Perustettiin lapselle tili ja sinne pistettiin lapsilisät menemään. Tosin se tili on minun nimissä, ei lapsen nimissä. Mut silti, lapselle ne säästettään... Eivät tuu meille tarpeeseen nii sama säästellä.
kk
Muistattehan että jos tili on lapsen nimissä ja sinne siirtää rahaa, ne ovat silloin lapsen rahoja. Lapsen rahat ovat lapsen
11.2.2008
Teksti: Ulla Simola Kuvat: OP-kanava Lähde: Taloustaito 1/2008
Lapsen omat varat eivät ole perheen, eivätkä vanhempien varoja. Jos omaisuutta kertyy, maistraatti valvoo varojen käyttöä.
Pienelläkin lapsella voi olla omaa omaisuutta. Esimerkiksi vanhemmat voivat lahjoittaa lapselle rahaa tai muuta omaisuutta, mutta suurempia summia lapselle tulee tavallisimmin perinnöstä tai hänelle testamentatusta omaisuudesta, joskus myös vaikkapa vakuutuskorvauksista.
Lapsen varoja pitää aina hoitaa järkevästi ja huolella, vaikka niitä olisi vähänkin. Jos alaikäisen lapsen omaisuuden arvo ylittää 15 000 euroa, hänen edunvalvojastaan tulee tilivelvollinen maistraatille.
"Tavallisesti edunvalvojia ovat lapsen omat vanhemmat. Jos lapsen edunvalvoja on joku muu, hän on tilivelvollinen aina, omaisuuden arvosta riippumatta", henkikirjoittaja Kimmo Luojus Hämeenlinnan maistraatista kertoo.
Lapsen nimissä oleva omaisuus - pienikin - on todella hänen omaansa. Se ei ole perheen tai vanhempien omaisuutta. "Koko perhe ei voi lähteä Kanarian-lomalle lapsen rahoilla", Kimmo Luojus havainnollistaa.
Jos perheelle ostetaan asunto, lapsen varoja saa käyttää siihen vain, jos hän saa asunnosta rahoitusosuuttaan vastaavan omistusosuuden.
Lapsen varoja ei myöskään pidä käyttää edes lapsen itsensä tavanomaisiin elinkustannuksiin - asumiseen, ruokaan, vaatteisiin, koulunkäyntiin.
"Vanhemmilla on vastuu lapsen elatuksesta, ja tällaiset juoksevat menot kuuluvat vanhempien maksettaviksi", Kimmo Luojus sanoo. Poikkeuksena maistraatti pitää lähinnä vain lapsen saamaa perhe-eläkettä. Sehän on tarkoitettu korvaamaan kuolleen vanhemman tuloja, joten sillä voi yleensä maksaa lapsen elinkustannuksia.
Investointeja lapsen hyväksi
Lapsen omia varoja voidaan käyttää isompiin hankintoihin, esimerkiksi kielikurssiin, ajokorttiin tai hintavampiin harrastusvälineisiin. "Ikään kuin investointiluonteisiin menoihin", Kimmo Luojus kuvailee.
Joskus alaikäisen opiskelumenotkin saattaisivat olla tavallisten elinkustannusten sijasta investointiluonteisia menoja. Se edellyttäisi jotain erityistä - opiskelua, josta koituisi selvästi tavanomaista suuremmat menot.
Mitä sellainen opiskelu voisi olla, jää tapauskohtaisesti harkittavaksi, kuten moni muukin rajanveto. Yksiselitteisiä määräyksiä siitä, mitä lapsen varoilla saa tehdä, ei ole.
Kun maistraatissa arvioidaan, onko edunvalvoja käyttänyt lapsen rahoja taiten, otetaan huomioon muun muassa lapsen ikä. Teini-ikäisellä "investointiluonteisia" menoja voi olla huomattavasti enemmän kuin vaikkapa 7-vuotiaalla.
Lisäksi lapsen varttuessa edunvalvojan voi olla viisasta antaa hänen käyttöönsä pikku hiljaa enemmän rahaa jo kasvatuksellisessakin mielessä, eritoten, jos lapsella on omaisuutta runsaasti. Täysi-ikäisyyttä lähestyvälle on jo kohtuullista antaa mahdollisuus kustantaa omilla rahoillaan itselleen tärkeitä asioita. Työansioidensa käytöstä alaikäinenkin lapsi voi päättää itse.
