Mikä on yleensä kihlauksen idea?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ymmärrystä vaille?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
mut jos itelleen kihlat merkitsee jo sitä sitoutumista? eikä tarvitse avioliittoa sitä vahvistamaan?
ite oon seurustellu kihlattuni kanssa yli 10-v , ollaan yhtä tosissaan aina yhdessä kuin jos oltais naimisis.
 
Alkuperäinen kirjoittaja celia81:
ja mihin avioliittoa nykyään ees tarvitaan. aika vanhentunut instituutio.

Avioliitto merkitsee sitoutumista koko loppuelämäksi ja avioliiton hyväksi tehdään työtä. Avioliitto on rakastamista, joka on kestävää.

 
Alkuperäinen kirjoittaja celia81:
mut jos itelleen kihlat merkitsee jo sitä sitoutumista? eikä tarvitse avioliittoa sitä vahvistamaan?
ite oon seurustellu kihlattuni kanssa yli 10-v , ollaan yhtä tosissaan aina yhdessä kuin jos oltais naimisis.

Oletteko päättäneet, että suhteenne kestää koko elämänne?

 
Mulle kihlaus ei merkitte automaattisesti mikään lupaus avioliitosta. Se on mulle yksi tapa sitoutua toiseen ja naimisiin mennään jos mennään. Eikä se ole mulle mikään mukakihlaus vaan oikia kihlaus vaikka hääpäivää ei sovittaisikaan ja naimisiin ei mentäisi ehkä ikinä.
 
Me mentiin kihloihin mutta ei sovittu sen kummemmin päivämäärää millon naimisiin. Sen verran kuitenkin että ei kovin pitkää kihlausaikaa haluta. Lopulta mentiin naimisiin n.puol vuotta kihlautumisen jälkeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tahdon.:
Alkuperäinen kirjoittaja celia81:
ja mihin avioliittoa nykyään ees tarvitaan. aika vanhentunut instituutio.

Avioliitto merkitsee sitoutumista koko loppuelämäksi ja avioliiton hyväksi tehdään työtä. Avioliitto on rakastamista, joka on kestävää.

Sitoutua voi muillakin tavoilla ja suhteen hyväksi voi tehdä työtä vaikka kyse ei olisi avioliitosta. Kestävää rakastamista voi olla ilman avioliittoakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja celia81:
mut jos itelleen kihlat merkitsee jo sitä sitoutumista? eikä tarvitse avioliittoa sitä vahvistamaan?
ite oon seurustellu kihlattuni kanssa yli 10-v , ollaan yhtä tosissaan aina yhdessä kuin jos oltais naimisis.

Ei avioliitossa ole kyse vain sitoutumisesta, vaan JURIDISESTA sopimuksesta. Avioliitto tarkoittaa monenlaisia taloudellisia, juridisia ym sidoksia ja siten myös oikeuksia. Suurin osa niistä hoituu myös lakimiehen avulla tai jollain erillisellä paperisodalla, mutta avioliitolla ne hoituvat kerralla. Ja ellei niitä sidoksia välilleen halua (vaan vain rakkauden sidoksen ;) ), niin sitten ei kannata mennä naimisiin.
 
en tarvi siihen papin aamenta et rakastaisin toista.
ja töitä on tän suhteen eteen tehty! naimisiinmeno ei todellakaan tee suhteesta kestävää :laugh: eroon päättyy aikas moni liitto. ja sit uutta naimisiinmenoa.
en haluis mennä naimisiin vain juridisista syistä. tai uskonnon takia. uskon Jumalaan muutenkin. avioliitto on ihmisen keksimä systeemi, joka oli ennen välttämätöntä, nykyään aivan turhaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:
Mulle kihlaus ei merkitte automaattisesti mikään lupaus avioliitosta. Se on mulle yksi tapa sitoutua toiseen ja naimisiin mennään jos mennään. Eikä se ole mulle mikään mukakihlaus vaan oikia kihlaus vaikka hääpäivää ei sovittaisikaan ja naimisiin ei mentäisi ehkä ikinä.


"Aiemmin Suomessa oli avioliittolaissa hyvinkin täsmällisiä säädöksiä kihlauksesta, kihlakumppaneista ja kihlauksen purkamisesta. Nämä lainkohdat on nyttemmin kumottu, viimeiset vuonna 1987 avioliittolain muutoksessa. Nykyään kihlaus on henkilöiden välinen sopimus jolla on samanlainen lain suoja kuin muillakin lupauksilla ja sopimuksilla. Avioliittolakiin on jätetty vain kihlauksen määritelmä: "Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet".[2]

Nykyään kihlautumisella ei ole tarkempaa lainopillista merkitystä.[3] Kihlaus ei ole avioliittoon rinnastettava sopimus lain edessä, joten kihlauksella ei ole avioliitto-oikeudellisia oikeusvaikutuksia, kuten kuoleman sattuessa kumppanin omaisuuden perintä. Kihlautumista pidetään sitovana lupauksena avioliitosta, vaikka siitä ei tehdä ilmoitusta viranomaisille. Periaatteessa kihlauksen peruminen on sopimuksen rikkomista. Lain edessä kihlauksen purkamista ei ole kuitenkaan katsottu sopimusrikkomukseksi.

