Mietinpä sellaista, että saako isäni myydä talonsa tai tontin, kun äitini on kuollut mutta perintöä ei ole jaettu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tytär"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mutta sitä vaan muistelisin että voiko tuommoisia sopimuksia tehdä, mun mielestä lasten asema turvataan aina sillä puolikkaalla. Muutenhan joku voisi murhailla puolisonsa, viedä omaisuudet eikä lapsille jäisi mitään.
 
Mutta sitä vaan muistelisin että voiko tuommoisia sopimuksia tehdä, mun mielestä lasten asema turvataan aina sillä puolikkaalla. Muutenhan joku voisi murhailla puolisonsa, viedä omaisuudet eikä lapsille jäisi mitään.

Tässähän just ne lapset ovat allekirjoittaneet paperin, jossa äidin omaisuuden arvo on 0,-. Eli voi, mutta ei ilman perillisten suostumusta.
 
Noh, niin alkaa minustakin kuulostaa ja tuntua siltä, että perukirjoittaja on mokannut pahasti tai ehkä jopa tehnyt tarkoituksella... mutta tahattomia ollaan me perilliset oltu ja isämme myös. Ajateltiin vaan sitä, ettei tarvii tässä vaiheessa maksaa kymmenien tuhansien eurojen perintöveroa opiskelijan ja työttömän tuloista.

Halusitte välttyä perintöverolta kikkailullanne. Näyttää siltä, että onnistuitte siinä paremmin kuin hyvin, koska nyt isä saa tuhlata vapaasti kaiken omaisuutensa, eikä teille tule välttämättä enää mitään perittävää.

Turha siis kitistä enää tässä vaiheessa, kun paskat on jo housussa. Itse olette paperin allekirjoittaneet. Nyt mahdollinen tuleva perintönne on täysin isänne käsissä. Äidiltänne ette tule perimään mitään.
 
  • Tykkää
Reactions: lettunen
Jos kaikki on ollut isän nimissä jo ennestään, ei lapsille olisi muutenkaan jäänyt mitään perittävää.

Kysymys onkin, että olipa kenen nimissä tahansa niin eikö avioliitossa tehdystä / hankitusta omaisuudesta ole (niin kuollessa kuin erotessa) puolet vaimon ja puolet miehen?

On minullakin mieheni kanssa niin, että minä omistan puolet talosta ja mies puolet mutta mies omistaa automme ja minä kesämökin. Silti jos eroaisimme (tai kuolisimme) niin omaisuus menee puoliksi...
 
Avioliittolain 103 §:ssä sanotaan, että "Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille."

Kun äitinne omaisuus oli 0 €, ja kaikki omaisuus isän nimissä, niin isä toteaa ettei luovuta äidin perillisille tasinkoa ja that's it. Teillä ei ole nokan koputtamista, ja isä saa tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluaa.

Ja sinänsä perunkirjoittaja ei ole tehnyt mitään väärää, jos kaikki kerran oli isän nimissä niin se oli. Vaikea sitä olisi perunkirjoituksessa ollut laittaa äidin omaisuudeksi, jos kerran se oli isän omaisuutta. Se, että talo oli rakennettu avioliiton aikana, olisi tullut huomioitua osituksessa. Mutta kuten sanottu, isän ei tarvitse luovuttaa puolisonsa lapsille (eli teille) tasinkoa, vaikka puolisolleen (eli äidillenne olisi ollutkin velvollinen sitä luovuttamaan jos ero olisi tullut).Eli nyt ei tehdä mitään ositusta, vaan omaisuus on isan, ja äidiltä ei jäänyt mitään.

Isä siis voi ihan rauhassa myydä talon.
 
