Y
yksin aina..?
Vieras
Mä olen tosi ahdistunut. Olen ahdistunut ja en jaksa tunnustaa sitä kenellekään ulkopuoliselle. Haluaisin ihmisten saavan pitää sen harhakuvitelman, että olen viimein tasaantunut ja löytänyt sen oikean miehen itselleni.. Niin olen uskotellut itsellenikin... niinkuin uskottelin sen edellisenkin kohdalla, sen kanssa jonka kanssa olin jo menossa naimisiin ja niin sen edellisenkin kanssa jne.. siis toivotonta! onko ketään, jolle tämä kuulostaisi ede jotenkin tutulta? aina ensin tapaat jonkun, joka tuntuu et voisi olla SE.. mutta sitten, kun ollaan oltu vuosi yhdessä, niin alkaa jokin tökkiä.. mutta toisaalta, musta tuntuu että sellaista ihmistä ei edes ole kenen kanssa se ei tuntuisi tältä. Musta tuntuu että jokaiseen vaan kertakaikkiaan tottuu ja toisesta tulee se ""tuttu ja turvallinen"". Siihen ajatukseen on kai avaan sopeuduttava, ellen sitten halua viettää elämääni yksin. Mutta en usko että pystyisin siihenkään. Luulenpa, että se ainoa miestyyppi, joka saattasi pitää mun mielenkiinnon yllä, on sitä pettäjätyyppiä. Ja se kyllä harmittaa... En tiiä miksi mun pitää olla tällainen idiootti, mutta minkäs teet.. =( Sanokaa nyt edes joku, että on edes joskus tuntunut samalta??