Ty
Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on alentunut sairauden vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Se voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena. Ensihakemuksista hylätään kuitenkin joka neljäs.
Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on alentunut sairauden vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Se voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena.
Täysi työkyvyttömyyseläke edellyttää, että työkyky on alentunut vähintään 60 prosenttia. Tällä ei tarkoiteta invaliditeettiprosenttia, vaan eläkelaitoksen arviota hakijan kyvystä ansaita toimeentulonsa työllä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle voi päästä hakija, jonka työkyky on alentunut ainakin 40 prosenttia ja joka selviytyy osa-aikatyöstä tai kevennetyistä tehtävistä.
Eläkeiässä työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. Jos tulee työkyvyttömäksi täytettyään 63, pääsee suoraan vanhuuseläkkeelle.
Yksityisten alojen työkyvyttömyyseläkkeistä vastaavat eläkeyhtiöt, julkisen alan eläkkeistä Kuntien eläkevakuutus ja Valtiokonttori.
Jos työeläkettä ei ole karttunut, työkyvyttömyyseläkkeelle voi päästä myös kansaneläkejärjestelmän kautta. Kelan kansaneläke täydentää eläketurvaa myös silloin, jos työeläke jää alle 1208 euron kuukaudessa. Kelan kansaneläkkeessä ei ole osatyökyvyttömyyseläkettä.
Paluu kokeillen
Jos työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidolla ja kuntoutuksella, eläke myönnetään määräaikaisena kuntoutustukena.
Kuntoutustukea saaneen paluuta työelämään voidaan helpottaa työkokeilulla. Kokeilun aikana voi esimerkiksi työaika olla aluksi aiempaa lyhyempi tai tehtävä kevyempi.
Työkokeilu kestää tavallisesti kolme kuukautta. Eläkelaitos maksaa kyseiseltä ajalta 33 prosentin korotuksen kuntoutustukeen.
Jos työkyky heikkenee, kannattaa muutenkin selvittää omat mahdollisuudet jatkaa kevyemmissä tehtävissä. Palkka on yleensä eläkettä suurempi, ja kuntoutuksenkin aikana toimeentulo on kuntoutuskorotuksen ansiosta parempi kuin eläkkeellä ollessa. Työssä jatkaminen nostaa niin ikään vanhuuseläkettä.
Määräaikaiselta kuntoutustuelta palataan kuitenkin harvoin työelämään. Keskimäärin neljä viidestä kuntoutustukena alkaneesta työkyvyttömyyseläkkeestä muuttuu jossain vaiheessa pysyväksi.
60 täyttäneellä lievemmät ehdot
Työkyvyttömyyseläkehakemukseen on liitettävä hoitavan lääkärin b-lausunto, jossa tämä esittää arvion hakijan työkyvystä. Hakija antaa siitä myös oman arvionsa. Eläkeyhtiö voi niin ikään pyytää lisäselvityksiä työnantajalta.
Eläkeyhtiö tekee arvion työkyvystä lausuntojen perusteella. Niitä on arvioimassa 34 asian*tuntijaa.
60 vuotta täyttäneelle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää lievemmin ehdoin kuin nuoremmille. Päätökseen vaikuttaa muun muassa hakijan ammatin fyysinen raskaus.
Myöntämisperusteissa on yksityisillä ja julkisilla aloilla eroja. Esimerkiksi kunnallisella puolella täyden työkyvyttömyyden perusteeksi riittää, ettei hakija selviydy omasta virastaan tai työstään. Yksityisellä puolella työkykyä arvioidaan sen lisäksi myös muun kuin hakijan oman työn kannalta.
Hylkäykseen voi hakea muutosta
Jos sairaus jatkuu yli vuoden, mutta eläkepäätös on hylätty tai sen käsittely on kesken, hakijalle voidaan maksaa työttömyys*etuutta. Tällöin hänen pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon.
Ennen kuin eläkeyhtiö antaa hylkäävän päätöksen, sen on selvitettävä hakijan kuntoutusmahdollisuudet ja ohjattava hänet niiden piiriin.
Eläkelaitoksen antamaan eläkepäätökseen voi hakea muutosta Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Lautakunnan päätöksistä voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen.
Muutoksenhakulautakuntaan tulee vuosittain noin 5000 valitusta eläkeyhtiöiden hylkäyspäätöksistä. Lähes joka viides päätös muuttuu lautakunnassa myönteiseksi. Lautakunta painottaa päätöksissään eläkeyhtiöitä enemmän hakijan yksilöllistä tilannetta, kuten ikää, ammattia ja mahdollisuuksia työllistyä omalla asuinseudullaan.
Suurin syy muutoksiin on kuitenkin se, että hakija toimittaa lautakunnalle ja vakuutusyhtiölle lisää lausuntoja terveydentilastaan.
Viisi yleisintä syytä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen:
1. Mielenterveyden häiriöt (44 %)
2. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
3. Hermoston sairaudet
4. Sydän- ja verisuonitaudit
5. Vammat ja myrkytykset
Teksti: Marjut Tervola.
Ja onkohan sulla joku sairauskin, mitä aiot käyttää syynä tähän tilaan pääsemiseksi? Voi olla karu pudotus maan pinnalle, jos et saakaan eläkepapereita tuosta vaan "haluamalla". 
Eikä se sairaseläke kovin hääppönen ole, että ei sitä niin kannata hinkua...
. Onko kivun perimmäinen syy selvinnyt? Silloin tiedettäisiin, mitä hoidetaan.
