Mikä mulla on, en pääse kunnolla kävelemään!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei tajua tätä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ei tajua tätä

Vieras
Hei,

En oikein tiedä mistä lähtisin etsimään ratkaisua, siispä kysyn täältä. Eli mistä mahtaa olla kyse? Meillä on neljä pientä lasta, alle 5 vee. Pari taloa tehty lasten aikana, muutakin kriisiä ja tietty kova väsy päällä ollut vuosia. Jalkojani ja käsiäni on aina särkenyt kun olen ollut väsynyt. On mennyt sitten yön aikana ohi tai olen ottanut särkylääkkeen ja jossain vaiheessa lääke auttanut. Olen aina laittanut väsymyksen piikkiin asian. Jo kauan (pitkälti yli vuoden) on kuitenkin jalkapohjat olleet todella kipeät. Välillä siellä tuntuu, että olisi joku luupiikki. Ja nyt jo kuukausia jalkaterä ollut tod kipeä -jos vaikkapa lapsi istuu jalkateräni päälle ja sa on silleen "pystyssä" sivuttain (kyllä, vaikea selittää), kipu on valtava! Iltaisin sohvalla ollessani tai nykyään yön jälkeen sängystä noustessani en voi astua jalalle ollenkaan, ja tämä vaihtelee jalasta toiseen. Kinkkaan ja kävelen aluksi hyvin hitaasti kun jalka ei kestä päälle astumista. No, tätäkin ollut jo pitkään, todella pitkään, mutta mennyt päivän mittaan sitten ohi kun jalat vertyneet. Nyt ei vaan enää mene. Koko ajan särkee ja jalkaterä on kipeä. Jalkojen kipu alkaa polvesta ja on siitä alaspäin. Äidilläni on fibromyalgia ja muutenkin aivan täsmälleen samanlaiset kivut jaloissa. Ei ole tutkittu hänellä mutta sanottu, että johtuu selästä. Mutta kun itse olen 35v niin alkaa mietityttämään, mistä tässä mahtaa olla kyse. Liikarasitusko, mikä kestänyt vuosikausia? Mutta koska äidilläni sama, joku muu syy tähän mahtaa olla.

Tunnistaako kukaan itsessän samanlaista kipuilua? Help!
 
Aion mennä lääkäriin kyllä, mutta ajattelin kysellä olisiko vinkkejä mistä mahtaa olla kyse. Lapsillani on nyt niin paljon lääkäreitä tässä kuussa, etten saa sopimaan/järjestymään enää itselleni mahdollisuutta päästä lääkäriin :(
 
Mulla on sama homma jalkaterissä. Ensin mulla oli plantaarifaskiitti kantapäissä. Kun se saatiin jotenkuten hoidettua, alkoi nuo jalkateräkivut. Ja tosiaan, ei voi esim. istua risti-istunnassa, kun se jalkaterän sivu sattuu niin paljon. En myöskään pysty kunnolla nousemaan varpailleni.

Kävin just lääkärissä sen vuoksi ja hänen mielestään vika voisi lähteä lannerangasta saakka. Siellä voi olla joku hermo pinteessä, joka vaikuttaa jalkaterään asti. Mutta toisaalta se sanoi mulle myös sen, että painonpudotus voisi helpottaa tätäkin vaivaa :ashamed: .
 
Mulla kova stressi ja sen aiheuttama yliväsymys aiheutti fibromyalgiaoireet... Just lihas ja nivelkipuja, nivelten kankeutta, välillä en meinannu päästä käveleen tai tuntu että jalat pettää alta yms. Stressin ja väsymyksen helpottaessa oireetkin helpotti, tosin söin myös kipupistettä nostavan kuurin (joka autto myös mun nukkumiseen).