"Edunvalvoja on kuitenkin vastuussa siitä, että rahankäyttö on järkevää", Kimmo Luojus muistuttaa.
Tuotostakin pitää huolehtia
Varojen vastuulliseen hoitoon kuuluu, että omaisuuden arvon säilymisestä ja kohtuullisesta tuotosta huolehditaan. Siihen kiinnittää huomiota myös maistraatti valvonnassaan. "Turvallisuus on silti tärkeämpää kuin maksimaalisen tuoton tavoittelu", Kimmo Luojus sanoo.
Edunvalvoja voi sijoittaa lapsen varoja, mutta eräisiin, lainsäätäjän erityisen riskialttiiksi tai laajakantoisiksi katsomiin päätöksiin on haettava maistraatilta lupa. Luvanvaraista on muun muassa ns. erikoissijoitusrahastoihin tai noteeraamattomiin osakkeisiin sijoittaminen sekä kiinteistöjen tai asunto-osakkeiden ostaminen tai myyminen.
Lupa tarvitaan myös, jos edunvalvoja ottaa lapsen nimissä lainaa tai antaa lapsen rahoja lainaksi.
Edunvalvoja saattaa esimerkiksi suunnitella lainan ottamista ostaakseen lapselle sijoitusasunnon, josta lapsi saisi säännöllistä vuokratuloa. "Maistraatti suhtautuu kuitenkin hyvin kriittisesti siihen, että lapsen nimissä tehtäisiin sijoituksia velkarahalla, vaikka edunvalvoja olisi liikkeellä hyvässä tarkoituksessa", Kimmo Luojus sanoo.
Tahatonta ja tahallista väärinkäyttöä
Monen on vaikea ymmärtää, että sen paremmin puolisoiden kuin alaikäisten lastenkaan rahat eivät ole perheen yhteisiä. Kun lisäksi lapsen omaisuuden hyväksyttävän käytön rajat eivät kaikilta osin ole selvät, lapsen varoja käytetään usein tahattomasti väärin.
Ehkä jokaisen silti pitäisi tajuta, että lapselta ei kuulu laskuttaa kilometrikorvauksia, kun äiti tai isä vie häntä autolla harrastuksiin.
Alaikäisen omaisuutta ovat mm. hänelle annetut lahjat, hänelle maksettu eläke, vakuutuskorvaus, vahingonkorvaus tai sijoitusvakuutuksen säästösumma sekä korot, osingot ja vuokratulot ja muu omaisuudesta saatu tuotto. Lapsilisät maksetaan normaalisti lapsen huoltajalle, ei lapselle.
Kimmo Luojuksen perusneuvo on, että kaikkien perheenjäsenten varat tulee pitää erillään.
"Lapsen varat täytyy pitää omalla tilillään erillään vanhempien varoista. Jos lapsia on useampi, myöskään heidän varojaan ei pidä sekoittaa keskenään", hän sanoo. Ja jos yhden lapsen varoilla tehdyt sijoitukset ovat tuottaneet paremmin kuin toisen, eroa ei voi "tasoittaa" siirtämällä tuottoja lapselta toiselle.
Edunvalvojat ja maistraatti eivät aina ole yhtä mieltä siitä, onko lapsen varoja käytetty oikein, mutta säännöllisesti esiin tulee myös selviä väärinkäyttötapauksia. Kiusaus käyttää lapsen varoja on suuri esimerkiksi, jos ylivelkaantunut vanhempi-edunvalvoja luopuu omasta perinnöstään lapsensa hyväksi.
Merkitykseltään vähäisissä tapauksissa maistraatti ohjaa edunvalvojaa oikealle tielle vuotuisissa tilintarkastuksissa, isommissa kupruissa joudutaan vaihtamaan edunvalvojaa ja sopimaan, miten edunvalvoja korvaa lapselle aiheuttamansa menetykset. Pahimmassa tapauksessa lähdetään käräjille.
Todella suuret ongelmat eivät liene kovin yleisiä. Esimerkiksi Hämeenlinnan maistraatin alueella on kuitenkin vuosittain ollut tapaus tai tapauksia, joissa on jouduttu vapauttamaan lapsen vanhempi edunvalvojan tehtävästään.
