mihin suuntaan lähden?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "neuvoton"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"neuvoton"

Vieras
En tiedä kuuluko tämä kirjoitus tänne, mutta tämä on vaikuttanut asiallisimmalta paikalta, siis tarvitsen mielipiteitä;

Minä olen 23 v ja miesystäväni hieman alle 30v.
Olemme seurustelleet 3 vuotta. Mies on haaveillut lapsista, nyt myös minulla on herännyt vauvahaaveita aika äskettäin ( tietysti sitä on joskus miettinyt, mutta nyt tuli hetki että mitäspä jos nyt). Jätinki pillerit pois.
no, se ongelma on, että olen epävarma miehestäni. Vuosi sitten vielä mies jäi toistuvia kertoja kiinni pettämisestä ja valehtelusta ( asioiden kaunisteleminen ym) Jätin hänet, mutta otin myöh. takaisin koska hän vaikutti niin vilpittömästi katuvalta. Nämä asiat ovat käsitelty ja meillä on sen jälkeen luistanut hyvin (tietysti otti aikansa tämäkin)

Kun kerroin vauvahaaveistani, niin mies oli ensin iloinen, sovimme yhteistuumin että yritetään lasta. Muutama kuukausi sen jälkeen hän on kuitenkin jotenkin vaikuttanut viileämmältä, ihan kuin minä en enään kiinostaisi niinkuin ennen. kyselin onko alkanut epäröimään, mutta mitään ei myönnä, sen sanonut että epäröi vain olenko minä valmis yms. mutta itse on kuulema täysin valmis.
Seksi kerrat ovat harventuneet, ei minun puolelta.

siis mikä nyt on tullut? pelkään tietysti että hän menee jonkinlaiseen paniikkiin ja ajautuu toilailuihin uudestaan. Rakastan miestä enkä suinkaan haluaisi erota.
Mietin että onko mies pelästynyt vauvakuumettani? en ole kauheasti muusta puhunut..
Voiko tälläiseen tilanteeseen vauvaa hankkia? ja miksi mies ei sano suoraan mitä mielessä liikkuu.


Tulipa pitkä! kiitos jos vastaatte!
 
No jos sinä tosiaan puhut kovin paljon vauvasta, niin voihan olla että miestä pelottaa sekin? Se, miten vauvan yritys tai sen saaminen vaikuttaa parisuhteeseen, sitä, miten sitten käy jos vauvaa ei tulekaan, jos tulee ongelmia. Seksikään ei välttämättä maistu, jos tulee sellainen olo, että sen ainoa tavoite on saada se lapsi.
 
ei kirjoilla asuta yhdessä. Omat asunnot ollaan hankittu, kun tilanne alussa oli silloin mikä oli. periaatteessa vuosi "ollaan asuttu yhdessä" sillä remontteja on tehty vuoronperään molemmissa asunnoissa. ostettiin asunnot perä kanaan.
En usko että miehellä tällä hetkellä toista naista, sillä on kovin väsyneen oloinen remontin/töiden takia. eikä ole ilmennyt siltä osin ns. "salaperäistä" käytöstä tai että viihteelle pitäisi päästä tai muuta vastaavaa. ei ole heränny epäilyksiä siltä osin.
ainoastaan se että välittääköhän enää minusta ja tuntuu että hän epäröisi vauvan hankintaa ja kihloihin menosta oli myös puhe. mutta kun mitään ei voi sanoa/ puhua! :(

ed. kirjoittaja voi olla kyllä oikeassakin, olen miettinyt että olenko minä muuttunut tämän vauvakuumeen takia miehen mielestä jotenkin eri ihmiseksi? pitäisikö pistää jarrua nyt miehen takia / ja suhteen takia vauvahaaveisiin .. :/
harmittaa etta ikäänkuin minä toimin miehen puolesta, kun tämä ei voi asiaa suoraan sanoa..
 

Yhteistyössä