Suositelen sua hommaamaan ittes lääkärille, että varmistuis onko tossa kyse kropan reagoinnista liikaan väsymykseen vai ihan oikeesta fibrosta... Hoito sitte sen mukaan. Koita jokatapauksessa levätä enempi, eihän kenenkään kroppa jatkuvaa vajaaunisuutta kestä.
 
Kiitos asiallisista vastauksista! Niin, kyllä minulla on todella kova väsymystila päällä. Vauva ollut sairas syntymästään asti ja sitä ennen monikkoraskaus ja parisuhdekriisi sekä omat henkilökohtaiset juttuni. Että voin hyvin löytää syyn tästä elämäntilanteestani, mutta lepäämismahdollisuutta ei ole kuin öisin, ja silloin vauva huolehtii, etten turhan paljon saa unta. Jospa löytäisin ajan, että pääsisin käymään lääkärillä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Kiitos asiallisista vastauksista! Niin, kyllä minulla on todella kova väsymystila päällä. Vauva ollut sairas syntymästään asti ja sitä ennen monikkoraskaus ja parisuhdekriisi sekä omat henkilökohtaiset juttuni. Että voin hyvin löytää syyn tästä elämäntilanteestani, mutta lepäämismahdollisuutta ei ole kuin öisin, ja silloin vauva huolehtii, etten turhan paljon saa unta. Jospa löytäisin ajan, että pääsisin käymään lääkärillä.

Eikö mies voi olla lasten kanssa, käydä vaikka ulkoilemassa, että sä saat pari tuntia levättyä? Eihän sun kroppa millään kestä, jos univaje vaan kasvaa ja kasvaa. Entä sukulaiset ja ystävät... Voitko heiltä pyytää, että vähän aikaa katsoisivat lasten perään, että sä pääsisit lepäämään tai sinne lääkäriin? Saisitko perhetyön kautta apua?
 
Meillä kun isovanhemmat tulee apuun niin he ovat niin helisemässä neljän pienen kanssa, että en enempää halua heitä enää kuormittaa. Silloin kun tulevat niin kuitenkin käyn hoitamassa aina ruokaostoksia yms. juttuja. Ja nyt seuraavat isovanhempien tulot on jo niin täynnä menoa kun yksi lapsista sairastui vakavasti ja hänen sairaalareissujen aikaan sitten tulevat. Ei jää enää aikaa hoidella itseä.
 
Ms-tauti käväisi itselläkin mielessä. Lääkäriajan varaan aamusta, mietin sitten miten/kuinka sinne pääsisin menemään. Täytyy alkaa opiskelemaan tuosta Ms-taudistakin.

Nivelreuman oireet ei mielestäni osu tähän vaikkakin käsiäkin särkee nyt ja ihan sormien nivelistä myös.
 
Voiskohan syy olla selässä??? Mulla on ollut jo vuosia kipuja alaselässä ja koska se on pahentunut kivut myös jaloissa nykyään, iskiashermojen kohdalla. Mullakin ollut tosi stressaavaa kuopuksen syntymän jälkeen. Silti diagnoosi on selän nikamavälin rappeutuma
 
Te, jotka saaneet diagnoosin ja apua niin oletteko uskaltautuneet ihan terveyskeskuslääkärille? Osaavatko auttaa? On vaan aika huonoja kokemuksia niin en oikein tiedä minne mennä kun haluaisin saada juuri tuon ajanpuutteen vuoksi heti hyvän lääkärin käsiin ettei tarvii montaa kertaa käydä.

Miten tuota reumaa tutkitaan ja todetaan? Entäpä fibromyalgia? Sitten mietin, että onko nämä sairauksia, mitkä kuuluu sikainflun riskiryhmään ja pitäisi saada rokote heti, no miten sen saa jos ei ole diagnoosia?
 
No mä oon menny ihan tk-lääkärille, useaankin kertaan. Sitä kautta lähetettiin verikokeisiin, mistä katottiin reumatekijät (mitä mulla ei todettu) ja magneettikuvaukseen.
 

Yhteistyössä