Maistraatin toimialueella (16 kuntaa Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seudulta) on suurin piirtein viisisataa alaikäistä, joilla on maistraatille tilivelvollinen edunvalvoja. Määrä vaihtelee vuodesta toiseen, kun täysi-ikäiseksi tulleita poistuu holhousrekisteristä ja uusia alaikäisiä tulee tilalle.
Näyttää joka tapauksessa siltä, että maistraateilla on lasten edunvalvonnassa kasvava työsarka. "Yleinen varallisuus lisääntyy, perinnön siirtäminen sukupolven yli yleistyy ja ylipäätään kiinnostus verosuunnitteluun kasvaa", Kimmo Luojus luettelee syitä, joiden vuoksi yhä useammalle alaikäiselle kertyy omaisuutta.
Kerran vuodessa selvitys maistraatille
Kun alaikäinen lapsi saa omaisuutta, hänen edunvalvojansa pitää tehdä siitä ilmoitus lapsen kotikunnan maistraatille. Jos edunvalvoja on lapsen oma vanhempi, ilmoitusvelvollisuus syntyy, kun lapsen nimissä olevan omaisuuden arvo on vähintään 15 000 euroa.
Tällöin lapsi merkitään maistraatin holhousasioiden rekisteriin, ja hänen edunvalvojansa tulee tilivelvolliseksi maistraatille.
Tilivelvollisuus syntyy myös, jos alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä ja hänen osuutensa kuolinpesän bruttovaroista (varoista, joista ei ole vähennetty velkoja) on yli 15 000 euroa. Hänet merkitään holhousrekisteriin, vaikka velkojen vähentämisen jälkeen hänen kuolinpesäosuutensa kutistuisi olemattomiin.
Kun lapsi kerran on merkitty holhousrekisteriin, hän pysyy siellä 18-vuotiaaksi asti. Myös hänen edunvalvojansa pysyy tilivelvollisena riippumatta siitä, onko lapsella enää omaisuutta vai ei.
Tilivelvollisuus tarkoittaa käytännössä, että edunvalvoja pitää lapsen varoista kirjaa, kerää talteen tarvittavat tositteet ja tekee varojen käytöstä vuosittain maistraatille selvityksen. Siihen on omat lomakkeensa. "Hyvien tiliotteiden avulla tilinpito käy helposti, jos lapsen raha-asiat ovat yksinkertaisia", henkikirjoittaja Kimmo Luojus Hämeenlinnan maistraatista sanoo.
Hieman enemmän joutuu näkemään vaivaa, jos lapsella on esimerkiksi monenlaisia tuloja tai sijoituksia.
Alaikäisen edunvalvoja on hänen huoltajansa eli yleensä vanhemmat, ellei muuta ole määrätty. Jos vanhemmat ovat kuolleet, lapselle määrätään sekä huoltaja että edunvalvoja.
Jos molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, he ovat yhdessä myös edunvalvojia, vaikka lapsi asuisi toisen luona. Päätökset lapsen varojen käytöstä pitäisi kyetä tekemään yhdessä. Jos he eivät pääse yksimielisyyteen, maistraatti voi päättää, kumman näkemystä noudatetaan. "Tällaisia päätöksiä joudutaan tekemään erittäin harvoin", Kimmo Luojus kertoo.
11.2.2008
Teksti: Ulla Simola Kuvat: OP-kanava Lähde: Taloustaito 1/2008
Lapsen omat varat eivät ole perheen, eivätkä vanhempien varoja. Jos omaisuutta kertyy, maistraatti valvoo varojen käyttöä.
Pienelläkin lapsella voi olla omaa omaisuutta. Esimerkiksi vanhemmat voivat lahjoittaa lapselle rahaa tai muuta omaisuutta, mutta suurempia summia lapselle tulee tavallisimmin perinnöstä tai hänelle testamentatusta omaisuudesta, joskus myös vaikkapa vakuutuskorvauksista.
Lapsen varoja pitää aina hoitaa järkevästi ja huolella, vaikka niitä olisi vähänkin. Jos alaikäisen lapsen omaisuuden arvo ylittää 15 000 euroa, hänen edunvalvojastaan tulee tilivelvollinen maistraatille.
