikka sukkaansa jalasta ihmettelemällä että missä se on..

 

Aaaapuuuaaa niiiin tuttua, niin tuttua!!!!!!!!
Voi taivas, mikä noissa miehissä on!!!!???
Tämä on meilläKIN ihan päivättäistä ja errankikerran menetän hermoni näissä tilanteissa :ashmed: ja niin kyllä mieskin...pah.

 

Ihan niinkun meiltä....
Ja niin ärsyttävää kun se välillä onkin, et KAIKEN saat melkein ite ettiä (tai näyttää et siinähän se on nenäs edessä), niin ainakin on helpottavaa tietää, et muilla on samanlaista... :kieh: Ei mun mies siis ainoa toivoton olekaan?

 

Aaaapuuuaaa niiiin tuttua, niin tuttua!!!!!!!!
Voi taivas, mikä noissa miehissä on!!!!???
Tämä on meilläKIN ihan päivättäistä ja errankikerran menetän hermoni näissä tilanteissa :ashamed: ja niin kyllä mieskin...pah.

 

Samperin puusilmät...