P
Mikä saa ihmisen uskomaan jumalaan?
- Viestiketjun aloittaja Chala
- Ensimmäinen viesti
V
"vieras"
Vieras
[QUOTE="Peyote";28624482]Eikö tää ole susta yhtään loukkaavaa?[/QUOTE]
Toisaalta voihan sen nuinkin ajatella.
Tosin uskon, että kaikki ihmiset ovat heikkoja jollain tavalla.
Tarvitsemme Jumalaa, eikä siinä ole mitään pahaa.
Niin kuin pieni lapsikin tarvitsee vanhempiaan, mekin tarvitsemme Luojaamme.
Ja se on vain positiivista.
Mitä hienoa olisi olla niin vahva ja itsenäinen ja omavoimainen ettei koskaan tarvitsisi muita. Sellainen vahvuus ei voi olla todellista eikä tavoiteltavaa.
Sehän on siunaus että saa kokea yhteyttä muihin ihmisiin ja Jumalaan.
Eikä tarvitsekaan olla aina vahva ja pärjätä kaikessa ominvoimin.
Toisaalta voihan sen nuinkin ajatella.
Tosin uskon, että kaikki ihmiset ovat heikkoja jollain tavalla.
Tarvitsemme Jumalaa, eikä siinä ole mitään pahaa.
Niin kuin pieni lapsikin tarvitsee vanhempiaan, mekin tarvitsemme Luojaamme.
Ja se on vain positiivista.
Mitä hienoa olisi olla niin vahva ja itsenäinen ja omavoimainen ettei koskaan tarvitsisi muita. Sellainen vahvuus ei voi olla todellista eikä tavoiteltavaa.
Sehän on siunaus että saa kokea yhteyttä muihin ihmisiin ja Jumalaan.
Eikä tarvitsekaan olla aina vahva ja pärjätä kaikessa ominvoimin.
[QUOTE="Peyote";28624482]Eikö tää ole susta yhtään loukkaavaa?[/QUOTE]
Et kysynyt multa, mutta vastaan silti, koska olen Lispetin kanssa samaa mieltä.
Niin, kyllähän se loukkaavaa on, jos joku tulee sulle päin naamaa laukomaan, että "olet heikko, koska uskot". Mutta tässä kohtaa ei kaiketi ollut tarkoitus sitä asiaa sinänsä päin kenenkään kasvoja heittää ja sitä naamaa vasten hieroa?
En itse yleensä näistä asioista niinkään puhu, koska tiedän mielipiteeni loukkaavan uskovia. Mutta kun en ole vielä keksinyt, että mitä toista sanaa (joka tilannetta kuvaisu yhtä paljon, mutta ettei se olisi silti loukkaavaa) voisin käyttää.
Mielestäni riittävän vahva ihminen ei tarvitse mitään uskomuksia mihinkään suuntaan, vaan hän pärjää ns. omillaan. Sillä, mitä hänellä konkreettisesti ympärillään on.
Mun nähdäkseni se, että johonkin uskoo, ei välttämättä ole huono asia. Jos (ja kun) ihminen saa siitä itselleen voimia, niin sehän on pelkästään positiivista. Mutta kyllä mä koen, että jotta kokee tarvetta saada jotakin ulkopuolista voimaa jostakin uskomuksesta, täytyy olla hieman heikko. Jos ei olisi heikko, ei olisi myöskään tarvetta moiselle.
Mutta en näkisi sitä heikkoutta nyt niin rumana ja pahana asiana, kuin miten se ehkä joskus vastaanotetaan. Toiset on heikompia, toiset vahvempia. Ja vahvakin ihminen voi olla tietyssä tilanteessa heikko ja päinvastoin. Ei se uskominen sentään koko ihmistä ja hänen mahdollista heikkouttaan määrittele, ellei kyse ole hihhulitason uskovasta.
Olen pahoillani siitä, että mielipiteeni loukkaa. Loukkaavaksi sitä ei ole ketään kohtaan tarkoitettu. Mutta en mä tosiaan tiedä, miten mun pitäisi vastata, jos kerran asiaa erikseen kysytään. Pitäisikö valehdella?
Et kysynyt multa, mutta vastaan silti, koska olen Lispetin kanssa samaa mieltä.