Sattui nyt veronkierto omaan nilkkaan, voi harmi. Perukirja laaditaan ennen kaikkea verottajaa varten ja jokaisen normaaliälyisen luulisi ymmärtävän, ettei siihen saa kusettaa mitä sattuu. Itse olet pesänilmoittajana antanut valaehtoisen vakuutuksen siitä, että tiedot ovat oikein eikä tahallisesti ole jätetty mitään ilmoittamatta. Siitä voi kuule tulla ihan rikosoikeudellisia seuraamuksia, jos nyt alat väittämään, että ihan vaan verojen välttämiseksi oli äidin omaisuuden arvo on väärennetty perukirjaan 0 euroksi. Mikä on muuten kyllä verosuunnittelunkin kannalta typerä ratkaisu, koska 20 000 €/nenä saa periä verovapaasti eli sen verran olisi "kannattanut" äidiltä periä, nyt joudutte siitäkin maksamaan aikanaan verot.

Vaikka eipä ne tiedot kyllä välttämättä mitenkään väärin ole. Leskellä kun ei ole velvollisuutta maksaa tasinkoa ja jos äitisi omaisuus on tosiaan ollut 0 euroa, niin te ette ole perineet mitään. Isäsi saa luonnollisesti tehdä omalla omaisuudellaan mitä tykkää.

Asia on aivan toinen, jos jakamaton kuolinpesä olisi talon toisena omistajana, silloin ei ilman kaikkien hyväksyntää voisi taloa myydä.
 
Jos kaikki on ollut isän nimissä jo ennestään, ei lapsille olisi muutenkaan jäänyt mitään perittävää.

Jos avioehtoa ei ole, eikö silloin kaikki ole yhteistä?

Isän osuus + äidin osuus - velat /2 = isän osuus ½ ja rintaperillisten perintö ½

Mutta jos ap on allekirjoittanut paperin, missä vanhempien kaikki omaisuus jaetaan vasta kun isäkin on kuollut, niin lopputulos on kai tämä.
 
Kysymys onkin, että olipa kenen nimissä tahansa niin eikö avioliitossa tehdystä / hankitusta omaisuudesta ole (niin kuollessa kuin erotessa) puolet vaimon ja puolet miehen?

On minullakin mieheni kanssa niin, että minä omistan puolet talosta ja mies puolet mutta mies omistaa automme ja minä kesämökin. Silti jos eroaisimme (tai kuolisimme) niin omaisuus menee puoliksi...

Ei se varsinaisesti taida tähän liittyä, koska olette tosiaan sen paperin allekirjoittaneet. Sanomasi olisi kyllä totta ilman tuota kyseistä asiakirjaa. Parhaan selvyyden saat varmasti konsultoimalla asianajajaa kaikkien asiaan liittyvien asiakirjojen kera, toki se jotain varmaan maksaa. En tiedä kumpi teistä lapsista oli opiskelija, mutta ainakin yliopisto-opiskelijoille on tarjolla myös ilmaista lakiapua ainakin tietyissä kaupungeissa.
 
[QUOTE="vieras.";29732647]Jos avioehtoa ei ole, eikö silloin kaikki ole yhteistä?

Isän osuus + äidin osuus - velat /2 = isän osuus ½ ja rintaperillisten perintö ½

Mutta jos ap on allekirjoittanut paperin, missä vanhempien kaikki omaisuus jaetaan vasta kun isäkin on kuollut, niin lopputulos on kai tämä.[/QUOTE]

Joo kyllä, puhuin itseni kanssa vähän ristiin ja olen tuota samaa täällä jo sanonutkin moneen kertaan. Pieni aivopieru sattui siis minulla tuossa.
 
[QUOTE="flö";29732643]Avioliittolain 103 §:ssä sanotaan, että "Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille."

Kun äitinne omaisuus oli 0 €, ja kaikki omaisuus isän nimissä, niin isä toteaa ettei luovuta äidin perillisille tasinkoa ja that's it. Teillä ei ole nokan koputtamista, ja isä saa tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluaa.

