Mikä on kovin kipu mitä olet kokenut?

  • Viestiketjun aloittaja "hmmm"
  • Ensimmäinen viesti
"hmh"
Teininä joku suolistohäiriö. Vetäisin vastetehdyt popcornit makuulla ollessani nopeasti naamariin. Seurauksena lähes viikon kestänyt vatsakipu, joka ei lähtenyt eikä hirveästi heikennyt mitenkään, ei yöllä eikä päivällä. En tainnut oksentaa, mutta vatsakipu oli jatkuva, ei aaltoileva kuin mahataudissa, ja oli vaikea nukkua. Ja kivun voima oli niin vahva, että usein vaan itkin ja vääntelehdin sängyssä. Moninkertaisesti kovempi kuin oksennustaudissa.

En koskaan mennyt lääkäriin. Tuntui itsestä jälkeenpäin, että ne popcornit eksyivät jotenkin väärään paikkaan elimistössä tai jäivät jumiin sinne, koska ripuliakaan ei ollut eli ei kai ruokamyrkytystä. Outo tapaus.
 
"hmh"
En ole tähän päivään mennessä elänyt läheskään yhtä vahvan tuskallisia päiviä, oon 33v. ja miespuolinen. Tuossa joku 14. Mikään sairaus tai muu vastus ei ole ottanut yhtä koville. Mutta se karaisi ja opetti kestämään.
 
Joo-o
Arvasin että synnytystä lähes kaikki pitävät pahana. Ja varmasti sitä on, sanotaanhan että se on sen kokeville elämän pahin kipukokemus. Onneksi ei ole tarvinnyt sitä kokea!
Minulla pahimpia usean vuorokauden migreeni, tulehtuneen hampaan aiheuttama kipu johon ei lääkkeet auttaneet, nuoruuden kuukautiskivut jatkuvine supistuksineen ja pahoinvointeineen... mutta pientä on nuo yhdessäkin verrattuna synnytyksen repeämäkipuihin...
 
Mun synnytys käynnistettiin, enkä ottanut epiduraalia. Lääkesupistukset on varmaan kauhein koettelemus mitä mulla on ollut, ja se kun paikkoja availtiin samalla. Ei ollut mitään luonnollista siinä synnytyksessä, en tuntenut kroppaani.
Mutta lopputulos oli hyvä.

Pelottavin ja paras kokemus ikinä. :D
 
Viimeksi muokattu:
viersss
Synnytykset!! Eka synnytys vuonna 2012 2,5h ilman puudutteita. Ponnistusvaihe 15min. Toinen synnytys kaksi viikkoa sitten 3h ja ponnistusvaihe 1min, ei puudutteita. Molemmat käynnistettiin Cytotecillä. Herranpers sentää niitä lääkesupistuksia. Ei sitä kipua voi verrata yhtään mihinkään. En osaa edes kuvailla sitä kipua, se on kuin jostain toisesta maailmasta.. Toisessa synnytyksessä pyysin kätilöä tappamaan mut siihen sängylle.. :D kävin jossain rajatiloillakin kun en enää tiennyt olenko halvaantunut vai eloton, kun silmät sulkiessani kipu hävisi hetkeksi enkä pystynyt liikkumaan. Havahduin siihen että keilapallo painoi kohdunsuuta, eli ponnistusvaiheeseen.
 

Yhteistyössä