Mikä avuksi kun lapset ovat ihan hirveitä? Alan olla ihan loppu jo...

Lapset 3v ja 5v riehuvat lähes kokoajan. Juoksevat sisällä, kiljuvat, jahtaavat toisiaan, kiusaavat toisiaan, painivat jne. Joudun jatkuvasti kieltämään (ja huutamaan :ashamed ja pahinta tässä on se, että sama homma jatkuu HETI kun selkäni käännän. Tähän ei auta runsas ulkoilukaan. Asumme kerrostalossa, joten tuo riehuminen ei ole sallittua. Alkaa vaan olemaan niin raskasta kokoajan kieltää ja komentaa. 5-vuotiaskin sanoi eilen että kunpa äiti ei kokoajan komentaisi. Nykyään komennan jo tosi rumasti ja äsken raahasin 3v:n kädestä sänkyyn kun ei taaskaan totellut. Alkaa jo pelottaa oma toimintakin tässä. Koskaan en lyö, tukista jne. mutta kädestä raahaan joskus rajumminkin. En vaan kestä tätä enää. Olen yh (eronnut vähän aikaa sitten) mutta lapset ovat useita kertoja viikossa isällään. Oma aika ei auta yhtään oloani. Terapiassa olen käynyt pian vuoden mutta siitä ei ole ollut apua tähän asiaan. Lasten kanssa oleminen, silleen kunnolla läsnä oleminen, auttaa vaan sen hetken kun sitä kestää. Olen ihan loppu.

 

Mä en todellakaan tiedä, koska olet jo kokeillut kaikkea mitä ehdotin. Varmaan teillä on tehty selväksi sisä- ja ulkoleikkien ero? Voisiko olla, että lapset ovat nyt tavallista "kamalampia" tuon eron takia, tarvitsevat siis läsnäoloasi keskivertoa enemmän, ja rauhoittuvat ajan myötä kun tilanne vakiintuu?

Tsemppiä sulle, kiva kun ajattelet naapureitakin etkä anna lasten mellastaa miten sattuu vaan siksi että pääsisit itse tämmöisellä curling-kasvatusotteella helpommalla!

 

Meillä nuorimmat samanikäisiä... Teetkö lasten kanssa juttuja, esim leivot, piirrät? Ne luultavasti oireilevat juuri tuota eroa (älä kuitenkaan käsitä tätä arvosteluksi) ja mellastavat jos olet paikalla mutta et läsnä.

 

vaikuttaa normaalilta lasten touhuamiselta.
anna lapsille paperia, kyniä, sakset ja liimaa sekä lehtiä leikkelyyn-> pysyvät hetken hiljaa. tosin sotkut joudut varmaan suurimmaksi osaksi itse siivoamaan.
tv:n katselun vähentäminen on hyvä keino rauhoittaa lapsia!!!
säännölliset ruokailut ja makeaa vain karkkipäivänä rauhoittaa myös.

 

Tuo erohan se varmasti lapsia rassaa. Meillä käyttäytyy muksu ihan samalla tavalla, kun isä on pitkään reissussa. Olen huomannut parhaaksi tavaksi pysäyttää lapsen kunnolla, polvistua samalle korkeudelle ja tulla lähelle ja selittää rauhallisesti miksi ei saa riehua ja mitä saa tehdä. Huudot ja komentelut menee ohi korvien, mutta kunnolla selittäminen auttaa.

 

Onko ne poikia? Meidän pojat 8 ja 10 riehuvat vieläkin usein... parhaiten auttaa kun on läsnä ja keksii niille järkevää tekemistä, esim imuroimiseen kuluu onneksi vähän siitä ylimääräisestä energiasta. Usein pienempänä annoin tiskata tai pestä nyrkkipyykkiä kylppärissä, tai sitten saunottiin, vesileikeistä kun tykkäävät. Ja tosiaan paljon ulkoilua, sitten jaksavat rauhoittua katsomaan elokuvaa tai leikkimään omissa oloissaan eri huoneissa.

 

Jaksaako ne yhtään rauhottua tekemään mitään hilijasta hommaa? Palapelejä, muovailuvahaa, piirtämistä, värittämistä, satujen kuuntelua jne? Vai juokseeko ne 24/7? Sitä helposti aattelee, etten mää jaksa niijen kans mitään touhuta, mutta sitähän se äitinä oleminen, on, pitää vaan keksiä lapsille muuta tekemisetä, ettei ne ala riehuu. ite huomaan, että jos alakaa meno olee ku sirkuksessa (meillä 6 lasta) ni tekasen vaikka legoista jonku talon ni tutni toista ne siinä leikkii sen legotalon ympärillä. Ja vaati iteltä sen 10 minsaa istua lattialle

 

Poika ja tyttö kyseessä. Teen myös usein tuota, että laskeudun lapsen korkeudelle ja selitän miksei saa riehua mutta tosiaan homma jatkuu samantien. Tänään jouduin erottamaan heidät eri huoneisiin jotta rauhoittuisivat. Tv:tä meillä ei juurikaan katsota, aamuisin ehkä puoli tuntia ja ei sen jälkeen enää. Nuorempi ei jaksa piirtää ollenkaan, ei kiinnosta yhtään. Aika paljon pelaillaan yhdessä lauta- ja korttipelejä sen mitä nyt noin pienet jaksaa ja osaa.

Itsekin olen aika hajalla vielä enkä aina jaksa olla läsnä. Uskon myös itsekin että oireilevat eroa tällä tavalla. Pitäisi vaan jostain saada revittyä ylimääräistä energiaa, jotta jaksaisi kunnolla keskittyä lapsiin.

 

Mitä jos jostain kokeilisit taikoa itsellesi aikaa tehdä jotain yksin. Kun päässä on kaaos niin on vaan niin loppu henkisesti, että toi riehuminen vaan katkasee kamelin selän. Ainakin itsellä. Sitten jaksaisit taas olla lapsillekin läsnä.