Mikä oli kamalinta synnytyksessä?
- Viestiketjun aloittaja Eemiskä
- Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja MargeSimpson:
Otan osaa suruusi vielä tätä kautta. Ymmärrän kyllä että vaikeata on. Serkullani kuoli lapsi kans vajaa vuorokauden iässä mutta sitä ei tiedetty etukäteen koska silloin ei vielä ollut näitä ultrajuttuja. Oltaisiin siis tiedetty jos ois ollu. Puuttui siis yli puolet sydämmen toiminnasta eikä mitään ollu tehtävissä ainakaan silloin kun 1990 . No ei tää tähän kuulunu mutta kannattaa varmasti purkaa omaa oloa puhumalla yv voit laittaa jos haluat.
No mul oli se eka et must tuntu et mun lantio repee. Mul ois ollu lantion kuvaus pari päivän päästä synnytyksestä mut enpä ehtiny sit niihin kuviin. Ja se just et ku teki mieli ponnistaa ni ei saanu. Toisesta ku ei tullu sitä tunnetta ollenkaan ni on kovin vaikeata se ja se pään tulo juuri. Mä ite sanoin ku käskivät ponnistaa ja yritin sanoin et en pysty ni sanoi vaan takas et pystyt kyllä ja otti jalast kiinni ku ite irrotin. Kahella ponnistuksella sit tuli loppujen lopuks. Ei ois kestäny 7min jos supistuksissa sit piti hirmu pitkän tauon
S
sasasi
Vieras
ponnistus, ehdottomasti kamalin. erittäin kivulias, puudutteet eivät tehonneet ja tuntui että se kestää ikuisuuden. kyllä oli masentavaa, kun ekaa olin jo ponnistellut "vaikka kuinka kauan" (eli varmaan pari minuuttia), ja kysyin kätilöltä että joko pää näkyy, ja kätilö vastaa että ei, tässä vasta alotellaan. ja vielä hirveämpää oli kakkonen, kun ekaa oli ponnistanut puoli tuntia pihalle, viiden minuutin ihana lepo, ja sitten taas uudestaan se hirveä kipu, ja eikun ponnistamaan b-vauvaa rättiväsyneenä.
mutta heti tekisin sen uudestaan, upea kokemus näin jälkikäteen.
mutta heti tekisin sen uudestaan, upea kokemus näin jälkikäteen.
Alkuperäinen kirjoittaja Myräkkä:
Juu oon samaa mieltä en kellekkään toivo. Must tuntu jo autos kamalalta täs kuopuksen kans ku luulin et on heti tulos ku lapsivesi meni ja se oli vihreetä. Tuntu koko ajan et tulee ny. Kätilö sano et johtu siit ku pää oli niin alhaalla. Mul maha laskeutu 2kk ennen synnytystä
1. synnytyksessä se, että vauva joutui teholle heti synnyttyään kun synnytys ei sujunut aivan kuten oli suunniteltu
2. synnytyksessä se, että sekä mie että vauva vammauduttiin
2. synnytyksessä se, että sekä mie että vauva vammauduttiin
kun mä haluan vaan takaisin sinne että saisin toisen tulokkaan.
ekassa oikeastaan kaikki, kaikki oli niin uutta ja puudutus epäonnistu (toinen jalka puutu vain), kipu oli kamala (niin kamala että toinen synnytys pelotti)
tokassa oli oikeastaan vain se kipu (kaikki tapahtu liian nopeaa, enkä saanu minkäänlaista kivun lievitystä)
tokassa oli oikeastaan vain se kipu (kaikki tapahtu liian nopeaa, enkä saanu minkäänlaista kivun lievitystä)
H
Hanna
Vieras
Mitä työ valitatte hyvät naiset! Niin ainutlaatuinen kokemus kuin synnytys!En minä kehtaisi ainakaan ääneen valittaa että mikä oli kauheinta!Kiittäkää Jumalaa (tai miestänne)että olette saaneet kokea jotain niin elämää mullistavaa.Kaikki naisethan ei siihen pysty..
T
The titityy
Vieras
Kaikki se kipu ennen Epiduraalin saantia oli kauheaa.
Jälkeenpäin kamalat jälkisupistukset ja kohtutulehdus.
Jälkeenpäin kamalat jälkisupistukset ja kohtutulehdus.
M
Minä
Vieras
M
Miuski harmailee
Vieras
Eka ei ollut kamala, paitsi se tietysti oli jännää, kun ei oikein tiennyt mitä oli tekemässä ja miten pitäisi suhtautua.. Tokakin meni aika kivasti, vaikka ponnistuvaihe ei mitään herkkua ollut. Kolmannessa ponnistusvaihe oli ylivoimaisesti inhottavin, vauvan tarjonta kun ei ollut paras mahdollinen.. Mutta kaikenkaikkiaan tosi helpolla olen päässyt.
Esikoista synnyttäessä se odottaminen, kun synnytys kesti 13h ja odotin ja odotin, että pääsee tositoimiin.
Kuopuksesta ehkä ponnistus, kun ponnistusvaihe kesti 1 minuutin ja sevähän viilsi, mutta ei se nyt mitenkään kamalasti sattunut.
Eli oikeestaan mikään ei ollut kamalaa...
Kuopuksesta ehkä ponnistus, kun ponnistusvaihe kesti 1 minuutin ja sevähän viilsi, mutta ei se nyt mitenkään kamalasti sattunut.
Eli oikeestaan mikään ei ollut kamalaa...
Alkuperäinen kirjoittaja vili43:
Seniorin synnytyksessä juurikin näin! Terveisiä vaan Seinäjoen sairaalaan: vedä Eeva pyöränsarveen, sä olet väärällä alalla!
Juniorin synnytyksessä ei oikeastaan yhtään mikään.
Mun mielestä avautumisvaihe oli inhottavin ja se ponnistaminen kun ei saanut ponnistaa ja sitten kun ne paineli kohtua tyhjäks synnytyksen jälkeen. Se sattu tosi paljon siellä salissa ainakin vielä. Pissaaminen mulla ei sattunut ollenkaan, ja kakkasinkin jo seuraavana päivän pieniä kakkoja 
M
maymay harmaana
Vieras
avautumisvaihe.en saanu mitään "huumeita" sinä aikana.ponnistus tuntui vaan helpottavalta vaikka ei kipulääkitystä enää siinä vaiheessa ollutkaan.