"Tavallisesti edunvalvojia ovat lapsen omat vanhemmat. Jos lapsen edunvalvoja on joku muu, hän on tilivelvollinen aina, omaisuuden arvosta riippumatta", henkikirjoittaja Kimmo Luojus Hämeenlinnan maistraatista kertoo.
Lapsen nimissä oleva omaisuus - pienikin - on todella hänen omaansa. Se ei ole perheen tai vanhempien omaisuutta. "Koko perhe ei voi lähteä Kanarian-lomalle lapsen rahoilla", Kimmo Luojus havainnollistaa.
Jos perheelle ostetaan asunto, lapsen varoja saa käyttää siihen vain, jos hän saa asunnosta rahoitusosuuttaan vastaavan omistusosuuden.
Lapsen varoja ei myöskään pidä käyttää edes lapsen itsensä tavanomaisiin elinkustannuksiin - asumiseen, ruokaan, vaatteisiin, koulunkäyntiin.
"Vanhemmilla on vastuu lapsen elatuksesta, ja tällaiset juoksevat menot kuuluvat vanhempien maksettaviksi", Kimmo Luojus sanoo. Poikkeuksena maistraatti pitää lähinnä vain lapsen saamaa perhe-eläkettä. Sehän on tarkoitettu korvaamaan kuolleen vanhemman tuloja, joten sillä voi yleensä maksaa lapsen elinkustannuksia.
Investointeja lapsen hyväksi
Lapsen omia varoja voidaan käyttää isompiin hankintoihin, esimerkiksi kielikurssiin, ajokorttiin tai hintavampiin harrastusvälineisiin. "Ikään kuin investointiluonteisiin menoihin", Kimmo Luojus kuvailee.
Joskus alaikäisen opiskelumenotkin saattaisivat olla tavallisten elinkustannusten sijasta investointiluonteisia menoja. Se edellyttäisi jotain erityistä - opiskelua, josta koituisi selvästi tavanomaista suuremmat menot.
Mitä sellainen opiskelu voisi olla, jää tapauskohtaisesti harkittavaksi, kuten moni muukin rajanveto. Yksiselitteisiä määräyksiä siitä, mitä lapsen varoilla saa tehdä, ei ole.
Kun maistraatissa arvioidaan, onko edunvalvoja käyttänyt lapsen rahoja taiten, otetaan huomioon muun muassa lapsen ikä. Teini-ikäisellä "investointiluonteisia" menoja voi olla huomattavasti enemmän kuin vaikkapa 7-vuotiaalla.
Lisäksi lapsen varttuessa edunvalvojan voi olla viisasta antaa hänen käyttöönsä pikku hiljaa enemmän rahaa jo kasvatuksellisessakin mielessä, eritoten, jos lapsella on omaisuutta runsaasti. Täysi-ikäisyyttä lähestyvälle on jo kohtuullista antaa mahdollisuus kustantaa omilla rahoillaan itselleen tärkeitä asioita. Työansioidensa käytöstä alaikäinenkin lapsi voi päättää itse.
"Edunvalvoja on kuitenkin vastuussa siitä, että rahankäyttö on järkevää", Kimmo Luojus muistuttaa.
Tuotostakin pitää huolehtia
Varojen vastuulliseen hoitoon kuuluu, että omaisuuden arvon säilymisestä ja kohtuullisesta tuotosta huolehditaan. Siihen kiinnittää huomiota myös maistraatti valvonnassaan. "Turvallisuus on silti tärkeämpää kuin maksimaalisen tuoton tavoittelu", Kimmo Luojus sanoo.
Edunvalvoja voi sijoittaa lapsen varoja, mutta eräisiin, lainsäätäjän erityisen riskialttiiksi tai laajakantoisiksi katsomiin päätöksiin on haettava maistraatilta lupa. Luvanvaraista on muun muassa ns. erikoissijoitusrahastoihin tai noteeraamattomiin osakkeisiin sijoittaminen sekä kiinteistöjen tai asunto-osakkeiden ostaminen tai myyminen.
Lupa tarvitaan myös, jos edunvalvoja ottaa lapsen nimissä lainaa tai antaa lapsen rahoja lainaksi.
Edunvalvoja saattaa esimerkiksi suunnitella lainan ottamista ostaakseen lapselle sijoitusasunnon, josta lapsi saisi säännöllistä vuokratuloa. "Maistraatti suhtautuu kuitenkin hyvin kriittisesti siihen, että lapsen nimissä tehtäisiin sijoituksia velkarahalla, vaikka edunvalvoja olisi liikkeellä hyvässä tarkoituksessa", Kimmo Luojus sanoo.
