Mikä vammaisuudessa naurattaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Putous alas!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
YouTube - The World's Smallest Man & Me | He Pingping | Channel 4 Eikö tämän lyhytkasvuisen henkilön ääni muistuta aika paljon munamiehen ääntä?

Niin kai sä lapsi rakas ymmärrät että se muistuttaa myös monen piirroshahmon ääntä jos haetaan vertauksia? Ja kai ymmärrät myös sen ettei ole olemassa mitään Munamiesta jolla olisi ääni, vaan se ääni on ihan oikean näyttelijän?

Et kai ole niin rasistinen että sinusta kaikkien lyhytkasvuisten ääni kuulostaa samalta? Vähän niinkun "kaikki kinukit näyttää samalta"?
 
Suurin osa teistä ohittaa täysin sen mitä sanoin. Lukekaa viestini uudelleen ajatuksen kanssa ja palataan sitten uudelleen asiaan.

No sinähän se varsinainen puusilmä olet. :D Voisitkohan sä vastata niihin kommentteihin ja kysymyksiin joita sulle on esitetty? Ne liittyvät ihan oleellisesti tekemääsi aloitukseen ja kommentteihisi vammaisuudesta ja lyhytkasvuisuudesta. Sen huomaa, ellei satu olemaan umpisokea. :laugh: Hups. Vitsailin sokeista. :D
 
Mun kysymyksiin vastaaminen on näköjään liian raskasta palstalaisille. Jatkakaa. Ei teidän tarvitse vaivata päätänne.

Osaatkos lukea ollenkaan. Kysymykseesi on kirjoitettu hyvin perusteltuja vastauksia aika paljonkin. Lue esim lyhytkasvuisen omaisen kirjoitus tuosta yltä.

Ainoa sketsihahmo joka Putouksessa on minua kauhistuttanut, oli Raisa Reikänaama. Sitä en pystynyt oikeastaan edes katsomaan, koska tuli mieleen joku kaltoinkohdeltu kehitysvammainen. Ja se vetoketjun aukominen oli hirveää.
 
Voiko sketsihahmo oikeastaan tehdä mitään omituista tai poikkeavaa, jos otetaan lähtökohdaksi se, että ei saa tehdä mitään mitä esimerkiksi kehitysvammainen, mielenterveysongelmainen tai lyhytkasvuinen henkilö saattaisi tehdä?

Ja voi herran jumala sentään, jos hahmon ei edes ole tarkoitus esittää ihmistä, miten se loukkaa ihmisiä? Loukkaako Muumien esittäjät lihavia ihmisiä?
 
Suurin osa teistä ohittaa täysin sen mitä sanoin. Lukekaa viestini uudelleen ajatuksen kanssa ja palataan sitten uudelleen asiaan.

Luin viestisi ajatuksella ja vastasin kysymykseesikin. Olen lyhärin (saako lyhäri sanaa käyttää, vai loukkaako se mielestäsi lyhytkasvuisia?) äiti ja munamies ei todellakaan ole loukannut minua millään tasolla. Ennemminkin voisin sanoa, että sinun kirjoituksesi loukkaavat minua :/

Ja tuo esimerkkisi lyhärin äänestä, no ymmärrät varmasti itsekin, että se on täysin poikkeustapaus, kaikella tavalla. Voin kertoa, että edes oma leikki-ikäinen tyttärenikään ei puhu yhtä kimittävästi joten ymmärrät varmastikin, että aikuiset lyhäri naiset saati miehet eivät todellisuudessa puhu kuin munamies.
 
Onko täällä ketään jonka läheinen on vammainen? Olisi mukava kuulla mielipiteitä että loukkaako Putous ohjelmana jotenkin :)

Mun ystävän veli on kehitysvammainen ja ystävä ainakin nauroi Putousta katsellessaan :D Ja muutenkaan hän ei kulje suru puserossa koko ajan sen vuoksi kun veljellään on Downin syndrooma, miks pitäis? Aloittajan viesteistä saa ihan sen kuvan..
 
Mun mielestä sen putouksen voi kieltää lailla, ihan vaan, koska se on niin huono. Hirveä myötähäpeä vaan tulee näyttelijöiden puolesta. Mutta ei munamies esitä kääpiötä. Ja entä jos esittäisi? Mitä väliä. Saattaisi olla jopa hauska. Nyt siinä ei ole mitään hauskaa, se on vain tyhmä.
 
Onko täällä ketään jonka läheinen on vammainen? Olisi mukava kuulla mielipiteitä että loukkaako Putous ohjelmana jotenkin :)

Mun ystävän veli on kehitysvammainen ja ystävä ainakin nauroi Putousta katsellessaan :D Ja muutenkaan hän ei kulje suru puserossa koko ajan sen vuoksi kun veljellään on Downin syndrooma, miks pitäis? Aloittajan viesteistä saa ihan sen kuvan..

