Mikä/Mitkä ovat äitiytesi heikkoja kohtia?

Missä siis ajattelet olevasi kovinkin keskeneräinen?
1) Minä olen liian kiltti, pelkään, että oppiiko vauva pitämään puolensa kovassa maailmassa. Kiltteydellä en tarkoita sitä, että en olisi kurinpitäjä, se on persoonallisuuden piirre jossain määrin.
2) Lisäksi nalkutan liian usein tekemättömistä kotitöistä...en osaa antaa vaan olla, stressaannun liikaa.
3) kärsivällisyys, se pinna on väillä liian lyhyt, mutta toisaalta lapsi opettaa.

 

- Keittotaitoa ja kokkausviitseliäisyyttä saisi olla enemmän
- Lattiatasossa leikkimistä kun jaksais harrastaa enemmän

 

Mulla menee hermot liian helposti (edelleen) ja huudan, kun hermostun tai olen väsynyt. Siitä tavasta haluaisin päästä eroon.

Niin, ja vihaisena kiroilen :ashamed:

Varmaan on muitakin huonoja puolia, mutta nämä nyt tulee päällimmäisenä mieleen.

 

\

Mulla menee hermot liian helposti (edelleen) ja huudan, kun hermostun tai olen väsynyt. Siitä tavasta haluaisin päästä eroon.

Niin, ja vihaisena kiroilen :ashamed:

Yhdyn edelliseen.

 

Mullon ihan liian lyhyt pinna :ashamed: "harrastan" myös tuota nalkuttamista :ashamed: Huudan turhan usein :ashamed: *huoh* nuista kun pääsisi..

Millon musta tuli näin kauhee äiti? Ihan hävettää :ashamed:

 

- mielikuvituksen vähäisyys, eli ei aina keksi juttuja noihin mielikuvitus leikkeihin verrattuna avokiin.
- saisin olla pitkä pinnaisempi, kyllästyn aika äkkiä leikkimiseen ja etsin jotain muuta tekemistä(leikkimistä)
-Olen ehkä liian suojelevainen.

 

\

- mielikuvituksen vähäisyys, eli ei aina keksi juttuja noihin mielikuvitus leikkeihin verrattuna avokiin.
- saisin olla pitkä pinnaisempi, kyllästyn aika äkkiä leikkimiseen ja etsin jotain muuta tekemistä(leikkimistä)
-Olen ehkä liian suojelevainen.

peesi tàhàn

 

\

Mullon ihan liian lyhyt pinna :ashamed: "harrastan" myös tuota nalkuttamista :ashamed: Huudan turhan usein :ashamed: *huoh* nuista kun pääsisi..

Millon musta tuli näin kauhee äiti? Ihan hävettää :ashamed:

Tässä tuli aika pitkälle minunkin heikkoudet. :'(

 

-- lyhyt pinna, siispä hermostun välillä turhasta
-- turhauttava tapa yrittää pitää koti liian siistinä
--kokin taidot keittokirja riippuvaisia

 

\

Mulla menee hermot liian helposti (edelleen) ja huudan, kun hermostun tai olen väsynyt. Siitä tavasta haluaisin päästä eroon.

Niin, ja vihaisena kiroilen :ashamed:

Varmaan on muitakin huonoja puolia, mutta nämä nyt tulee päällimmäisenä mieleen.

luulin jo olevani ainut

harmittaa vietävästi.. otin loppuviikon töistä vapaaksi että saan ulkona reippailla ja viettää aikaa lasten kanssa ja kyllä on päivä menny ihan ala-arvoisesti :ashamed:

 

Mä ärsyynnyn kovista äänistä ja huudan kokoajan

 

mie oon sellanen ihminen, että jos jotain tehdään se tehdään heti turhia viivyttelemättä ja tää on lasten kanssa eläessä todella huono piirre. lähes joka päivä joku asia ei tunnu sujuvan ja hermoja kiristelee. aika paljo oon tässä 8 vuoden äitiyden aikana oppinut hidastamaan vauhtia mutta helppoa se ei aina ole.
tää piirre aiheuttaa välillä kitkaa suhteessa mieheenkin. jos ollaan johonkin lähdössä ni meillä pitää miestä ootella ja sit sellainen jahkailu et tekiskö niin vai näin ja kyllä miuta joskus ärsyttää...

 

Aika paljon on edellä jo tullut niitä heikkoja kohtia. Vielä lisätäkseni

- en ehkä kuuntele lapsia tarpeeksi. Väillä tuntuu että sieltä tulee puhetta taukoamatta ja mieskin kun on kova puhumaan, niin tuntuu että pää hajoo kun kolmella ihmisellä on lähes koko ajan asiaa mulle. Annan paljon mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos

- en leiki tarpeeksi lasten kanssa. Kehotan heitä koko ajan leikkimään keskenään. Joskus kuitenkin pelaamme yhdessä.

Sitten noita edellämainittuka eli huutamista, maltin menetystä, hoputtamista, kiroilua lasten kuullen (aika harvoin), nalkutusta jne.

Mutta yritän olla kantamatta näistä huonoa omaatuntoa, koska lähes päivittäin saan kuulla olevani maailman paras äiti :heart: :saint:

 

Kylläpä kuulostaa tutulta...

Eli - olen oikea tyhjännalkuttaja
- asiat tehtävä NYT eikä viiden minuutin päästä
- mistä ihmeeestä keksis lisää vaihtelua ruokiin
- pitäis kuunnella enemmän pieniä

 

Naistenpäivän kunniaksi: olen omanlaiseni, ainutlaatuinen ja näin ollen minun lapsilleni täydellinen äiti! Ei siis heikkoja kohtia, ei tänään! :flower:

 

Laiskuus ruuanlaittoa kohtaan.. Inhoan keksiä uusia ruokia ja millään ei jaksas tehdä salaatteja ja raasteita yms. Sitten omatunto soimaa jos alkaa mennä liikaa makaroni jauheliha linjalle. Ja leipomisestakin lapset tykkäis, mutta sekään ei ole mielipuuhaa. Onneksi mummo pyöräyttää pullataikinan yms. aina kun lapset vaan ehdottaakin leipomista niin on sitä pullantuoksuakin välillä.