Ja sinänsä perunkirjoittaja ei ole tehnyt mitään väärää, jos kaikki kerran oli isän nimissä niin se oli. Vaikea sitä olisi perunkirjoituksessa ollut laittaa äidin omaisuudeksi, jos kerran se oli isän omaisuutta. Se, että talo oli rakennettu avioliiton aikana, olisi tullut huomioitua osituksessa. Mutta kuten sanottu, isän ei tarvitse luovuttaa puolisonsa lapsille (eli teille) tasinkoa, vaikka puolisolleen (eli äidillenne olisi ollutkin velvollinen sitä luovuttamaan jos ero olisi tullut).Eli nyt ei tehdä mitään ositusta, vaan omaisuus on isan, ja äidiltä ei jäänyt mitään.

Isä siis voi ihan rauhassa myydä talon.[/QUOTE]

Ok. Tämä kuulostaa niin asialliselta ja järkevältä selitykseltä että uskon sen. Eihän siinä sitten mitään, jos laki noin sanoo. Ja tosiaan perunkirjoituksessa kirjoitettiin perukirjaan vain se, ettei isä anna tasinkoa ja käyttää oikeutensa asua talossa niin pitkään kuin haluaa.
 
[QUOTE="vieras.";29732647]Jos avioehtoa ei ole, eikö silloin kaikki ole yhteistä?

Isän osuus + äidin osuus - velat /2 = isän osuus ½ ja rintaperillisten perintö ½

Mutta jos ap on allekirjoittanut paperin, missä vanhempien kaikki omaisuus jaetaan vasta kun isäkin on kuollut, niin lopputulos on kai tämä.[/QUOTE]

Näin, jos avioliitto päättyy eroon. Mutta jos se päättyy toisen kuolemaan, ei leskellä ole velvollisuutta luovuttaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Eli jos avioliitto päättyy eroon:

Miehen osuus + naisen osuus - velat /2 = molemmille puolet.

Jos taas toisen kuolemaan, niin halutessaan eloon jäänyt ilmoittaa, ettei luovuta omaisuuttaan kuolleen perillisille. Eli jos eloonjäneellä on enemmän omaisuutta, niin hän pitää ne. Kuolleen puolison perilliset perivät vain sen, mitä kuolleelta jäi, eli ap:n tapauksessa ei mitään.
 
Näin, jos avioliitto päättyy eroon. Mutta jos se päättyy toisen kuolemaan, ei leskellä ole velvollisuutta luovuttaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Eli jos avioliitto päättyy eroon:

Miehen osuus + naisen osuus - velat /2 = molemmille puolet.

Jos taas toisen kuolemaan, niin halutessaan eloon jäänyt ilmoittaa, ettei luovuta omaisuuttaan kuolleen perillisille. Eli jos eloonjäneellä on enemmän omaisuutta, niin hän pitää ne. Kuolleen puolison perilliset perivät vain sen, mitä kuolleelta jäi, eli ap:n tapauksessa ei mitään.

Ok. Nyt ymmärrän miten se menee. :) Ja ei siinä mitään, tehköön isä omaisuudella mitä tykkää, jos kerta tosiaan kaikki kuuluu hänelle. En usko, että kaikkea omaisuuttaan ehtii hävittää. Aikoo myydä vain tontin, jos se menee kaupaksi mutta jos ei niin harkitsee talon myymistä. Toivon toki, ettei taloa myy. Olisi hieman ylimitoitettua myydä melkein miljoonan talo muutaman kymppitonnin rahan tarpeen takia. (Ja kohta joku kysyy miksei lainaa pankista, niin kerron jo nyt että isäni "ei usko pankkilaitokseen" eikä halua ottaa lainaa kun on aina ennenkin selvinnyt ilman sitä.)
 
Ok. Tämä kuulostaa niin asialliselta ja järkevältä selitykseltä että uskon sen. Eihän siinä sitten mitään, jos laki noin sanoo. Ja tosiaan perunkirjoituksessa kirjoitettiin perukirjaan vain se, ettei isä anna tasinkoa ja käyttää oikeutensa asua talossa niin pitkään kuin haluaa.