Mä en ole oikeastaan kuin vilkaissut tuota Putous-ohjelmaa.. mutta mulla on kolme vammaista kaveria/ystävää, lisäksi tätini on näkövammainen. Muutenkin tunnen paljon eri tavoin vammaisia, kehisvammaisia, cp-vammaisia, näkövammaisia, muuten vaan vammaisia... :D Ei loukkaa. :) Aloittajasta mielestäni huomaa että hän ei varmaan tunne kovinkaan paljon vammaisia, haluaa vaan tuudittautua jonkinlaiseen ylemmyydentuntoisuuteen ja kollektiiviseen paheksunnan tunteeseen. Putous-ohjelma on mielestäni huono, mutta vammaisuudesta saa kyllä vitsailla ihan kuten muistakin asioista.
 
Onko täällä ketään jonka läheinen on vammainen? Olisi mukava kuulla mielipiteitä että loukkaako Putous ohjelmana jotenkin :)

Mun ystävän veli on kehitysvammainen ja ystävä ainakin nauroi Putousta katsellessaan :D Ja muutenkaan hän ei kulje suru puserossa koko ajan sen vuoksi kun veljellään on Downin syndrooma, miks pitäis? Aloittajan viesteistä saa ihan sen kuvan..

Kuten jo kirjoitin, niin tyttäreni on lyhytkasvuinen eikä ohjelma minua loukkaa. Onko ketjun aloittajan lähipiirissä lyhäreitä/muita vammaisia kun aihe selkeästi on sinulle kovin herkkä?
 
Aloittajasta mielestäni huomaa että hän ei varmaan tunne kovinkaan paljon vammaisia, haluaa vaan tuudittautua jonkinlaiseen ylemmyydentuntoisuuteen ja kollektiiviseen paheksunnan tunteeseen. Putous-ohjelma on mielestäni huono, mutta vammaisuudesta saa kyllä vitsailla ihan kuten muistakin asioista.

Niinpä. Itse tunnen mielenterveysongelmaisia, päihdeongelmaisia, ylipainoisia (itsekin olen) jne. ja silti mua jaksaa naurattaa vitsit ja sketsit ynnä muut em. asioista. Ei kai sitä vois minnekään mennä eikä mitään tehdä jos aina loukkaantuisi joka asiasta..
 
Onko täällä ketään jonka läheinen on vammainen? Olisi mukava kuulla mielipiteitä että loukkaako Putous ohjelmana jotenkin :)

Mun ystävän veli on kehitysvammainen ja ystävä ainakin nauroi Putousta katsellessaan :D Ja muutenkaan hän ei kulje suru puserossa koko ajan sen vuoksi kun veljellään on Downin syndrooma, miks pitäis? Aloittajan viesteistä saa ihan sen kuvan..

Mun tyttäreni on vammainen. Lisäksi hän opiskelee käsikirjoittajaksi. Mä en ole Putousta katsonut, mutta ainakaan tyttäreni ei ole siitä ohjelmasta mitenkään loukkaantunut. Hän osaa myös nauraa vammaisuudelle ja itselleenkin. Jonain päivänä hän ehkä itse kirjoittaa sketsejä työkseen. Tekeeköhän se niistä sketseistä yhtään "hyväksyttävämpiä", jos niiden kirjoittaja on itsekin vammainen?
 
Niinpä. Itse tunnen mielenterveysongelmaisia, päihdeongelmaisia, ylipainoisia (itsekin olen) jne. ja silti mua jaksaa naurattaa vitsit ja sketsit ynnä muut em. asioista. Ei kai sitä vois minnekään mennä eikä mitään tehdä jos aina loukkaantuisi joka asiasta..

Niinpä... kaikesta ja kaikistahan tehdään vitsejä/sketsejä. Tietyistä ikäryhmistä, kotiäideistä, harrasturyhmistä... milloin mistäkin. Aika paljon saa vanne päässä kiristää jos kaikesta loukkaantuu. :) Mutta aloittaja ei ole näköjään enää kommentoimassa kun ei saanut haluamaansa vastausta. :whistle: Onhan sekin puolustusreaktio tavallaan, kun ei saa haluamaansa vastausta, niin syyttää toisten älyllisiä lahjoja ja häipyy sitten itse takavasemmalle. :D
 
No en ole ko. ohjelmaa katsonut, mutta yleisesti olen sitä mieltä, että ei ole mitenkään väärin nauraa vammaisuudellekaan. Vitsien pitää vain olla edes jotenkin hyvällä maulla tehty. Esim. Sisko ja sen veli-sarjassa oli aivan loistava jakso, jossa vitsailtiin suunnilleen kaikenlaisille vammoille ja vammaisuuden muodoille, myös himouskovaisille, ja ko. jakso sai todella hyvän vastaanoton vammaispiireissä. Suosittelen katsomaan. Saa hiukan löysäämään pipoakin. Vammaiset itsekin naureskelevat itselleen kaiken aikaa.

No ei minun mies naureskele itselleen jatkuvasti,kun etenevän näkö- ja kuulovamman takia on vaikea kuulla kuulokojeenkin kanssa ja näkökyky on heikko,vaikeuttaa jokapäiväistä elämää.Ei kuule paljon naurata ongelmat vamman takia,vaikka muuten on huumorintajuinen,vitsaileva mies.
 
