Mikä on tekosyysi hankkia lapsia miehen kanssa joka ei kykene huolehtimaan niistä?

[vierailija]

Tuttavapiirissä avioeroprosessin aikana nainen vaatii oikeudessa yksinhuoltajuutta koska ei luota isän kykyyn hoitaa lapsia. Pariskunta on ollut naimisissa 10 vuotta ja vasta kolmen lapsen jälkeen tulee yhtäkkiä mieleen että on hankkinut niitä väärän miehen kanssa.

 

[vierailija]

Kävikö isäs kohdalla samoin?

 

[AivanSama]

Tuttavapiirissä avioeroprosessin aikana nainen vaatii oikeudessa yksinhuoltajuutta koska ei luota isän kykyyn hoitaa lapsia. Pariskunta on ollut naimisissa 10 vuotta ja vasta kolmen lapsen jälkeen tulee yhtäkkiä mieleen että on hankkinut niitä väärän miehen kanssa.

Useimmiten sen kykenemättömyyden tai haluttomuuden hoitaa omia lapsiaan huomaa vasta sitten, kun niitä lapsia on. Vaikea sitä on huomata etukäteen?

Toisekseen, en usko, että kyseinen vaimo kokee tehneensä lapsia väärän miehen kanssa, koska hänen lapsensa eivät olisi mitä ovat ilman kyseisestä miestä. Sensijaan ymmärrän kyllä pettymyksen, surun ja ahdistuksen, jos perheen toinen aikuinen ei osallistu lapsistaan huolehtimiseen.

 

[vierailija]

Jännämies on aina jännämies.

 

[vierailija]

Useimmiten sen kykenemättömyyden tai haluttomuuden hoitaa omia lapsiaan huomaa vasta sitten, kun niitä lapsia on. Vaikea sitä on huomata etukäteen?

Toisekseen, en usko, että kyseinen vaimo kokee tehneensä lapsia väärän miehen kanssa, koska hänen lapsensa eivät olisi mitä ovat ilman kyseisestä miestä. Sensijaan ymmärrän kyllä pettymyksen, surun ja ahdistuksen, jos perheen toinen aikuinen ei osallistu lapsistaan huolehtimiseen.

No entäs sen ekan lapsen jälkeen?.

 

[AivanSama]

No entäs sen ekan lapsen jälkeen?.

En tiedä. Sinun tarvinnee kysyä asianomaiselta.

 

[vierailija]

En tiedä. Sinun tarvinnee kysyä asianomaiselta.

Niin no sun kysymykseen vastasin. Vai laitoitko turhaan?.

 

[AivanSama]

Niin no sun kysymykseen vastasin. Vai laitoitko turhaan?.

Toisinaan se kykenemättömyys omien lasten hoitoon on voinut tulla vasta myöhemmin. Elämä on siitä hassu juttu, että kaikenlaista sattuu, eikä asiat olekkaan siten kun ne olivat 10 tai viisi vuotta sitten.

 

[vierailija]

En tiedä. Sinun tarvinnee kysyä asianomaiselta.

Eiköhän me kaikki tiedetä mistä on kyse. Isässä ei ole mitään varsinaista vikaa, mutta avioeroprosessissa katkeroitunut nainen alkaa kostaa käyttämällä lapsia tekosyynä ja viranomaisia aseena.

 

[vierailija]

Eiköhän me kaikki tiedetä mistä on kyse. Isässä ei ole mitään varsinaista vikaa, mutta avioeroprosessissa katkeroitunut nainen alkaa kostaa käyttämällä lapsia tekosyynä ja viranomaisia aseena.

Naisen kosto on julma.

 

[AivanSama]

Eiköhän me kaikki tiedetä mistä on kyse. Isässä ei ole mitään varsinaista vikaa, mutta avioeroprosessissa katkeroitunut nainen alkaa kostaa käyttämällä lapsia tekosyynä ja viranomaisia aseena.

Vaikea sanoa, kun ei perheestä tiedä mitään. Voi olla, että kyseessä on katkera nainen tai voi olla, että kyseessä on kyvytön mies. Asiasta mitään tietämättä on vähän huono alkaa syytellä ketään.
Olen itse nähnyt liian monta sellaista tyyppiä, joka osaa esiintyä muille välittävänä ja mahtavana puolisona sekä vanhmepana, kun totuus on karmaisevalla tavalla jotain muuta, etten ihan suoralta kädeltä lähtisi heittämään syyllisen viittaa kenenkään harteille.

Erotilanteissa on ikävää, jos oma katkeruus ajaa omien lasten hyvinvoinnin edelle. Itse olen seurannut sivusta, miten hyvin häiriintynyt äiti tekee kaikenlaista kiusaa oman lapsensa läheisille ja esittää perättömiä syytäksiä suuntaan jos toiseen. Hän osaa kuitenkin esiintyä varsin vakuuttavasti tarvittaessa, joten kaikki keskittyvät ensisijaisesti hyssyttelemään tilannetta ja odottavat, että lapsi on riittävän vanha, jotta häntä kuunnellaan huoltajuusasioissa. Toisaalla äiti pysyy päästään sairaan miehensä kanssa vain siksi, että se on ainut keino varmistaa lasten hyvinvointi ja turvallisuus. Kun miehellä on riittävästi rahaa ja vaikutusvaltaa, on äidin keinot vähissä.

 

[vierailija]

Nuori ikä ja tietämättömyys. Seurustellaan ja mennään naimisiin, opiskellaan, tehdään töitä jne. Syntyy lapsi ja ensimmäiset viitteet miehen masennuksesta ilmenevät. Tilanne korjaantuu kun miehelle uusi työpaikka ja toinen paikkakunta. Elämä sujuu vuosia suhteellisen hyvin. Toinen lapsi syntyy ja mies uupuu jälleen jää 3 kk sairauslomalle. Tilanne jää muhimaan ja diagnoosi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tulee vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Perheessä on siis kaksi lasta ja kolmas hoidettava henkisesti sairas mies. Jos olisin tiennyt en olisi koskaan hankkinut lapsia exmieheni kanssa.

 

[vierailija]

Ihminen muuttuu. Ja toisaalta sitä voi myös erehtyä uskomaan ja toivomaan, että toinenkin vastuullinen vanhempi heräisi ja havahtuisi vihdoinkin ottamaan vastuuta, huolehtimaan ja jakamaan vanhemmuutta. Ja sitä odottaa, puhuukin asiasta, ostaa rautalankaa ja vääntää kuvionkin. Kunnes huomaa ja ymmärtää yhdessä lapsien kanssa, ettei nallekarkit ole todellakaan tasan.
Minkäs teet. Yritetty on ainakin.

 

[vierailija]

En mä tehnytkään lasta tuollaisen miehen kanssa. Erosta huolimatta lapsen isä on huolehtinut lapsestaan ja lapsi on ollut 50/50 kummallakin. Nykyään lapsi lähes täysi-ikäinen ja menee mun ja isänsä talouksien välillä kuinka itse haluaa. Pääasiassa on meillä.

Nykyinen mies ei erotessaan hylännyt lapsiaan vaan päinvastoin. Lapset muuttivat pian hänen luokseen eron jälkeen kun mielenterveysongelmasta kärsivällä äidillä alkoi mennä melkoisen lujaa. Lapset halusivat sieltä pois.

 

[viisikymppinen isoäiti]

ois kyennyt mutta ei ollut haluja. työ oli tärkeämpää ja sitten omat reissut tiettömillä teillä. ja totuin siihen etten edes lastenhoitoo kaivannut häntä. rakastin lapsiani ja kerta hän ei halunnut. niin ei sitten