Mikä yksinhuoltajanaisia vaivaa

[Reinot]

Vähän taustaa: olen noin 30-vuotias, kohtuullisen hyvässä asemassa oleva mies ja olen ollut sinkkuna viimeiset pari vuotta. Lapsia ei ole.

Tässä iässä aika iso osa naisista alkaa olemaan jo lapsellisia, eli ero on tullut ja on päädytty yksinhuoltajiksi. Olen tässä viimeisen vuoden parin aikana deittaillut jonkun verran näitä yksinhuoltajia ja olen havainnut, että kaikissa on samat piirteet:
- exä on puheiden mukaan poikkeuksetta kusipää, ei väliä onko hän lääkäri vai automaalaaja, mutta täysi mulkku se on. Sinänsä jännä että siitä naisesta ei koskaan tunnu löytyvän vikaa, mutta miehestä löytyy senkin edestä. Ei siinä muuta, mutta yleensä tarinassa on kaksi puolta ja näissä yh-jutuissa mies on se joka kärsii eron jälkeen aika paljon. Mulla loppuu kiinnostus heti kun nainen alkaa täysillä haukkumaan sitä eksää, parempi olisi vain antaa entisten olla eikä katkeroitua.
- kun tavataan, niin heti pitäisi alkaa olemaan vakavasti. Kyllä mua oikeasti alkaa ahdistamaan jos jollain kolmannella tapaamisella aletaan vihjailemaan jo yhteenmuutosta. Ei kiitti
- epätoivo on kova. Ei siinä muuta, mutta ei ehkä heti kannata antaa, siitä saa aika huorahtavan vaikutelman ja kiinnostus loppuu. Monesti kun juttelee pienessä humalassa olevien yh-äitien kanssa, niin tulee mieleen että tuolle kelpaisi kuka vain, kunhan saisi vain kumppanin.
- valehtelu on yleistä. Yh-mammat tuntuu puhuvan paljon paskaa tai jättävät jotain kertomatta. Tätä on aika vaikea selittää mutta usein kun yh:n juttuja kuuntelee, niin tulee tunne että totuutta ei kerrota. Yleensä nämä liittyy talousasioihin tai muihin, ei mua oikeasti kiinnosta onko se nainen rikas vai köyhä, joten niistä asioista ei kannata liioitella vaan kertoa totuudenmukaisesti.

Ilmeisesti sitä on tullut vain aika varovaiseksi noiden naisten kanssa, mutta tällaisia ajatuksia on vain tullut mieleen. Olisi kiva löytää normaali nainen, oli sillä lapsia tai ei.

 

[keppälerttu]

ei kaikki yh:t oo tuollaisia..sä vaan ilmeisesti hakeudut vääräntyyppisten ihmisten kanssa tekemisiin ja/tai tutustut niihin väärissä paikoissa =)

 

["jaa"]

Jos haluat löytää jotain myönteistä, niin naisella, joka uskaltaa haukkua ex-miestään, ei voi olla läpeensä katala ex. Jos joskus löydät yh-naisen, joka ei puhu sanaakaan exästään, voi olla, että hänen exänsä on niin katala tapaus, että nainen (ja ehkä sinäkin, jos naisen kanssa alat olemaan) olisi pahimmillaan vakavassa fyysisessä vaarassa, jos edes puolella sanalla exästään erehtyisi jollekulle puhumaan.

 

[Squawe]

ei kaikki yh:t oo tuollaisia..sä vaan ilmeisesti hakeudut vääräntyyppisten ihmisten kanssa tekemisiin ja/tai tutustut niihin väärissä paikoissa =)

Ihan samaa mieltä. Onko ne jostain netistä tuttavuuksia? Ei noista nyt kovin moni kolahtanut itseen tai tuntemiini yksinhuoltajiin. Sitä mäkin toki ihmettelen, että jos ex on ihan hirveä kusipää niin miksi muutaman tapaamisen jälkeen pitäisi tai edes uskaltaisi sitoutua... Olet ainakin järkevästi ymmärtänyt vetäytyä ja taidat olla tosissasi liikkeellä, kun olet tervejärkisesti pystynyt käsittelemään tosiasioita ja tekemään huomioita.