Niin, kyllähän se loukkaavaa on, jos joku tulee sulle päin naamaa laukomaan, että "olet heikko, koska uskot". Mutta tässä kohtaa ei kaiketi ollut tarkoitus sitä asiaa sinänsä päin kenenkään kasvoja heittää ja sitä naamaa vasten hieroa?
En itse yleensä näistä asioista niinkään puhu, koska tiedän mielipiteeni loukkaavan uskovia. Mutta kun en ole vielä keksinyt, että mitä toista sanaa (joka tilannetta kuvaisu yhtä paljon, mutta ettei se olisi silti loukkaavaa) voisin käyttää.
Mielestäni riittävän vahva ihminen ei tarvitse mitään uskomuksia mihinkään suuntaan, vaan hän pärjää ns. omillaan. Sillä, mitä hänellä konkreettisesti ympärillään on.
Mun nähdäkseni se, että johonkin uskoo, ei välttämättä ole huono asia. Jos (ja kun) ihminen saa siitä itselleen voimia, niin sehän on pelkästään positiivista. Mutta kyllä mä koen, että jotta kokee tarvetta saada jotakin ulkopuolista voimaa jostakin uskomuksesta, täytyy olla hieman heikko. Jos ei olisi heikko, ei olisi myöskään tarvetta moiselle.
Mutta en näkisi sitä heikkoutta nyt niin rumana ja pahana asiana, kuin miten se ehkä joskus vastaanotetaan. Toiset on heikompia, toiset vahvempia. Ja vahvakin ihminen voi olla tietyssä tilanteessa heikko ja päinvastoin. Ei se uskominen sentään koko ihmistä ja hänen mahdollista heikkouttaan määrittele, ellei kyse ole hihhulitason uskovasta.
Olen pahoillani siitä, että mielipiteeni loukkaa. Loukkaavaksi sitä ei ole ketään kohtaan tarkoitettu. Mutta en mä tosiaan tiedä, miten mun pitäisi vastata, jos kerran asiaa erikseen kysytään. Pitäisikö valehdella?
K
Keittiönoita
Vieras
[QUOTE="Peyote";28624482]Eikö tää ole susta yhtään loukkaavaa?[/QUOTE]
Miksi se loukkaa? Mä olen viimeisen puolen vuoden aikana saanut todeta, että en todellakaan ole kaikkivoipainen vaan mulle voi tapahtua asioita, joita en voikaan hallita ja kontrolloida. Musta oman heikkoutensa myöntäminen ei ole millään tavalla huono asia. Varsinkaan, jos uskoo
Miksi se loukkaa? Mä olen viimeisen puolen vuoden aikana saanut todeta, että en todellakaan ole kaikkivoipainen vaan mulle voi tapahtua asioita, joita en voikaan hallita ja kontrolloida. Musta oman heikkoutensa myöntäminen ei ole millään tavalla huono asia. Varsinkaan, jos uskoo
P
Peyote
Vieras
Entä jos minä sanon, että sellainen "riittävän vahva" on vain jotenkin harhainen itsensä suhteen ja hänellä on huono minäkuva?
huom. entä jos sanoisin.
C
capitano
Vieras
millään muulla elämänalalla aikuinen ihminen ei voi väittää että jokin on totta koska "mä nyt vaan olen niin päättänyt" ilman että muut korkeintaan tuhahtelevat hänen jorinoilleen. voisin saarnata ihmisille että valkoinen paitani on violetti mutta enpä usko että kukaan suostuu uskomaan että valkoinen ei olekaan valkoista. ellen sitten rakenna isoa kulttia sen ympärille, parin sukupolven päästä ihmiset ihan oikeasti alkavat pitää valkoista violettina ja hurskaasti naureskelevat väriateistien sokeudelle. näen jo kokonaisen tieteenhaaran jossa värilogian maisterit selittävät miksi muinaiset pakanat erheellisesti luulivat violettia sinisen ja punaisen sekoitukseksi 
En osaa loukkaantua, tai edes pahoittaa mieltäni moisesta. Ja syykin on hyvin yksinkertainen...tällainen väittämä olisi mielestäni perätön ja ehkä jopa hieman naurettavakin.
Mä olen lähes päivälleen 30 vuotta pärjännyt elämässäni ihan hyvin ja hienosti ns. itsekseni, joten en mä nyt ihan hirmu harhainen voi olla. Ja minäkuvakin alkaa jo tässä iässä olemaan ihan riittävän realistinen ja hyvä.
