Mihin isä unohtuu?

[fdsaa]

En mä tiedä. Mun mies on harvinaisen osallistuva ja vastuuntuntoinen isä. Hyvä aviomies. Leikkii varmasti enemmän lasten kanssa kuin minä. Mutta silti, äiti on äiti. Kyllä mun lapset huutaa äitiä yöllä ja tulee äidin syliin itkemään. Ehkä kyse on siitä, että isällä ja äidillä on helposti vähän erilaiset roolit.

Meillä taas tuo 3v huutaa yöllä enemmän isäänsä kuin minua.

 

[astrolabe]

En oo moista huomannut. Isää toivotaan jo alkionsiirtoon mukaan paikalle. Ehkäpä Data vaan ottaa paikkansa, ei ole syrjäänvetäytyvä isä.

 

["V ieras"]

[QUOTE="sini";29680232]
Meillä neuvolan terveydenhoitaja kirjoitti oikein neuvolakorttiin: "isän kanssa neuvolassa". Olivat siis kerran kahdestaan, kun minä en päässyt paikalle. En ole ikinä nähnyt että kortissa lukisi "äidin kanssa neuvolassa"... (ja aika monta korttia olen lukenut)[/QUOTE]

Meillä neuvolalääkäri kirjoittaa korttiin "äiti tuo".

 

[nncz]

yleensä sinne hoitohuoneseen ei kovin monta huoltajaa sovi. ja yleensä se on äiti, joka sen lapsen kanssa sinne mene. toki olis asiallista nykyaikana kysyä, kumpi vanhemmista haluaa tulla

Eiköhän hoitohenkilökunta yleensä oleta että vanhemmat osaavat päättää se ihan itse kumpi sinne hoitotilanteeseen (haluaa mieluummin mennä) tai kumpi siinä tilanteessa on lapsen ja perheen kannalta parempi vaihtoehto. Enkä ole koskaan törmännyt tilanteeseen että lääkäri tai hoitaja pyytäisi nimenomaan äitiä lasta saattamaan esim. tilanteessa jossa molemmat ovat paikalla.

 

[venailija]

Aloittaja ihmetteli että miksi isän hoitovapaa yllättää? Tähän voisi vastata yksinkertaisesti tilastoja katsomalla. Siksi koska isän hoitovapaa on vielä harmillisen harvinainen ja monissa perheissä äiti on ns. ykköshuoltaja. Ei pitäisi tulla minään uutisena kenellekkään tässä yhteiskunnassa elävälle, että käytännöt ja asenteet muuttuvat hitaasti..

Meillä ei ole lukenut erikseen neuvolakortissa jos lapset ovat käyneet isänsä kanssa. Muilla sairaalakeikoilla olen itse ollut äitinä yksin lapsen kanssa, joten tilanteita jossa toista vanhempaa olisi sorsittu ei ole ollut.
Synnytyksissä isä on ollut hyvin mukana ja apuna, sekä hoitanut kumpaakin vastasyntynyttä heti alusta alkaen. Toisen lapsen synnytyskertomukseen on kirjattu lapsen kylvetyksestä, että "isä kylvettää varmoin ottein". Tämän jälkeen vauva pääsi lämpimään isän paidan alle rinnan päälle köllöttämään.

Meillä ainakin vanhemmuuden roolit ovat keskenään hyvin erilaiset. Minä hoivaan ja hoidan enemmän. Mies taas leikkii ja puuhaa lasten kanssa luontevammin. Ajan myötä roolit varmasti kehittyvät lisää ja muuttuvat edelleen, kun lapset kasvavat.

 

[Vierasmiess]

Ihan samaa mieltä. Isän voi merkitä kirjoihin jos haluaa tai olla merkkaamatta. Ilman äitiä ei lapsella kyllä ole yhtään mitään mihin turvautua ja tukeutua elämässään.

Minkä takia lapsi tukeutuisi heikompaan sukupuoleen jos vahvempi olisi tarjolla? Eiköhän se ole vain asennekysymys menneisyydestä jolloin isät eivät ehtineet töiden ja sotien lomassa olla lasten kanssa.
Lapset ovat äidin kanssa useimmiten sen takia kun parempaa ei ole tarjolla.