K
M
muuus
Vieras
Kai täysi-ikäiseksi asti jollakin tavalla ainakin synttäreinä ja jouluna humioin, vaikkei välttämättä mitenkään suureellista. Ja tietty rippijuhlat ja valmistujaiset. Sen jälkeen ei varmaan enää niin kai ole merkitystä vaikkei joka synttäripäivää niin erityisesti muista. Jos kummisuhde on tullut läheiseksi niin kai se pysyy aikuisiälläkin, mutta jos ei niin ei sitä mun mielestä tarvitse enää tekohengittää aikuisena synttärilahjoilla tms.
M
"mie"
Vieras
J
joopas
Vieras
K
kahden kummitäti
Vieras
K
kolmen kummitäti
Vieras
Täysi-ikäisyyteen asti rahallisesti sekä lahjoin, kortein ja tapaamisin. Täysi-ikäisyyden jälkeen tarvittaessa, jos siltä itsestä tuntuu.
Minä olen 47 ja kummitäti muistaa yhä.
Samoin muistan yhä kaikkia kummilapsiani, joista vanhin on nyt 32.
Samoin muistan yhä kaikkia kummilapsiani, joista vanhin on nyt 32.
A
"anu"
Vieras
Täysi-ikäiseksi asti oon muistanut jouluna ja synttäreinä, pienempänä myös nimpparit,sekä tietenkin rippijuhlat ja ammattiin valmistuminen. Aikuisiällä tulen muistamaan varmaankin mahdolliset häät ym. perhejuhlat, sekä tasavuosisynttärit. Aika näyttää, miten menee
J
Jo riitti
Vieras
Minä muistin kummipoikaani rippi-ikäiseksi saakka. Mitään muuta yhteistä meillä ei enää ole ollut sen jälkeen, kun poika täytti 10 v. Ei kiinnostanut tivolikäynnit tai yökyläilyt kummitätin luona, raha vain ja kalliit lahjat synttärinä ja jouluna. Eikä niistä edes koskaan kiitetty. Antaapa olla, mulle kummius merkitsee jotain muuta kuin lahjoja. Omalle lapselleni valitsin kummit, jotka antavat aikaansa ja haluavat olla lapsen kanssa, esim elokuvissa, uimassa, askartelevat, ottavat silloin tällöin yökylään.
V
"vieras"
Vieras
Miehellä on kummilapsi joka täytti vähän aikaa sitten 18v nyt ei ajateltu enää muistaa. Muut kummilapset vielä pieniä ja varmasti menee samalla tavalla nuo muistamiset.
Mun vanhin kummilapsi on nyt 17v ja kyllä meinaan muistaa häntä edelleen tulevaisuudessakin :heart:
V
"Vierailija"
Vieras
Oma kummilapsi vasta 8. Omien kummien kanssa olen tekemisissä edelleen, tosin harvakseltaan. Molempien 80-vuotissynttäreillä kävin tänä vuonna, ja joulukortit lähetetään puolin ja toisin. Luulen olevani kummi omalle kummilapselleni läpi elämän jollakin tavalla.
V
"veera"
Vieras
Itselläni ei ole kummia mutta itse olen kummilapsi. Muistaakseni johonkin 16-17v asti sain lahjoja ihan joka vuosi mutta sen jälkeen niitä ei enää ihan joka vuosi tullut. Siis se oli vanhempieni toivomus, ettei tartis enää, kun on jo niin iso tyttö jne. Tietysti opiskelun aikana jokainen lahjaeuro oli (häpeilemättä)tervetullutta. Edelleen ollaan kummeja toisilleen.
V
"Vieras"
Vieras
Ripille pääsyyn saakka olen lahjonut jouluna ja synttäreinä, sen jälkeen vaan valmistumiset. Häälahjoja en ole kummilapsille vielä päässyt hankkimaan.
M
"mariela"
Vieras
Lopetin lahjomisen kun poika pääsi ripiltä,jokaisena synttärinä ja jouluna muistin ja kiitosta en niistä koskaan saanut.Yo-juhlissa aion vielä muistaa,mutta lahjatykiksi sitä on itsensä tuntenut..
M
"miimiimii"
Vieras
mun lapsille on osunut maalman huonoimmat kummit, tyhmänä ja nuorena valitsin kummeiksi ihmiset, jotka silloin olivat mulle tärkeitä ja kavereita, nyt harmittaa, sillä vuosiin ollut heidän kanssa missään tekemisissä...
S
sakio
Vieras
Yhteensä neljä kummilasta, mutta vain kahteen olen yhteydessä enää. Toisilla kahdella tärkeintä oli saada kallista ja hienoa lahjaa ja näytettiin naamalla ettei ollut mieluisia lahjoja eikä niistä osattu kiittää. Ripille pääsyllä lopetin muistamiset, sillä joka juhlapäivä(synttärit, joulu jne.) tuli itselle paha mieli. Ne kaksi, joihin olen yhteydessä; toinen on päässyt ripiltä, mutta on kuin oma lapsi, muistan häntä loppuelämäni. Samoin kuin toiseen, joka ei vielä ole päässyt ripiltä, mutta pääsee piakkoin, muistan häntä loppuelämäni.
Omat kummini, jotka molemmat ovat yli 80v, muistavat edelleen.
Omalle lapselle halusimme kummit, joilta löytyy aikaa olla kummilapsen kanssa ja pitää yhteyttä ilman lahjapakkoa. Muuten on pelittänyt hyvin, vain yksi kummi on tippunut matkan varrella pois. Hänellä ei loppujen lopuksi ollut kiinnostusta.
Omat kummini, jotka molemmat ovat yli 80v, muistavat edelleen.
Omalle lapselle halusimme kummit, joilta löytyy aikaa olla kummilapsen kanssa ja pitää yhteyttä ilman lahjapakkoa. Muuten on pelittänyt hyvin, vain yksi kummi on tippunut matkan varrella pois. Hänellä ei loppujen lopuksi ollut kiinnostusta.
P
pakko kai
Vieras
Ripille pääsyyn saakka. Tekisi mieli kyllä lopettaa jo nyt kun ei edes luokkakuvia ole koskaan lähetetty.. Etenkin kauempana asuvaa en ole tavannut vuosiin.
K
kummi neljälle
Vieras
Mä en oo kummi, mutta kummilapsi oon. Oon ny 33v. ja edelleen kummit muistaa mua synttäreinä ja jouluna. Muistavat myös likkaa. Pitääski likan kans askarrella joulukortti mun kummeille.
