Miesystävän tyttären kommentti rinnoistani

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ninni1978
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";28356459]7v iso lapsi? Ei sen ikäinen aina ajattele mitä sanoo. Ja repisit hermot jos miehesi lapsi vertaisi sua lapsen äitiin. Epäilenpä, että miehesi lapset tekevät sitä ;) Ei kannata olla naiivi.[/QUOTE]

Eihän sitä aina aikuinenkaan ajattele mitä sanoo, mutta kyllä kasvattajan tehtävänä on opettaa lapsi miettimään, että oliko nätisti sanottu ja pitäisikö pyytää anteeksi.

Vertailua varmasti tapahtuu, mutta ei sitä tarvitse tehdä minun kuullen. Toisen ihmisen loukkaaminen - vahingossa tai tahallaan - on sellainen asia, että sitä pitäisi oppia välttelemään ja toisaalta jos vahinko sattuu niin pyytämään anteeksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Data
[QUOTE="simo";28356243]Pötyä. Tytöllä ei varmasti ollut pahaa tarkoitusta, vaan ihmetteli vaan kun oli tottunut näkekemään isompia ollessaan perheen tai suvun kanssa saunassa. Vika ei ole tytössä vaan sinun omissa traumoissasi ja ajattelutavassasi.[/QUOTE]

Juuri näin. Aloittajalla on trauma rintojensa koosta ja taitaa pahoittaa mielensä jopa k-kaupan vihannestiskillä melonilaatikon kohdalla...
 
Pieni, utelias lapsi ihmettelee ääneen ihmisten erilaisuutta... ei se ole käytöstapojen puutetta vaan ihan oikeaa ihmetystä. Saunassa ei juuri muuta tekemistä olekkaan kuin pähkäillä maailmaa. Kiva, kun lapsi pystyy "avautumaan" myös äitipuolelleen
 
Eihän sitä aina aikuinenkaan ajattele mitä sanoo, mutta kyllä kasvattajan tehtävänä on opettaa lapsi miettimään, että oliko nätisti sanottu ja pitäisikö pyytää anteeksi.

Vertailua varmasti tapahtuu, mutta ei sitä tarvitse tehdä minun kuullen. Toisen ihmisen loukkaaminen - vahingossa tai tahallaan - on sellainen asia, että sitä pitäisi oppia välttelemään ja toisaalta jos vahinko sattuu niin pyytämään anteeksi.

Eikös teillä ole muut lapset jo sen verran isoja, että ne varmaan ymmärtävätkin mitä puhuvat. Mutta jos 7v sanoista pitää loukkaantua niin kertoo paljon omasta itsetunnosta.

Pitäisikö tässä tapauksessa lapsen isän sanoa lapselle että oli tyhmästi sanottu kun sanoit toisen rintoja pieniksi? Tuskin 7v tajuaa että se loukkasi jotain. Ap kirjoittaa, että miehen ex:n rinnat oli löllöt. Tämän mukaan ap:n pitäisi pyytää anteeksi sitä, että arvosteli ikävästi toisen rintoja.
 
Luin koko ketjun ja olen melko varma, että kyse on vahvasti siitä, että aloittajalla on ristiriitaisia, "huonojakin" tunteita tytärpuolta kohtaan. Uskallan väittää näin, koska oon itse vasta toipumassa valtavasta, lähes neuroottisesta epävarmuudesta mieheni pojan äitiin liittyen. Äitipuolena oleminen ei hitossa ole helppoa ja ikävä kyllä paljon ikäviä,omaan huonoon oloon perustuvia fiiliksiä heijastaa tällöin helposti suunnilleen kaikkeen,mitä lapsipuoli tekee.

En siis usko,että kyse olisi lähtökohtaisesti ap:n kieltämättä isohkon oloisesta tissitraumasta. Kommentti rinnoista tuskin olisi satuttanut yhtä lailla, jos sen olisi kuullut keneltä tahansa muulta lapselta. Ei ole helppo myöntää itselleen näitä negatiivisia fiiliksiä, joista varmaan kaikki paha äitipuoli- tarinat saa alkunsa. Väitän silti, että tunteiden myöntäminen auttaa selviämään niiden kanssa ja jopa pääsemään niistä yli. Mulla auttaa. Oon aika ylpeä jopa, että mieheni teini-ikäinen poika ei tän parin vuoden aikana ole joutunut kärsimään mun huonosta itsetunnosta ja vertailuherkkyydestä äitiään kohtaan, vaan ollaan kovin hyvissä väleissä.

Tosiaan, tsemppinä ap:lle vielä, että tunteesi lasta kohtaan voi olla ohimeneviä, tähän suuntaan mä ainakin olen pääsemässä!
 
7-vuotias tuskin vielä tiedostaa rintojen kokoon liittyviä ihanteita. Mun lapseni ovat kiinnittäneet huomiota hyvin isorintaisiin naisiin ja myöhemmin multa kysyneet, miksi sillä ja sillä naisella on niin suuret rinnat ja miksi mulla taas on niin pienet rinnat. Sitten on keskusteltu ja lapsia muistutettu siitä, ettei ole hyvää käytöstä avoimesti tuijottaa tai kommentoida vieraiden ihmisten rintoja tai tutumpienkaan.