No se asiahan luki perukirjassakin, mutta etkö ymmärtänyt ja eikö perunkirjoittaja selittänyt, mitä tuo tarkoittaa? Siis miksi kuvittelit, että teillä olisi joku perintöoikeus avio-oikeuden perusteella, vaikka isäsi ei tasinkoa maksa? Tasinkohan on juuri se tapa, jolla avio-oikeus toteutetaan.

Ja sekin luki perukirjassa (tässä tapauksessa tosin tarpeettomasti), että isäsi käyttää oikeutensa asua talossa. Miksi siis kuvittelit, että halutessanne olisitte voineet isänne siitä häätää?
 
Jakamattoman kuolinpesän omaisuuden myymiseen tarvitaan AINA kuolinpesän jokaisen osakkaan kirjallinen lupa. Te olette lapsina AINA oikeutettuja perintöosuuteenne, teitä ei voida perinnönjaossa sivuuttaa, mikäli jaettavaa omaisuutta on. Isänne ei siis voi myydä taloaan kuulematta teitä asiassa ensin. Jo pelkän myyntitoimeksiannon tekemiseen kiinteistönvälittäjälle tarvitaan kuolinpesän osakkaiden kirjalliset luvat.
 
Näin, jos avioliitto päättyy eroon. Mutta jos se päättyy toisen kuolemaan, ei leskellä ole velvollisuutta luovuttaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Eli jos avioliitto päättyy eroon:

Miehen osuus + naisen osuus - velat /2 = molemmille puolet.

Jos taas toisen kuolemaan, niin halutessaan eloon jäänyt ilmoittaa, ettei luovuta omaisuuttaan kuolleen perillisille. Eli jos eloonjäneellä on enemmän omaisuutta, niin hän pitää ne. Kuolleen puolison perilliset perivät vain sen, mitä kuolleelta jäi, eli ap:n tapauksessa ei mitään.


Voiko mennä noin? Eikös automaattisesti pitäisi muidenkin perillisten osansa saada? Ei kai voi vaan sanoa ettei luovuta muille mitään?
Noin yleisesti, en tarkoita nyt ap:n tapausta?
 
[QUOTE="vieras.";29732700]Voiko mennä noin? Eikös automaattisesti pitäisi muidenkin perillisten osansa saada? Ei kai voi vaan sanoa ettei luovuta muille mitään?
Noin yleisesti, en tarkoita nyt ap:n tapausta?[/QUOTE]

Eihän siinä olisi edes mitään järkeä että pitää omasta omaisuudestaan luopua toisen kuoleman takia. Yhteinen omaisuus sitten toki erikseen, mutta tässä tapauksessahan äidillä ei ollut omaisuutta ollenkaan.
 
[QUOTE="vieras.";29732700]Voiko mennä noin? Eikös automaattisesti pitäisi muidenkin perillisten osansa saada? Ei kai voi vaan sanoa ettei luovuta muille mitään?
Noin yleisesti, en tarkoita nyt ap:n tapausta?[/QUOTE]

Näin se juuri menee. Siis saa pitää oman omaisuutensa elämänsä loppuun asti, mitäs kohtuutonta siinä on? Eikä leski ole perillinen, hän ei peri mitään silloin kun on rintaperillisiä (eikä testamenttia hänen hyväkseen)
 
[QUOTE="vieras.";29732700]Voiko mennä noin? Eikös automaattisesti pitäisi muidenkin perillisten osansa saada? Ei kai voi vaan sanoa ettei luovuta muille mitään?
Noin yleisesti, en tarkoita nyt ap:n tapausta?[/QUOTE]

Avioliittolaki 103 §: "Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille."

Eli kyllä, voi vaan sanoa, että en luovuta omaisuuttani kuolleen puolisono perillisille.
 

Yhteistyössä