Hmm, itselläni heräsi samantapaista paheksuntaa taannoin Miitta-tätin vammaishahmosta. Mutta...

Eikös yleinen toive ole jokaisella, terveellä tai vammaisella, että tulisi kohdelluksi tasa-arvoisesti, yhdenvertaisena? Eli esim. työelämässä ei saisi syrjiä vammaisuuden takia. Vaan kuinkas sitten, kun tehdään sketsejä? Eikö niissäkin silloin saisi kohdella yhdenvertaisesti? Siinä missä irvaillaan insinööreille, blondeille, ruotsalaisille tai naapurin Jormalle, niin eikö saisi irvailla myös vammaiselle? Koska eikö se juuri saa tuntemaan olonsa poikkeavaksi, jos ei uskalleta kohdella samoin kuin kaikkia muitakin..?
 
[QUOTE="vieras";22915721]No ei minun mies naureskele itselleen jatkuvasti,kun etenevän näkö- ja kuulovamman takia on vaikea kuulla kuulokojeenkin kanssa ja näkökyky on heikko,vaikeuttaa jokapäiväistä elämää.Ei kuule paljon naurata ongelmat vamman takia,vaikka muuten on huumorintajuinen,vitsaileva mies.[/QUOTE]
Kieltämättä vamman tai sairauden aiheuttaman ongelmat päivittäisessä elämässä pääasiassa suututtavat, mutta kyllä mä aika usein huomaan, että jostakin epäonnisesta sattumasta olisi saanut aika hyvän sketsin tai jos tilanteen olisi saanut kuvattua, hyvän pätkän hauskoihin kotivideoihin. Mä voin itse päättää, itkenkö tapahtuneelle vai nauranko. Aluksi enemmän itketti, nyt 17 vuotta tämän kanssa eläneenä valitsen mieluummin nauramisen.
 
[QUOTE="vieras";22915721]No ei minun mies naureskele itselleen jatkuvasti,kun etenevän näkö- ja kuulovamman takia on vaikea kuulla kuulokojeenkin kanssa ja näkökyky on heikko,vaikeuttaa jokapäiväistä elämää.Ei kuule paljon naurata ongelmat vamman takia,vaikka muuten on huumorintajuinen,vitsaileva mies.[/QUOTE]

Hänellä onkin ehkä hiukan eri tilanne, jos sairastuminen on jatkuvasti etenevä ja vasta alkanut. :) Tuntemani, nekin vammaiset, joiden vamma on etenevä, löytävät kyllä kovastikin huumoria tilastaan. En tarkoita, että kukaan toki jatkuvasti itselleen naureskelee, mutta löytäähän sitä itsekukin omasta elämästään pikku huvittavuuksia, vamma tai ei. Jokainenhan päättää itse miten ongelmiinsa suhtautuu. Onhan niitäkin toki, jotka katkeroituvat. Vamma tai ei.
 
Viimeksi muokattu:
Aloittajasta huomaa, että hän ei ole tekemisissä vammaisten ihmisten kanssa. Hän asettuu ylemmyydentuntoisesti suojelemaan vammaisraukkoja huumorilta ja vielä hakemalla hakee sketsihahmoista jotakin yhteyksiä vammaisiin ihmisiin.
Minun tuntemani vammaiset ihmiset ovat hyvin huumorintajuisia ihmisiä.Monet heistä laskevat leikkiä vammoistaan ja nauravat vammaishuumorille. Ei vammaisuus ole mikään erikoinen varottava ja suojeltava asia, josta ei saisi leikkiä laskea. Kaikessa huumorissa on erottavana tekijänä se - tehdäänkö huumoria hyvällä maualla vai niin että sen nimenomainen tarkoitus on loukata ja satuttaa.

Aloitus toki saattoi olla huumorilla tehty, koska munamiehestä nyt ei parhaalla tahdollakaan saa mitään vammaisuutta sivuavaakaan mielikuvaa. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22915805:
Kieltämättä vamman tai sairauden aiheuttaman ongelmat päivittäisessä elämässä pääasiassa suututtavat, mutta kyllä mä aika usein huomaan, että jostakin epäonnisesta sattumasta olisi saanut aika hyvän sketsin tai jos tilanteen olisi saanut kuvattua, hyvän pätkän hauskoihin kotivideoihin. Mä voin itse päättää, itkenkö tapahtuneelle vai nauranko. Aluksi enemmän itketti, nyt 17 vuotta tämän kanssa eläneenä valitsen mieluummin nauramisen.

Toki joskus naurattaa kuulovammasta johtuva väärin kuulu asia tai sana,varsinkin kun sattuu kuulostamaan tuhmalta (meillä kun molemmilla ronski huumorintaju), mutta jos näkövamman takia törmää vieraaseen lapseen tai näkevät ihmiset esim. kaupassa törmää mieheen ostoskärryineen tai mies pamauttaa päänsä oveen jota ei näe,silloin ei paljon naurata.
 

Yhteistyössä