Ja jotenkin noi vertaukset tuntuu muutoinkin hassuilta. Minäkö olen harhainen, kun en usko näkemättä ja kokematta asiaa, jota kukaan ei ole totuudeksi voinut osoittaa? Näkisin asian ennemminkin toisinpäin.
Pitää olla vähän harhainen, jotta uskoo. Enkä puhu nyt vaan jumaliin uskomisista, vaan uskomisista ylipäänsä asioihin, joiden olemassaoloa ei voida varmuudella toteen näyttää.
Kyllä mä taidan toisaalta ehkä vähän harhainen olla, sillä mä taidan pienesti uskoa jonkinlaisiin ufojuttuihin, vaikken ole ihan varma että onko ne totta vai ei. Toisaalta sitten taas se, etten sitä purematta niele, vaan osaan epäillä, puhuu sen puolesta etten ole harhainen, vaan järissäni, koska en tosiaan usko näkemättä ja kokematta mitä tahansa.
Viimeksi muokattu:
P
Peyote
Vieras
Mä vaan pidän sitä jotenkin naurettavana, että joku sanoo itseään vahvaksi ja muita heikoksi.
ymmärrän ja oon samaa mieltä
ylipäätään ittensä ylenpalttinen kehuminen herättää mussa epäilyksen että niinköhän tuollekkaan väitteelle on katetta
Kai huomasit sen kohdan tekstissäni, jossa kerroin, että vahvakin ihminen voi olla heikko?
Ja ettei se uskominen koko ihmistä määrittele sen heikkoudenkaan osalta?
Mä olen tietyssä suhteessa mielestäni vahvempi, kuin uskova ihminen. Se selittyy mielestäni sillä, etten koe tarvetta turvautua mihinkään henkeen, jumalaan tms. vaan uskon pärjääväni ilmankin. Enkä kovin väärässä voi olla, koska tosiaan olen jo sen 30v pärjännyt.
Mamma aikoinaan järkyttyneenä kysyi, että enkö todella usko jumalaan. Vastasin, etten usko. Hän perusteli omaa näkemystään sillä, että hän on niin monet kerran rukoillut jumalalta apua ja jumala on hänet vaikean paikan yli aina auttanut. Mä puolestani perustelin kantaani sillä, että olen elämässäni monet kerrat ollut vaikeassa paikassa ja päässyt aina yli ilman yhtäkään rukousta tai avunpyyntöä henkisiltä olennoilta tms. Mamma siis koki tarvetta hakea apua, minä en. Joten koen olevani tuossa suhteessa vahvempi. Vaikean paikan kohdatessa mamma ei ilman jumalaa pärjännyt, mä pärjäsin.
Mutta on mullakin heikkouteni. Tietenkin. Mä en kestä kovaa ns. hallitsematonta kipua. En mä mikään vahva kone ole, vaan ihan tavallinen ihminen. Joku uskovainen saattaa kovassa kivussa turvautua jumalaan ja saada siitä apua. Mä en voi turvautua muuhun kuin itseeni (ja lääkäriin), mutta jos se oma henkinen kantti loppuu kesken (kuten se loppuu), niin aika paska tilanne. Mä hyperventiloin ja multa lähtee taju. Koettu on.
En siis väitä olevani pelkästään vahva. Enkä väitä uskovaa suoranaisesti heikoksi. Ihminen koostuu monesta kerroksesta, joista yksi on se uskominen/ei uskominen. Ja sillä saralla koen olevani vahvempi, kuin uskova.
A
atheist
Vieras
Eedla! Olet ilmeisesti kreationisti? Kertoisitko hiukan, kuinka olet päätynyt tällaiseen uskoon, oletko aina uskonut noin kuin nyt, onko oppisi tullut kotoa, vai onko se jotenkin muuttunut/jalostunut ajan myötä? Tiedän, että Suomessaki on paljon kreatioisteja, en vain ole koskaan henkilökohtaisesti yhtään tavannut.
Mielestäni aivan äärimmäisen mielenkiintoinen ilmiö. Ja todellakin ihan vilpittömästi olen vain utelias, en mitenkään koita irvailla.