 

["vieras"]

No minkä sille voi jos se ex oikeasti on kusipää? Minä olin uskollinen ja hyvä vaimo, ex petti ja valehteli. Tosin ei mun sitä tarvitse kovin paljoa muille haukkua koska oon päässyt siitä yli.
Mitä noihin muihin juttuihin tulee, en ole epätoivoinen enkä missään tapauksessa halua muuttaa nopeasti yhteen, vaan rauhassa tutustua mieheen. Seksiä en harrasta ensimmäisillä treffeillä enkä edes kymmenensillä. Valehtelija en ole, vihaan valehtelua.

 

[JAAHAS]

Olet siis tavannut vääriä naisia. Minä en hauku exääni, hän oli väärä minulle ja lähti silloin kun olisin häntä tarvinnut ( 3 pienen lapsen kanssa jäin), mutta hän on hyvä isä lapsilleen ja fiksu ihminen. Olemme hyvissä väleissä hänen ja hänen perheensä kanssa.
Minulle ei todellakaan kelpaa kuka vaan. Juu, kelpaisin varmaan monellekin, mutta ketään en vielä ole elämänkumppanikseni kelpuuttanut. Yhdenillan juttuja en harrasta ja ketään en kovin pian meille asumaan huolisi, eli jäljelle jää vaihtoehdot: olen yksin, vakipano tai seurustelu jonka annetaan kehittyä hyvin rauhassa.
Mutta iehet: 1) ne uskottelee tietävänsä kaiken "isänä" olemisesta jos ovat olleet joskus samassa huoneessa kummilapsensa kanssa. AAAhh, ei tiedä, eikä pidäkään, enkä etsi lapsilleni isää, heillä on jo.
2) Luulevat että haikailen ex perään kun en hauku häntä. En haikaile, en yhtään. Erosta jo reippaasti yli 10v ja olen siitä aikaa sitten selvinnyt.
3) luulevat että kuka vaan kelpaa. Ei, ei ja ei. Onko tyhmempää miestä kun se, joka pilkun jälkeen narikkajonossa kysyy: lähdeks edes sä mun mukaan???
4) Pitävät mua sekona kun olen väleissä myös ex anoppini kanssa, hoidan exän uusia lapsia jne...

 

["lissu"]

Mä en ainakaan hauku eksääni. Ei ole mitään syytä. Kunnon mies ja isä, emmekä eronneet riidoissa. Meidän juttu ei vaan toiminut ja olen kyllä päässyt erosta yli.

 

["Ainot"]

Niin, juuri kuvailemiesi syiden vuoksi yh ON yh (ja pysyy?).

 

["akka"]

Sen kummemmin aloitustasi lukematta kommentoin siihen että myös se eksä on velvollinen huolehtimaan niistä lapsista jotka on maailmaan saattanut.

 

[Lunatic]

Jassoo, minuun ei sopinut mikään kohta noista.

 

[yyhoo tämäkin]

Niin varmaan tuollaisia naisia löytyy, mutta löytyypä niitä muunkilaisia.
Itselläni oli aika selvät säännöt, kun nykyisen miesystäväni tapasin:

- Exästäni ei puhuta paskaa. Meillä oli syymme erota, mutta olemme silti väleissä. Hän on myös lasteni isä. Exä käy myös luonani välillä lasten takia, siitä ei sovi olla mustasukkainen.
-Olen tekemisissä exän suvun kanssa. Hänen serkkunsa on hyvä ystäväni mm.
- Suhde toimii (etenkin alussa) lasten ehdoilla. En hoidata lapsiani muiden nurkissa ja törkkää heitä elämästäni pois, jotta saisimme uuden miehen kanss koko ajan kahdenkeskeistä aikaa. Lapset esittelin miehelle vasta n. puolen vuoden tapailun jälkeen, joten tapaamisten järjestäminenkin vaati molemmilta aika paljon.
- Yhteenmuuttamisella ei ole kiire (nimenomaan minun vaatimus). Nyt ollaan oltu yhdessä 4 vuotta ja vasta vuoden päästä muutetaan yhteen .
-Miehellä pitää olla juoksunsa juostuna eli ryyppyreissuja yms. toimintaa harrastetaan kohtuudella (lue:muutamia kertoja vuodessa).
- Jos mies oleilee luonani, niin hän myös osallistuu jonkin verran kustannuksiin. Lähinnä siis kohtuusummalla ruokakuluihin.
- Ai, niin. Pimpsaa ei ole tapana jakaa ensimmäisellä kerralla...

