Mikä on kovin kipu mitä olet kokenut?

Ovulaatiokipu on kanssa jotain ihan kammottavaa ja se toistuu kuukaudesta toiseen, kunnes vaihdevuodet tulevat pelastamaan.

 

Sappikohtaus ja poskiluun murtuma

 

Sektion jälkeinen kohdun painaminen, lääkkeenä vain Panadol ja takana oleva leikkaus ei ollut normaali vaan "leikkuupintaa" oli paljon tavallista enemmän. Olen kävellyt murtuneella jalalla pari viikkoa tajuamatta mennä lääkäriin, samoin umpparitulehdus ei omalla kohdalla ollut kipu eikä mikään, synnytyksen avautumisvaiheessa en edes tajunnut synnytyksen olevan käynnissä kun odotin supistusten olevan kivuliaampia. Mutta halleluja tuo kohdun painaminen ekan sektion jälkeen! Toisella kierroksella oli onneksi epipumppu ekan vuorokauden.

 

Se kun sääri- ja pohjeluista murtunut jalka vedettiin kahden lääkintävahtimestarin toimesta paikalleen ennen kipasauta. Kipupiikin sain luonnollisesti vasta operaation jälkeen. Ja lääkintävaksit oli vihaisia kun huusin perkelettä ja saatanaa "koita nyt tajuta et tää on vaan sun omaks parhaakses" Niimmutku sattu saatana : /

 

Ensimmäinen synnytys, pyörryin kivusta. Toinen ei ollut mitään siihen verrattuna. Myös katkenneen käden luun paikalleen vetäminen ilman puudutusta (tapaturmasta yli 12h) on aika lähellä ekaa synnytystä, mutta pysyin tajuissani enkä edes oksentanut kivusta, minkä myös tein synnytyksessä.

 

Myooman tuikkaukset ennen poistoa kuukautisten aikaan. Oli ihan pakko pysähtyä kävellessä hetkeksi ennenkuin pystyi taas liikkumaan. Seuraavaksi tulee varmaan paracervikaalipuudutuksen laitto, mistä ei ollut edes mitään apua :headwall:

 

oon kokenu monenlaista kipua, mutta henkinen kipu on kaikista kovin

Esikoisen menetys hänen ollessaan 15 vuotias (liikenneonnettomuus) oli juuri tälläinen kovin kipu koskaan, se jatkuu ja jatkuu aina vaan...tänään on oikein erikoisen "kipeä" päivä.

Fyysisistä kivuista suurin koskaan kokemani liittyy myöskin esikoiseen: istukka repesi täydellisesti irti rv37+4, onneksi olin sairaalassa vaikkeivat meinanneetkaan ottaa minua sisälle koska "ei nämä ole vielä supistuksia, ei sinuun voi sattua".

Siinä kun kärvistelin kipuni kanssa ajattelin että enhän minä raasu pysty synnyttämäänkään jos kerran "ei supistukset" aiheuttavat sellaisen tuskan. Kipu loppui täysin siihen kun verta alkoi lorisemaan, tajukin kyllä meni matkalla leikkuriin, hätäsektioon. Istukka oli toiminnallinen, ei mitään rappeumaa eikä muutakaan syytä sen irtoamiselle. Vauva oli terve ja toivuin nopeasti sektiosta.

Tuon kipu-kokemuksen jälkeen olen verrannut kaikkia kipujani siihen, se oli ehdottomasti asteikolla 10 ja sen jälkeen tulleet kivut ovat olleet sitten huomattavasti vähemmän.

 

Olen päässyt varmasti aika vähällä, mutta nyt tuli mieleen kun edellä kirjoitettiin tuosta vatsan painelusta sektion jälkeen :/ kidutusta. Supistuskipua en edes muista, kai se sattui, mutta kipu oli niin erilaista verrattuna mihinkään vamman aiheuttamaan kipuun että sen kesti.

Viisaudenhampaan poistossa epäonnistunut puudutus aiheutti kyllä kammon. Ja multakin on poistettu lasinsirpale jalkapohjasta, ei kivaa sekään.

 

Kun nilkka väännettiin 90 asteen kulmaan! 4 sectiota, joten ei synnytyskipuja.