Tuon ikäiselle lapselle rintojen pienuus tuskin tarkoittaa mitään sen kummempaa kuin yhtä kokoluokkaa. Lyhytkasvuisuuskin ihmetyttää lasta, onhan se poikkeus aiemmin näkemästään. Tuollaisessa tilanteessa on hyvä sauma omalla esimerkillään näyttää, miten aikuinen on kroppansa kanssa sinut, vaikka se ei kaikkia kauneusihanteita vastaisikaan ja myös kasvattaa siihen, ettei kaikkea näkemäänsä välttämättä kannata ääneen kommentoida.
 
Tosi hyvä vastaus:

"Tuollaisessa tilanteessa on hyvä sauma omalla esimerkillään näyttää, miten aikuinen on kroppansa kanssa sinut, vaikka se ei kaikkia kauneusihanteita vastaisikaan ja myös kasvattaa siihen, ettei kaikkea näkemäänsä välttämättä kannata ääneen kommentoida."

Totta puhuen aina ei kyllä varmasti niin kauhean helppo juttu, varsinkin jos kyse exän lapsesta, jolta kommentti tulee...

Kulttuurissamme yleensäkin ärsyttää tämä rintavouhotus. Esim. Vain Elämää yhdessä jaksossa Jonne Aaron kommentoi Erinin rintoja, että Erin on niin naisellinen nainen, kun sillä on niin isot....Tuollaiset kommentit sais kyllä sellaisista ohjelmista, mitä lapsetkin katsovat, jättää pois. Kivasti opettaa lapsille, kuinka isot ne on hyvät ja ainoat oikeanlaiset. Kuinka usein kuulemme, että miten ihanan kauniit pienet rinnat! Kyllä nekin voi kauniit olla, vaikka tässäkin ketjussa tuo yleinen ajattelutyyli kyllä puskee taas läpi.
 
Jos kotona on vaikka ollut lapsella seuraavanlainen tilanne: Nainen raskaana, rinnat kasvavat. Nainen valittaa, että voi kun ovat nyt näin isot ja vähän hankalat. Mies lohduttaa: Nehän on aivan ihanan isot! (Lapsi voi tällaisen kommentin kyllä kuulla, kun ovat niin tarkkakuuloisia, sehän tiedetään, vaikkei kommentti heidän korvilleen varsinaisesti olisi tarkoitettukaan). Kyllä 7-vuotias todellakin voi alkaa kuvittelemaan, että isot on varmaankin sitten parhaanlaiset ja isin uudella naisystävällä on omituisen pienet. Kun kerran äidin uusi mies kehui niitä isoja hyviksi, nää isin uuden naisystävän tissit ei voi olla hyvät ja kauniit kun ovat noin pienet. Kyllä lapsetkin osaa tällaisia ajatella, ei pidä olla naiivi!

Eli kannattaa oikeasti olla varovainen vähän siinä mitä puhuu. Minä en ainakaan pidä siitä, että lapseni pitäisi vaikkapa isoja rintoja parempana kuin pieniä. Mitäs sitten jos isorintaisen äidin tytär olisikin isona pienirintainen (on kuulkaas ihan mahdollista). Olisiko kiva, kun lapsi olisi koko elämänsä saanut ymmärtää, että isot on mahtavat...Osaisiko olla tyytyväinen omiin pieniin rintoihinsa?
 
Eihän sitä aina aikuinenkaan ajattele mitä sanoo, mutta kyllä kasvattajan tehtävänä on opettaa lapsi miettimään, että oliko nätisti sanottu ja pitäisikö pyytää anteeksi.

Vertailua varmasti tapahtuu, mutta ei sitä tarvitse tehdä minun kuullen. Toisen ihmisen loukkaaminen - vahingossa tai tahallaan - on sellainen asia, että sitä pitäisi oppia välttelemään ja toisaalta jos vahinko sattuu niin pyytämään anteeksi.

Ja sinä apergerina varmaan toteutat tätä oikein tehokkaasti? Älä viitsi olla tekopyhä, sano vaan suoraan että olet mustasukkainen miehes exästä ja epävarma omasta paikastasi ja pysyvyydestäsi teidän perheessä.
 
[QUOTE="Eevi";28356880]Jos kotona on vaikka ollut lapsella seuraavanlainen tilanne: Nainen raskaana, rinnat kasvavat. Nainen valittaa, että voi kun ovat nyt näin isot ja vähän hankalat. Mies lohduttaa: Nehän on aivan ihanan isot! (Lapsi voi tällaisen kommentin kyllä kuulla, kun ovat niin tarkkakuuloisia, sehän tiedetään, vaikkei kommentti heidän korvilleen varsinaisesti olisi tarkoitettukaan). Kyllä 7-vuotias todellakin voi alkaa kuvittelemaan, että isot on varmaankin sitten parhaanlaiset ja isin uudella naisystävällä on omituisen pienet. Kun kerran äidin uusi mies kehui niitä isoja hyviksi, nää isin uuden naisystävän tissit ei voi olla hyvät ja kauniit kun ovat noin pienet. Kyllä lapsetkin osaa tällaisia ajatella, ei pidä olla naiivi!