Ja hyvän miehen löysin (ja hänen onnekseen hänkin löysi just mut ).

Mitenkäs sinä olisit näistä vaatimuksista selvinnyt?

 

[Minerva McGarmiwa]

Sikäli mitä muistan sinkkuajoilta niin ihan samat asiat päti osiin lapsettomiin miehiinkin, mut ei silti tulis mieleen yleistää et KAIKKI lapsettomat miehet on samanlaisia....

 

[Kepsis]

Jaha, no ihan ekaksi voin kertoa että kumppanin tai deittailukohteen etsiminen ravintolasta on harvoin hyvä ajatus, yh tai ei.

 

[haaa]

Niin varmaan tuollaisia naisia löytyy, mutta löytyypä niitä muunkilaisia.
Itselläni oli aika selvät säännöt, kun nykyisen miesystäväni tapasin:

- Exästäni ei puhuta paskaa. Meillä oli syymme erota, mutta olemme silti väleissä. Hän on myös lasteni isä. Exä käy myös luonani välillä lasten takia, siitä ei sovi olla mustasukkainen.
-Olen tekemisissä exän suvun kanssa. Hänen serkkunsa on hyvä ystäväni mm.
- Suhde toimii (etenkin alussa) lasten ehdoilla. En hoidata lapsiani muiden nurkissa ja törkkää heitä elämästäni pois, jotta saisimme uuden miehen kanss koko ajan kahdenkeskeistä aikaa. Lapset esittelin miehelle vasta n. puolen vuoden tapailun jälkeen, joten tapaamisten järjestäminenkin vaati molemmilta aika paljon.
- Yhteenmuuttamisella ei ole kiire (nimenomaan minun vaatimus). Nyt ollaan oltu yhdessä 4 vuotta ja vasta vuoden päästä muutetaan yhteen .
-Miehellä pitää olla juoksunsa juostuna eli ryyppyreissuja yms. toimintaa harrastetaan kohtuudella (lue:muutamia kertoja vuodessa).
- Jos mies oleilee luonani, niin hän myös osallistuu jonkin verran kustannuksiin. Lähinnä siis kohtuusummalla ruokakuluihin.
- Ai, niin. Pimpsaa ei ole tapana jakaa ensimmäisellä kerralla...

Ja hyvän miehen löysin (ja hänen onnekseen hänkin löysi just mut ).

Mitenkäs sinä olisit näistä vaatimuksista selvinnyt?

Ootte 4v olleet yhdessä ettekä muuttaneet yhteen. Mistä tiedät että mies enään haluaa muuttaa yhteen jos saa vapaan elämän ja säännöllistä seksiä sulta. Ettii siinä välissä uuden kumppanin joka nuorempi ja jolla ei lapsia.

 

["eli"]

Jaha, no ihan ekaksi voin kertoa että kumppanin tai deittailukohteen etsiminen ravintolasta on harvoin hyvä ajatus, yh tai ei.

Mistä sitten jos ei ravintolasta? Netistä?

 

["vieras"]

Minusta kuulostaa siltä että aloittajassa on se suurin vika....

 

[Kepsis]

[QUOTE="eli";24350001]Mistä sitten jos ei ravintolasta? Netistä?[/QUOTE]

Vähissä on sinun mahdollisuutesi näköjään

 

[vierasss]

No kuule koitas tavata mies samassa iässä! Useimmilla kun on niitä lapsia jo ja sit ollaan etäisiä... Exässä on aina vika, lapset ei kiinnosta, mutta syyhän on siinä exässä, kyllähän mies olisi KUNNON isä, mutta kun se exä exä exä. Ja jos on 10 lapsensa äidistä eronnutta miestä niin 9 heistä palaisi takaisin tämän "kamalan exän" kanssa, josko se vaan hänet ottaisi... Ja paskaahan ne miehetkin puhuu, mutta niillä ei siinnä toiveissa se tulevaisuus vaan se yhden yön ilo.