Mielestäni aivan äärimmäisen mielenkiintoinen ilmiö. Ja todellakin ihan vilpittömästi olen vain utelias, en mitenkään koita irvailla.
siitä asti kun ihminen on ymmärtänyt oman kuolevaisuutensa, on varmasti uskottu johonkin suurempaan... uskominen eri henkiolentoihin ym on alkanut todennäköisesti ajalta, kun esim tavallista ukkosta pelättiin, ei ymmärretty mikä se on, niin on keksitty sille joku yliluonnollinen selitys. sitte koitettu lepytellä parilla lampaanpäällä, ja jos sattu ukkonen menemään ohi, niin aateltu että täähän hei toimii
V
"vieras"
Vieras
[QUOTE="minä vaan";28616483]Minut sai uskomaan Jumalaan Jumala itse. Hän näytti minulle, että on totta ja olemassa. Usko Jeesukseen annettiin, se ei tullut itsestä. Olen tullut tiedostavassa iässä, 23-vuotiaana. En ole uskonut aina Jeesukseen vapahtajana, en ymmärtänyt koko juttua ennen kuin tulin uskoon.[/QUOTE]Haluaisin että tuo asia aukenisi minullekkin
P
"Purppura"
Vieras
[QUOTE="Ccc";28616131]Mutta oikeasti aiheuttaa sotia, kaaosta ja sortamista. Ilman uskontoja maailma olisi parempi.[/QUOTE]
Ei pidä paikkaansa, pahuutta ja sortoa haluvavat keksivät aina jonkin keinon. Stalin, Hitler, Mao miljoonia kuoli eri tavoin, sekä sotilaita että siviilejä. Ei tainnut olla kyse uskonnosta?
Maailma ilman fanaattisuutta olisi parempi elää. Ihminen ei vain ole lajina vielä niin kehittynyt.
Ei pidä paikkaansa, pahuutta ja sortoa haluvavat keksivät aina jonkin keinon. Stalin, Hitler, Mao miljoonia kuoli eri tavoin, sekä sotilaita että siviilejä. Ei tainnut olla kyse uskonnosta?
Maailma ilman fanaattisuutta olisi parempi elää. Ihminen ei vain ole lajina vielä niin kehittynyt.
K
kfkfkf
Vieras
siitä asti kun ihminen on ymmärtänyt oman kuolevaisuutensa, on varmasti uskottu johonkin suurempaan... uskominen eri henkiolentoihin ym on alkanut todennäköisesti ajalta, kun esim tavallista ukkosta pelättiin, ei ymmärretty mikä se on, niin on keksitty sille joku yliluonnollinen selitys. sitte koitettu lepytellä parilla lampaanpäällä, ja jos sattu ukkonen menemään ohi, niin aateltu että täähän hei toimii
Mä jotenkin koen, että uskovaiset ovat yhä jotenkin tällä samalla tasolla?
Tai kehitysmaiden jotain juttuja on vaikea ymmärtää, mutta he ajattelevat just samalla tavalla, aikaa sitten on joku juttu toiminut, niin yhä uskotaan että se toimii, vaikka siinä jutussa ei ole päätä eikä häntää
Uskovaiset rukoilevat ja sit toivotaan, että kaikki kääntyy parhainpäin ja jumala auttaa :O Jos mulla menee huonosti, niin ihan itse saan asialle jotain tehdä, mikään jumala ei oo tulossa mua auttamaan
P
Peyote
Vieras
[QUOTE="vieras";28625539]Haluaisin että tuo asia aukenisi minullekkin[/QUOTE]
Siis millein? Jeesus on ihmiseksi tullut jumala, joka maksoi meidän lunnaat. Ollaan ikäänkuin orjuudessa, mutta koska Jeesus maksoi meidät vapaaksi, ollaan vapaita lähtemään orjuudesta, heti kun älytään että niin voi tehdä. Tietty orjuudessa voi olla helppoakin, jos on siihen tottunut. Niin mä sen asian ymmärrän.
Siis millein? Jeesus on ihmiseksi tullut jumala, joka maksoi meidän lunnaat. Ollaan ikäänkuin orjuudessa, mutta koska Jeesus maksoi meidät vapaaksi, ollaan vapaita lähtemään orjuudesta, heti kun älytään että niin voi tehdä. Tietty orjuudessa voi olla helppoakin, jos on siihen tottunut. Niin mä sen asian ymmärrän.
P
Peyote
Vieras
Mä jotenkin koen, että uskovaiset ovat yhä jotenkin tällä samalla tasolla?
