Mikä ihme naisia vaivaa (turhaa jupinaa luokkakavereista)

[WTF siis oikeesti]

Eli, meitä on neljä naista, ikähaitari 23-27v. Annan nimiksi A, B, C ja M(=minä).

Ensimmäisenä vuotena oli 3 tyttöporukkaa, joista pienin oli A ja M. B ja C siis olivat näissä kahdessa "muussa piirissä".
Sitten B:tä vissiin alettiin syrjimään yhdessä porukassa, tai hän alkoi syrjimään muita ja hän lyöttäytyi yhteen meidän kanssa, ja leimaantui äkkiä tuohon A:han, siis omi hänet ihan tyystin. Se oli suht huvittavaa. Jos A lintsasi, niin B:nkin oli pakko lintsata jne. Jos A olisi hypännyt kaivoon niin aivan varmasti B olisi seurannut perässä.

Sitten ehkä puoli vuotta myöhemmin C:n bestis lopetti koulun, ja hän oli jonkin aikaa eksyksissä, ennen kuin kans lyöttäytyi tähän meidän sekalaiseen joukkoon. B ei tykännyt tästä sitten YHTÄÄN. A ja C nyt sitten kesän aikana ystävystyivät todella kovasti ja esimerkiksi "sattumalta" molemmat erosivat poikaystävistään ja alkaa rellestämään yhdessä jne, ja M ja B siis olivat aika ulkopuolella aina keskusteluista. Minusta se oli aika mälsää, mutta B otti sen niin raskaasti että lopetti koulun kesken(!!!).

Eli nyt olen ollut kolmantena pyöränä tässä porukassa pari kuukautta, ja nämä kaksi ovat niin liimaantuneita yhteen etteivät voi käydä yksin edes vessassa, siis siellä kopissa :O Tai kai se on tuo C joka ei sitä voi. A taitaa olla tuollainen että hänestä vain tulee suosittu ja jotenkin tärkeä henkilö ihan tuosta noin vain. Me muut ollaan vissiin jonkin sortin hännystelijöitä.

Edellisen kerran nähtiin tiistaina, enkä kyllä huomannut että meidän välit olisi jotenkin olleet tulehtuneet tai mitään. Juttu luisti hyvin ja naurettiin ja oli mukavaa. Mutta tänään kun oli taas koulua, niin C ei edes katsonut päinkään. A:kaan ei moikannut tai mitään. Ryhmätyötä kun alettiin tekemään, niin he äkkiä nappasivat jonkun muun kuin minut siihen ryhmään.

Itse en koskaan ole ymmärtänyt tätä tyttöjen draamaa, olen aika erakko ollut aina ja huomionhaku ei oikein ole houkutellut. Edes yläasteella ei tätä säätämistä ole tarvinnut harrastaa. Ainaisten ryhmätöiden takia noita "läheisiä" tarvitsee, noin muuten pärjään vallan mainiosti yksinkin.
Mutta siis, minusta tämä käytös on jotenkin TODELLA omituista. Onneksi sentäs on miesvaltainen ala, eli ei ole mitään pakkoa anella tyttöjen ystävyyttä. Mutta jotenkin en vain käsitä tätä. Miksi pitää olla niin syviä tunteita luokkakavereihin? Joko pitää olla ihan kiinni toisessa (myös vapaa-aikana) tai sitten aletaan syrjiä, ihme hommaa...

 

[thäh]

Mitä helvettiä? Kuulostaa teinien touhulta.

 

["Muua"]

Luiko oikein että ikähaarukka 23-27??

 

[hassua]

Kuulostaa tutulta ja hauska lukea tälläsiä!! Sen mä olen elämässäni huomannut ettei luku saa koskaan olla 3 ja tämä ihan omasta ja myöhemmin mun tyttöjen elämästä. Ihan uskomatonta että muuten menee hyvin mutta jos sattuu käymään niin että on 3 niin tulee ihan kamala riita sellaisenkin kanssa jonka kanssa ollaan aina oltu samaa mieltä kaikesta. Jos on 3 niin sitten ei olla enää mistään samaa mieltä. Niissä ensin 2 asettuu yhtä vastaan ja sitten ne 2 käy valittamassa toisistaan sille kolmannelle. Sen jälkeen kaikki puhuu paskaa toisistaan selän takana ja jossain vaiheessa tapahtuu räjähdys ja otetaan yhteen. Sitten myöhemmin joku muu älykkäämpi pakottaa sovintoon ja kaikki on taas hyvin ja sitten vannotaan ikuista kaveruutta ja että ollaan samaa mieltä aina kaikesta eikä mistään eri mieltä.

 

[Nuri]

Kuulostaa ihan omalta ent.porukalta, mutta me olimme siihen aikaan 14-16 vuotiaita

 

[vierass]

Projisoitko jotakin vanhoja tuohon? B ja sina olette jotenkin roikuskelijoita molemmat omalla tavallanne. Anna nyt hyva ihminen A:n ja C:n olla "ihastuneita" toisiinsa. Tuttaviahan oppilaitoksissa ollaan ja sitten joistakin tulee parempia kavereita.

 

[ap.]

[QUOTE="Muua";30407334]Luiko oikein että ikähaarukka 23-27??[/QUOTE]

Siis kyllä Tämähän minuakin ihmetyttää. Yläasteella ja ehkä jopa amiksessa tuo ehkä on OK, mutta nyt aikuisena!? En uskoisi jos en itse tätä näkis

 

[ap.]

Anna nyt hyva ihminen A:n ja C:n olla "ihastuneita" toisiinsa. Tuttaviahan oppilaitoksissa ollaan ja sitten joistakin tulee parempia kavereita.

Saavat toki olla ihastuneita, ja pidemmän aikaa on mennyt niin että olen siinä porukan ulkopuolella ollut, muttei se hirveästi minua ole haitannut. Kuitenkin käyn sitä koulua koulun takia, en ole siellä etsimässä kavereita.
Mutta mietin vain tätä tämän päivän täyskäännöstä näissä tunteissa. Kun kuitenkaan ei mitään erikoista tapahtunut tiistaina, ihan hyvillä mielillä sanottiin heit ja että nähdään sitten torstaina. Ja tänään oli niin kylmät fibat et ei oo tosikaan. Ihan vain hämmentävää