Vaikka kihlautuminen ei ole avioliittoon rinnastettava oikeustoimi, muunlaisia oikeusvaikutuksia kihlauksella sen sijaan on. Esimerkiksi kihlakumppanien ei tarvitse oikeudenkäynnissä todistaa vasten tahtoaan kihlakumppaniaan vastaan.[4] Kihlaukseen ei kuulu avio-oikeutta, mutta kuolleen kihlakumppanille voidaan tietyissä tapauksissa antaa jäämistön säästöstä avustuksena rahaa tai muuta omaisuutta sen mukaan kuin katsotaan kohtuulliseksi, jos se on toimeentulon kannalta tarpeen.[5] Jos henkilö on tehnyt testamentin kihlattunsa hyväksi ja sen jälkeen kihlaus puretaan muussa tilanteessa kuin testamentin tekijän kuollessa, silloin testamentti ei enää päde.[6]"

 
Alkuperäinen kirjoittaja wikisijä:
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:
Mulle kihlaus ei merkitte automaattisesti mikään lupaus avioliitosta. Se on mulle yksi tapa sitoutua toiseen ja naimisiin mennään jos mennään. Eikä se ole mulle mikään mukakihlaus vaan oikia kihlaus vaikka hääpäivää ei sovittaisikaan ja naimisiin ei mentäisi ehkä ikinä.


"Aiemmin Suomessa oli avioliittolaissa hyvinkin täsmällisiä säädöksiä kihlauksesta, kihlakumppaneista ja kihlauksen purkamisesta. Nämä lainkohdat on nyttemmin kumottu, viimeiset vuonna 1987 avioliittolain muutoksessa. Nykyään kihlaus on henkilöiden välinen sopimus jolla on samanlainen lain suoja kuin muillakin lupauksilla ja sopimuksilla. Avioliittolakiin on jätetty vain kihlauksen määritelmä: "Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet".[2]

Nykyään kihlautumisella ei ole tarkempaa lainopillista merkitystä.[3] Kihlaus ei ole avioliittoon rinnastettava sopimus lain edessä, joten kihlauksella ei ole avioliitto-oikeudellisia oikeusvaikutuksia, kuten kuoleman sattuessa kumppanin omaisuuden perintä. Kihlautumista pidetään sitovana lupauksena avioliitosta, vaikka siitä ei tehdä ilmoitusta viranomaisille. Periaatteessa kihlauksen peruminen on sopimuksen rikkomista. Lain edessä kihlauksen purkamista ei ole kuitenkaan katsottu sopimusrikkomukseksi.

Vaikka kihlautuminen ei ole avioliittoon rinnastettava oikeustoimi, muunlaisia oikeusvaikutuksia kihlauksella sen sijaan on. Esimerkiksi kihlakumppanien ei tarvitse oikeudenkäynnissä todistaa vasten tahtoaan kihlakumppaniaan vastaan.[4] Kihlaukseen ei kuulu avio-oikeutta, mutta kuolleen kihlakumppanille voidaan tietyissä tapauksissa antaa jäämistön säästöstä avustuksena rahaa tai muuta omaisuutta sen mukaan kuin katsotaan kohtuulliseksi, jos se on toimeentulon kannalta tarpeen.[5] Jos henkilö on tehnyt testamentin kihlattunsa hyväksi ja sen jälkeen kihlaus puretaan muussa tilanteessa kuin testamentin tekijän kuollessa, silloin testamentti ei enää päde.[6]"

Niin mitä sitten? Mä esitin MUN mielipiteen kihlautumisesta ja siitä mitä se MULLE merkittee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Aikuisemmallakin iällä se on osoitus siitä, että ei olla enää vapailla markkinoilla vaan sitoutuneita toiseen.
Eli statusta ja omistamista. Eikö sitä voi pelkällä seurustelulla ja avoliitolla osoittaa että ei ole vapailla markkinoilla? Epävarmat ihmiset tarvitsee sormuksen kertomaan tästä.

Ai raukkaa, et ole tainnut päästä naimisiin etkä edes kihloihin? Hatuttaako?

 
Alkuperäinen kirjoittaja celia81:
en tarvi siihen papin aamenta et rakastaisin toista.
ja töitä on tän suhteen eteen tehty! naimisiinmeno ei todellakaan tee suhteesta kestävää :laugh: eroon päättyy aikas moni liitto. ja sit uutta naimisiinmenoa.
en haluis mennä naimisiin vain juridisista syistä. tai uskonnon takia. uskon Jumalaan muutenkin. avioliitto on ihmisen keksimä systeemi, joka oli ennen välttämätöntä, nykyään aivan turhaa.

Et ilmeisesti tunne avioliittolainsäädäntöä. Harva tuskin menee vain juridisista syistä naimisiin. Sekin on hölmöä yltiöromanttisuutta monilla kun keskittyy vain siihen, että me niinku rakastetaan toisiamme niin paljon, että ei me mennä naimisiin.