Tai kehitysmaiden jotain juttuja on vaikea ymmärtää, mutta he ajattelevat just samalla tavalla, aikaa sitten on joku juttu toiminut, niin yhä uskotaan että se toimii, vaikka siinä jutussa ei ole päätä eikä häntää
Uskovaiset rukoilevat ja sit toivotaan, että kaikki kääntyy parhainpäin ja jumala auttaa :O Jos mulla menee huonosti, niin ihan itse saan asialle jotain tehdä, mikään jumala ei oo tulossa mua auttamaan
Meinasitko, että uskovat ei rukoilun lisäksi itse tee mitään asioille?
V
"vieras"
Vieras
V
"vieras"
Vieras
Ihmiseksi tullut Jumala? No kuinka sen voi älytä? Olen kyllä rukoillut, ja tuntuu että teen aina vääriä valintoja tai syntiä, koska olen liian heikko.
P
Peyote
Vieras
[QUOTE="vieras";28626155]Kenen orjia te siis olette?[/QUOTE]
En mä oo enää kenenkään orja. En halua olla. Olen Jumalan täysivaltainen lapsi ja perillinen. Perin hänen valtakuntansa.
Mutta siis joo, sielunvihollinen, elikkä Saatana alias Vihtahousu orjuuttaa ihmisiä. Semmosia ihmisiä, joita se ei oikeasti omista. Mutta niin kauan, kuin ihminen ei tiedosta että Jeesus maksoi heidät jo vapaaksi, tai ota sitä asiaa todeksi, Vihtahousu saa pitää heidät, kun ei he tajua lähteä.
En mä oo enää kenenkään orja. En halua olla. Olen Jumalan täysivaltainen lapsi ja perillinen. Perin hänen valtakuntansa.
Mutta siis joo, sielunvihollinen, elikkä Saatana alias Vihtahousu orjuuttaa ihmisiä. Semmosia ihmisiä, joita se ei oikeasti omista. Mutta niin kauan, kuin ihminen ei tiedosta että Jeesus maksoi heidät jo vapaaksi, tai ota sitä asiaa todeksi, Vihtahousu saa pitää heidät, kun ei he tajua lähteä.
P
Peyote
Vieras
[QUOTE="vieras";28626167]Ihmiseksi tullut Jumala? No kuinka sen voi älytä? Olen kyllä rukoillut, ja tuntuu että teen aina vääriä valintoja tai syntiä, koska olen liian heikko.[/QUOTE]
No tiiätkö, inkarnaatio. Vaikka Jeesus on jumala, Jeesus oli silti ihan täysin ihminen, joka tunsi kipua ja hylkäämistä ja tarpeita.
Heikkoja ihmiset onkin, sehän kuuluu asiaan. Kun kaatuu, kandee kumminkin aina nousta ylös, sehän pätee kaikkiin, ei vaan uskovaisiin.
No tiiätkö, inkarnaatio. Vaikka Jeesus on jumala, Jeesus oli silti ihan täysin ihminen, joka tunsi kipua ja hylkäämistä ja tarpeita.
Heikkoja ihmiset onkin, sehän kuuluu asiaan. Kun kaatuu, kandee kumminkin aina nousta ylös, sehän pätee kaikkiin, ei vaan uskovaisiin.
V
"vieras"
Vieras
P
Peyote
Vieras
[QUOTE="vieras";28626189]Ei vaan ole voimaa..[/QUOTE]
Mimmosia huonoja valintoja sä sitten olet tehnyt? en tiedä osaanko auttaa.
Mimmosia huonoja valintoja sä sitten olet tehnyt? en tiedä osaanko auttaa.
V
"vieras"
Vieras
En mä oo enää kenenkään orja. En halua olla. Olen Jumalan täysivaltainen lapsi ja perillinen. Perin hänen valtakuntansa.
Mutta siis joo, sielunvihollinen, elikkä Saatana alias Vihtahousu orjuuttaa ihmisiä. Semmosia ihmisiä, joita se ei oikeasti omista. Mutta niin kauan, kuin ihminen ei tiedosta että Jeesus maksoi heidät jo vapaaksi, tai ota sitä asiaa todeksi, Vihtahousu saa pitää heidät, kun ei he tajua lähteä.
Orjuuttaa ihmisiä joita ei omista? Miten se on mahdollista ja miten se näkyy? Eli kaikki ei-kristityt ovat siis sinun mielestäsi saatanan orjia?