Eli kannattaa oikeasti olla varovainen vähän siinä mitä puhuu. Minä en ainakaan pidä siitä, että lapseni pitäisi vaikkapa isoja rintoja parempana kuin pieniä. Mitäs sitten jos isorintaisen äidin tytär olisikin isona pienirintainen (on kuulkaas ihan mahdollista). Olisiko kiva, kun lapsi olisi koko elämänsä saanut ymmärtää, että isot on mahtavat...Osaisiko olla tyytyväinen omiin pieniin rintoihinsa?[/QUOTE]

Whaatt.. Jatkoiko ap nyt tätä keskustelua toisella nikillä? Eihän tuossa ollut mitään järkeä :D

Olen tässä normaali tissisenä naisena tullut mittavassa tutkimuksessa sellaisseen lopputulokseen että aina kun olen ottanut paitani pois ovat miehet olleet innoissaan. Ja minulla on A-B kuppi. Eli en usko että esteettisesti tällä koolla olisi hirveästi mitään väliä, tissit on tissit. Onha aina joku joka on pervoitunut isoihin tai pieniin, mutta on myös niitä jotka dikkaa 500 kilosista naisista tai jaloista tai hiuksista tai jopa rakennuksista (katoin dokkarin missä nainen seurusteli berliinin muurin kanssa ja mies autonsa)...

Eli tästä näkövinkkelistä ei ole liian isoja tai pieniä rintoja!
 
Näin potkä keskustelu jostain lapsen sanomisesta! Tommoseen kuuluu vastata vain, että joo, mulla on pienet tissit ja hymyillä leveästi.

Aika surkea itsetunto ihmisillä jos tommosen pikkuipanan sanomiset jää kaivelemaan. Kukaan ei voi saada ap:lle hyvää oloa hänen omasta kehosta jos hän ei siitä itse tykkää. Karmeaa mimmoisiin perheisiin pikkulapset voivatkin joutua. (Minulla on myös pienet, ettei tässä myt siitä ole kiinni)
 
aiheesta viereiseen,eli onks tää nyt vähä samansuuntasta kun jos mun lapsi menee mun miehen (ei lapsen isä)kaa saunaan ja kyylää miehen alapäätä ja sanoo että ompas sulla iso pippeli :D nuo nyt on ihan hauskoja mitä lapset suustaan päästään :)
 
Miesystäväni tytär kommentoi rintojani eilen saunassa ollessamme: Sulla on TOSI pienet tissit. Se katto mun tissejä silmät suurina ja melkein kauhistuneena :D!

Kyseessä 7-vuotias tyttö.

Miten suhtautuisitte tällaiseen? (Ja toivon nimenomaan pienirintaisilta kanssasisarilta, jotka kenties ymmärtävät tilanteen, kommentteja. Ihan turha isorintaisten tulla täräyttämään, että sehän on vasta lapsi, koeta ymmärtää...:))

Niin eli kuten tuossa tulikin jo ilmi tosiaan, mulla on oikeasti pienet tissit. Koko on B.

Lapsen äidillä, eli miesystäväni exällä on aika isot, kuten varmaan koko lapsen lähipiirin naisilla..Tosin rintoihini olen tyytyväinen: ex ei ole pystynyt imettämään yhtäkään lapsistaan, vaikka kokoa rinnoista löytyy. Minä taas pienillä rinnoillani olen imettänyt kaikkia yli vuoden (kröhöm me pienirintaiset :D). Eli alemmuudentunnetta en tisseistäni suostu tuntemaan kyllä :). Suuri ei siis tässäkään kohdin ole välttämättä parempi. Ja mieskin tykkää näistä, ovat kuulemma terhakat :).

Minusta vaan on aika outoa, että lapsi noin tarkkaan kiinnittää tuollaiseen huomiota. Omat lapseni ei ole koskaan muiden rintoja kommentoineet (ovat myös tyttöjä molemmat).

Pitäisiköhän tuon tytön kanssa keskustella vaikkapa ihmisten erilaisuudesta? Joskushan hänen täytyy oppia, ettei mitä tahansa voi ryhtyä laukomaan suustaan...

Ei B-kuppi ole pieni.
 
[QUOTE="minna";28357398]aiheesta viereiseen,eli onks tää nyt vähä samansuuntasta kun jos mun lapsi menee mun miehen (ei lapsen isä)kaa saunaan ja kyylää miehen alapäätä ja sanoo että ompas sulla iso pippeli :D nuo nyt on ihan hauskoja mitä lapset suustaan päästään :)[/QUOTE]

Ihan sama asia tuo olisi. Musta olis vaan hauska asia.
 

Yhteistyössä