Suurempi osa avoliitoista päätyy eroon kuin avioliitoista.

Ei ole välttämätöntä, ei ole pakko mennä naimisiin, joten ota iisisti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja celia81:
en tarvi siihen papin aamenta et rakastaisin toista.
ja töitä on tän suhteen eteen tehty! naimisiinmeno ei todellakaan tee suhteesta kestävää :laugh: eroon päättyy aikas moni liitto. ja sit uutta naimisiinmenoa.
en haluis mennä naimisiin vain juridisista syistä. tai uskonnon takia. uskon Jumalaan muutenkin. avioliitto on ihmisen keksimä systeemi, joka oli ennen välttämätöntä, nykyään aivan turhaa.

Me menimme naimisiin maistraatissa. Avioliitto on tietysti ihmisen keksimä, mutta se ei ole yhtä tyhjän kanssa. Sinulla pitää olla kokemusta avioliitosta, että voit arvostella sitä, ja siltikin se on vain sinun kokemuksesi. Muilla on muut kokemukset. Minulle avioliitto on tärkeä ja mitä kauemmin tämä jatkuu, sitä tärkeämmäksi tämä muuttuu. Luulisi, että rakkaus loppuu, kun toinen sairastuu, mutta vasta silloin, kun puolisoni oli intensiivihoidossa letkuissa sairaalassa ja kävin häntä katsomassa, aloin tajuta, miten paljon avioliitto ja rakkaus minulle merkitsee. "Rakkaus on tulos vuosien" sanotaan iskelmässä, ja siinä piilee vankka totuus, mutta ei koko totuus :).

 
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Minusta ne, jotka sanovat olevansa kihloissa, mutta eivät ole naimisiin menossa, eivät ole kihloissakaan. Ei se, että pitää sormuksia tai sanoo olevansa kihloissa, silti välttämättä tarkoita sitä, että oikeasti on kihloissa.

Meillä ei mitään varsinaista kosintaa tai kihlautumishetkeä olekaan, meille oli itsestään selvää koko ajan, että naimisiin ollaan menossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:
Niin mitä sitten? Mä esitin MUN mielipiteen kihlautumisesta ja siitä mitä se MULLE merkittee.


Katoppa, typerys, kun juridisesti kihlaus merkitsee jotakin muuta kuin mihin ymmärryksesi yltää...
 
Nuo avioliiton juridiset syyt/edut on kyllä hyvä syy mennä naimisiin. Kaikki perintöasiat, leskeneläkkeet sun muut järjestyy helpoiten avioliiton kautta. Toki ne saa myös hoidettua tekemällä esim. testamentin, mutta muutenhan avopuoliso ei peri mitään esim. puolison kuollessa.

Itse en oo naimisissa, mutta kieltämättä nuo juridiset edut on alkaneet painaa paljon nyt kun on reippaasti yhteistä omaisuutta ja yhteinen muksukin tulossa. Avioliitto on kätevä paketti saada juridiset seikat kuntoon. Muuten en avioliitosta niin piittaa; en halua häitä, en päivää prinsessana enkä mitään vouhkausta koko asiasta. Parisuhteeseen oon ihan yhtä sitoutunut oli se rekisteröity tai ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tettentee:
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:
Niin mitä sitten? Mä esitin MUN mielipiteen kihlautumisesta ja siitä mitä se MULLE merkittee.


Katoppa, typerys, kun juridisesti kihlaus merkitsee jotakin muuta kuin mihin ymmärryksesi yltää...

Sähän kirjoitat todella fiksusti. :whistle: :laugh: Ei hitto, kun ei täällä saisi näköjään mitään mielipiteitään esittää, kun ei ne kelpaa kuitenkaan. :D
 
täytyy lisätä, etten ole mikään avioliiton vastustaja, kuka tietää jos joku päivä menisinkin naimisiin. mutta kyse mun jutuissa oli lähinnä siitä että onko kihlauksella arvoa ilman naimisiinmenoa ja että onko rakkaus aitoa vain avioliitossa.
peace for all!
 
Alkuperäinen kirjoittaja celia81:
tahdon: jos on ollu yli 10 vuotta yhessä, niin alkaako vasta naimisiinmentyä kehittyä jotenkin toisenlainen, arvokkaampi rakkaus, kuin mitä näiden vuosien tulos on?

Sinulla on tuollainen yltiöromanttinen rakkauteen keskittyvä kuva parisuhteesta. Se kun on paljon muutakin sitten kun alkaa olla yhteisiä lapsia omaisuutta jne. Monet ajattelevat nykyään, että kyse on vain rakkaudesta ja siitä, että pidetään isot ja kalliit häät ja leikitään prinsessaa päivä.

Kerran vielä, kyse on juridisesta sopimuksesta. Kaikki muu siihen päälle (papit, kirkot, juhlat jne.) on kunkin itsensä harkinnassa olevaa extraa. Niitä ei ole pakko olla. Ja ei, naimisiin ei tarvitse mennä, mutta kannattaa olla tietoinen mitä avioliitto tarkoittaa.
 

Yhteistyössä