 

Munuaiskivikohtaukset ja munasarjakystan kiertyminen. Kummankaan kipua ei pysty edes kipuasteikolla mittaamaan, mutta jos pakko on, niin kyllä niistä kymppi tulee.

 

Kolmoishermosärky. Sen tietää ken kokenut.

 

fyysisistä istukan käsinirroitus epääonnistuneessa epiduraalipuudutuksessa. Eli olin juuri synnyttänyt esikoiseni, ja lääkärin piti työntää käsi kohtuun kaapiakseen istukan irti.
kolme kertaa yritti, huusin tuskasta vaikka lisäsivät epiä. Sitten iki-ihana anestesialääkäri totesi että vuodan kohta kuiviin jos ei toimita, ja nukutti kaasulla . Ihana tajuttomuus...

 

Polkypyöräonnettomuuden jälkeinen jalkakipu. Polvessa oli 20 cm haava luuhun asti ja reisilihas halvaantui hetkellisesti.

 

Migreenisärky, sektion jälkeinen kipu kun puudutus loppu ja spinaalipiston jälkeinen päänsärky kun likvorit valui ulos.

 

Kun palellutin käteni talvella ja pakkasta -30c. Ei se paleltuminen vaan se kun ne kädet alkoi sulamaan. Mikään ei auttanut vaan piti vaan odottaa. Synnytyskään ei tuntunut yhtä kipiästi.

 

Sektion jälkeiset kivut. Pyörryin kivusta kun nousin ensimmäistä kertaa seisomaan/kävin vessassa.

 

Jos ei henkisiä lasketa niin ruokamyrkytyksen aiheuttama vatsakipu.

 

Vois kuvitella et se ku aivoista hajos suoni. Mitään en muista mut yön itkin lisää särkylääkettä.

 

Aika pahoja on ollu tokan sektion jälkeinen yö ku alko jälkisupistukset, olin niin kipee että toivoin kuolevani. Ja sit kolmannen sektion jälkeen sisuskaluihin tullut tulehdus jonka oireita seurailin kotona liian kauan.
Mutta noita molempia helpotti kivun aiheuttama sekavuus ja tokkura, olin sellases sumus.

Ehdottomasti pahin on ollut viisaudenhampaan ympäristön tulehdus.

 

[QUOTE="jaa-a";29943094]Synnytyksessä aqua-rakkuloiden laitto. Itse synnytys ei ollut niin paha.[/QUOTE]

Tähän täyspeesi. Liekö vika laittajassa vai minussa, mutta kipu oli järkyttävä.

 

polvilumpion sijoiltaan menon aiheuttauma kipu tai se kun lumpiota yritettiin vääntää paikalleen useampaan otteeseen

 

Sairastan Hortonin neuralgiaa ja se hakkaa synnytyskivunkin mennen tullen.

 

[QUOTE="Vierastaja";29943710]Sairastan Hortonin neuralgiaa ja se hakkaa synnytyskivunkin mennen tullen.[/QUOTE]

Siis sitäkö ns itsemurhapäänsärkyä? Se on kuulemma ihan kammottavan kivuliasta.
yhden ystävän lähipiirissä on henkilö, jolla on tämä Hortonin tauti? ja se on järkyttävän järkyttävän kivuliasta ja elämää rajoittavaa.

 

Synnytyskipu oli kyllä aika voimakasta, mutta sitä siivitti odotus ja toivo, siitä ihanasta " palkinnosta", joten sitä oli sinällään kuitenkin helppo ( no joo, ei helppo) kestää.

Pahasti tulehtuneen hampaan puuduttamaton juurihoitokidutusjakso kyllä oli kamalampaa.
Etenkin, kun se aikaan sai sitten vielä isomman tulehduksen, joka oli mennä leukaluuhun.

Myös yhden haavan ompelu, kun puudutusaine ei vaikuttanutkaan oli aika kivuliasta.

 

Paksusuolentähystyskin oli pahempi mitä synnytyskivut. Aivan erilaista ja tuntu että maha räjähtää justiinsa. Sektiohaavan aukominen puuduttamatta tikkien poiston jälkeen tuntu myös makosalta ja polvilumpion sijoiltaan meno.