Eli eipä ole helppoa olla sinkkumarkkinoilla naisenkaan 30+ -vuotiaana

 

[yyhoo tämäkin]

Ootte 4v olleet yhdessä ettekä muuttaneet yhteen. Mistä tiedät että mies enään haluaa muuttaa yhteen jos saa vapaan elämän ja säännöllistä seksiä sulta. Ettii siinä välissä uuden kumppanin joka nuorempi ja jolla ei lapsia.

Siinähän sitten ettii. Toisaalta toi meidän yhteinen talolaina ja rakennusprojekti saattaa pikkasen jarruttaa sen etsimishommia

 

[sikinsokin]

Ei sovi ap:n kuvaus minuun, mutta voihan tuo lista ollakin totta...Ei yksin lasten kanssa eläminen ole aina herkkua ja ehkä joku haluaa siihen huusholliin mukaan jonkun vähän vaikka "puolipakolla"...Se tietty osuu kohdalle jos osuu...ei se väkisin etsimällä sen paremmin kolahda

 

["hmmm"]

No siinä syyt miksi ovat jääneet yksinhuoltajiksi. Ihan perus hankitaan lapsi 28-30vuotiaana ja erotaan kun lapsi alle2v, mies tietytsi ihan mulkku. Mutta onneksi nyt kaikki ei ole tuollaisia.

 

[dechs]

No kuule koitas tavata mies samassa iässä! Useimmilla kun on niitä lapsia jo ja sit ollaan etäisiä... Exässä on aina vika, lapset ei kiinnosta, mutta syyhän on siinä exässä, kyllähän mies olisi KUNNON isä, mutta kun se exä exä exä. Ja jos on 10 lapsensa äidistä eronnutta miestä niin 9 heistä palaisi takaisin tämän "kamalan exän" kanssa, josko se vaan hänet ottaisi... Ja paskaahan ne miehetkin puhuu, mutta niillä ei siinnä toiveissa se tulevaisuus vaan se yhden yön ilo.

Eli eipä ole helppoa olla sinkkumarkkinoilla naisenkaan 30+ -vuotiaana

Kuulostaa muuttuvan tajuttoman helpoksi heti, kun tajuaa, ettei ole pakko olla koko ajan jonkun kanssa tai jatkuvasti metsästää jotain elämänpartneria. Mikä teitä ihmisiä vaivaa, kun saatte ongelman aikaiseksi siitä, että ETTE pyöri jonkun tietyn ihmisen kanssa kaiket päivät? Ettekö osaa laittaa itse ruokaa, käydä kaupassa, jotain muuta, mitä?

 

["eli"]

Vähissä on sinun mahdollisuutesi näköjään

kerroppa sitten itse! En harrasta mitään missä tapaa miehiä ja muutenkin ventovieraille jutteleminen ex-tempore on vähän musta jotenkin outoa ja epätoivoista.

 

[Kepsis]

[QUOTE="eli";24350229]kerroppa sitten itse! En harrasta mitään missä tapaa miehiä ja muutenkin ventovieraille jutteleminen ex-tempore on vähän musta jotenkin outoa ja epätoivoista.[/QUOTE]

Itsehän sinä valitset sinkkuuden sillä ettet hakeudu ihmisten keskuuteen, esimerkiksi vaikka se harrastus. Voi ihmisille mennä toki puhumaan ihan ilman isompia syitäkään kaupungilla, päiväsaikaan, selvinpäin, torilla, kirpputorilla, kaupassa, kävelyllä, puistossa... Kyllä on vaikeaa todellakin.

Turha mankua jos ei halua itse ottaa elämäänsä haltuun.

 

["noh"]

varmaan tapailet vääränlaisia naisia. Ihmisiähän on kaikenlaisia. Mä olen elänyt vuosia lasten kanssa, miesystäviä on ollut vain pidempiaikaisia eikä ole ollut ongelmaa elää eri osotteissa. Minä olen eksän mielestä kusipää ja hän minun mielestäni, mutta siitä ei tarvitse sen kummemmin tehdä numeroa, enemmän miehet puhuu niden entisistä tyttöystävistä kuin minä eksästäni.