Tahatonta ja tahallista väärinkäyttöä
Monen on vaikea ymmärtää, että sen paremmin puolisoiden kuin alaikäisten lastenkaan rahat eivät ole perheen yhteisiä. Kun lisäksi lapsen omaisuuden hyväksyttävän käytön rajat eivät kaikilta osin ole selvät, lapsen varoja käytetään usein tahattomasti väärin.
Ehkä jokaisen silti pitäisi tajuta, että lapselta ei kuulu laskuttaa kilometrikorvauksia, kun äiti tai isä vie häntä autolla harrastuksiin.
Alaikäisen omaisuutta ovat mm. hänelle annetut lahjat, hänelle maksettu eläke, vakuutuskorvaus, vahingonkorvaus tai sijoitusvakuutuksen säästösumma sekä korot, osingot ja vuokratulot ja muu omaisuudesta saatu tuotto. Lapsilisät maksetaan normaalisti lapsen huoltajalle, ei lapselle.
Kimmo Luojuksen perusneuvo on, että kaikkien perheenjäsenten varat tulee pitää erillään.
"Lapsen varat täytyy pitää omalla tilillään erillään vanhempien varoista. Jos lapsia on useampi, myöskään heidän varojaan ei pidä sekoittaa keskenään", hän sanoo. Ja jos yhden lapsen varoilla tehdyt sijoitukset ovat tuottaneet paremmin kuin toisen, eroa ei voi "tasoittaa" siirtämällä tuottoja lapselta toiselle.
Edunvalvojat ja maistraatti eivät aina ole yhtä mieltä siitä, onko lapsen varoja käytetty oikein, mutta säännöllisesti esiin tulee myös selviä väärinkäyttötapauksia. Kiusaus käyttää lapsen varoja on suuri esimerkiksi, jos ylivelkaantunut vanhempi-edunvalvoja luopuu omasta perinnöstään lapsensa hyväksi.
Merkitykseltään vähäisissä tapauksissa maistraatti ohjaa edunvalvojaa oikealle tielle vuotuisissa tilintarkastuksissa, isommissa kupruissa joudutaan vaihtamaan edunvalvojaa ja sopimaan, miten edunvalvoja korvaa lapselle aiheuttamansa menetykset. Pahimmassa tapauksessa lähdetään käräjille.
Todella suuret ongelmat eivät liene kovin yleisiä. Esimerkiksi Hämeenlinnan maistraatin alueella on kuitenkin vuosittain ollut tapaus tai tapauksia, joissa on jouduttu vapauttamaan lapsen vanhempi edunvalvojan tehtävästään.
Maistraatin toimialueella (16 kuntaa Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seudulta) on suurin piirtein viisisataa alaikäistä, joilla on maistraatille tilivelvollinen edunvalvoja. Määrä vaihtelee vuodesta toiseen, kun täysi-ikäiseksi tulleita poistuu holhousrekisteristä ja uusia alaikäisiä tulee tilalle.
Näyttää joka tapauksessa siltä, että maistraateilla on lasten edunvalvonnassa kasvava työsarka. "Yleinen varallisuus lisääntyy, perinnön siirtäminen sukupolven yli yleistyy ja ylipäätään kiinnostus verosuunnitteluun kasvaa", Kimmo Luojus luettelee syitä, joiden vuoksi yhä useammalle alaikäiselle kertyy omaisuutta.
Kerran vuodessa selvitys maistraatille
Kun alaikäinen lapsi saa omaisuutta, hänen edunvalvojansa pitää tehdä siitä ilmoitus lapsen kotikunnan maistraatille. Jos edunvalvoja on lapsen oma vanhempi, ilmoitusvelvollisuus syntyy, kun lapsen nimissä olevan omaisuuden arvo on vähintään 15 000 euroa.
Tällöin lapsi merkitään maistraatin holhousasioiden rekisteriin, ja hänen edunvalvojansa tulee tilivelvolliseksi maistraatille.
