No mua yllätti keskustelutaidot josta huomasin empatiakyvyn, aidon itsevarmuuden, käytöstavat ja se lämpö mitä tuosta huokui. Kerrankin ei pillumagneetti joka ilmaisee idioottimaisuutensa typerillä iskurepliikeillä virne naamallaan pimpsan kuva silmissä. Ei surkeita vitsejä eikä isoja lihaksia jotka on pumpattuna baari-illalle naisten metsästykseen.
Mies osasi PUHUA, sillä oli aivot, arvot kohdillaan eikä mitään mua inhottavia piirteitä. Seurustelin kuitenkin tuossa vaiheessa vielä enkä sitten lähtenyt treffeille, vaikka jäi se mietityttämään. Lähdin sitten puolen vuoden päästä sinne treffeille kun olin viimein päässyt eroon sen aikaisesta tyypistä. 
Sillon mulla kolahti. Tajusin jo silloin, että olin tavannut jonkun jonka kanssa voisi kuvitella tekevänsä joku päivä lapsia, mennä naimisiin ja elää onnellisena. Niin siinä tais käydäkin.
Sillon mulla kolahti. Tajusin jo silloin, että olin tavannut jonkun jonka kanssa voisi kuvitella tekevänsä joku päivä lapsia, mennä naimisiin ja elää onnellisena. Niin siinä tais käydäkin.