Tilivelvollisuus syntyy myös, jos alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä ja hänen osuutensa kuolinpesän bruttovaroista (varoista, joista ei ole vähennetty velkoja) on yli 15 000 euroa. Hänet merkitään holhousrekisteriin, vaikka velkojen vähentämisen jälkeen hänen kuolinpesäosuutensa kutistuisi olemattomiin.
Kun lapsi kerran on merkitty holhousrekisteriin, hän pysyy siellä 18-vuotiaaksi asti. Myös hänen edunvalvojansa pysyy tilivelvollisena riippumatta siitä, onko lapsella enää omaisuutta vai ei.
Tilivelvollisuus tarkoittaa käytännössä, että edunvalvoja pitää lapsen varoista kirjaa, kerää talteen tarvittavat tositteet ja tekee varojen käytöstä vuosittain maistraatille selvityksen. Siihen on omat lomakkeensa. "Hyvien tiliotteiden avulla tilinpito käy helposti, jos lapsen raha-asiat ovat yksinkertaisia", henkikirjoittaja Kimmo Luojus Hämeenlinnan maistraatista sanoo.
Hieman enemmän joutuu näkemään vaivaa, jos lapsella on esimerkiksi monenlaisia tuloja tai sijoituksia.
Alaikäisen edunvalvoja on hänen huoltajansa eli yleensä vanhemmat, ellei muuta ole määrätty. Jos vanhemmat ovat kuolleet, lapselle määrätään sekä huoltaja että edunvalvoja.
Jos molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, he ovat yhdessä myös edunvalvojia, vaikka lapsi asuisi toisen luona. Päätökset lapsen varojen käytöstä pitäisi kyetä tekemään yhdessä. Jos he eivät pääse yksimielisyyteen, maistraatti voi päättää, kumman näkemystä noudatetaan. "Tällaisia päätöksiä joudutaan tekemään erittäin harvoin", Kimmo Luojus kertoo.
Nää on aina huvittavia kysymyksiä. Ei mulla ole korvamerkittyä rahaa, enkä todellakaan odota tuota maksupäivää kuin kuuta nousevaa.
Mutta jos jotain pitää sanoa, niin mä laitan ne vaikka eläkevakuutukseeni joka kuukausi. Se on tasan sata euroa kuussa....
Mutta jos jotain pitää sanoa, niin mä laitan ne vaikka eläkevakuutukseeni joka kuukausi. Se on tasan sata euroa kuussa....
Lasten vaatteisiin ja mitä milloinkin tarviivat 
Tai äiti luulee et ne tarttis Loput, jos siis jotain jää menee kyllä ihan kaikkeen muuhun: ruokaan jne..
Tai äiti luulee et ne tarttis Loput, jos siis jotain jää menee kyllä ihan kaikkeen muuhun: ruokaan jne..
kotiäiti
Niin meilläkin. Tosin lapsilisä päivinä siirrän lasten tileille tietyn summan. Ja lasten tileiltä sitten ostetaan lapsille mitä tarvitsevat, siis isompia hankintoja; polkupyöriä, suksia...Alkuperäinen kirjoittaja Malikka:
vieras
Jos tili sun nimissä ja rahat siellä mutta annat ne lapselle kun täyttää 18v tai myöhemmin niin niistä menee lahjavero, tiesit kai sen?Alkuperäinen kirjoittaja hyytikyppynen:
Verottomana saa antaa muistaakseni 3000e/3v aikana tms mutta sekin pitää siis oikeasti antaa ko ajan kohtana ei voi sitten antaa takautuvasti kun lapsi täysikäinen.
Parempi olisi jos siirtäisi lapsen tilille suoraan ja katsoo ettei tuo summa ylity ja samalla pitää toki tehdä ilmoitus verottajalle, että omaisuutta on siirretty toisen nimiin. Lapsilisähän ei ole lapsen omaisuutta vaan sen vanhemman kenelle sitä maksetaan.
v
Lapsilisiä käytetään kuten muitakin rahoja. Niitä ei erotella mitenkään. Lapsilla on kylläkin säästövakuutukset (sellaiset vanhanaikaiset, ei rahastosäästämistä), joihin heille laitetaan rahaa säästöön, mutta lapsilisien kanssa säästöillä ei ole mitään tekemistä.
mä vaa
Puolet menee rahastoihin ja loput säästetään aina "isompia" hankintoja varten esim lasketteluvehkeet, polkupyörät, leirit jne