Miesystävä ja siskot

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Toivoisin mielipideitänne asiaan, joka on häirinnyt jo pidemmän aikaa. Olen seurustellut erään miehen kanssa kohta vuoden, ja oikeastaan alusta asti on vaivannut se, miten läheinen hän on siskojensa kanssa. Kuulostaa tietysti kauheen pikkusieluiselta, mutta kyseessä siis reilusti päälle kolmikymppinen mies ja n. kymmenen vuotta nuoremmat siskot. Siskojen puolesta tehdään mitä vaan, kuljetellaan siellä sun täällä, mutta ehkä eniten häiritsee seikat jotka mielestäni kuuluvat enemmän parisuhteeseen: siskoja pussaillaan, halaillaan, pureskellaan (!), läpsytellään takapuolelle, tehdään kaikenlaista fyysistä kiusaa, kehutaan kauniiksi, ihanaksi... Siis kaiken kaikkiaan tuntuu että siskot saavat enemmän huomiota kuin minä. Jopa niin, että minun luokse ei ehditä tulla, kun on menoa siskojen kanssa.

Olenko ihan vainoharhainen ja kateellinen vai onko teistä tuollainen ihan normaalia siskojen ja veljien välillä? Kun koskaan ollut aiemmin tällasta tilannetta, että tuntuu melkein että pitäisi olla mustis siskoista?!? Äiti-poika -suhde on heidän perheessään myös hyvin tiivis. Ja pitää vielä mainita että kyseessä ei-suomalainen perhe, joten ehkä tuollainen on normaalia jossain muualla. Tuntuu vaan monesti aika pahalta, kun itse ajattelee, että parisuhteen tulisi tulla aikuisen elämässä ykkösenä. Mies vaan sanoo, että hän vain on hyvissä väleissä siskojensa kanssa. Itellä kun ei veljeä ole, niin en oikein osaa vetää rajaa siihen mikä on "normaalia".
 
Uskon, että tuo "ei-suomalaisuus" selittää asian. Monissa muissa maissa yleensäkin ihmiset koskettelevat, halaavat ja pussailevat toisiaan enemmän. Suomessa pelätään läheisyyttä ja kosketusta (muiden kuin oman perheen jäsenten).
 
Voi olla kulttuuriero nimenomaan.
Mutta itseäni kans häiritsisi tuollainen enkä varmaan jaksaisi olla miehen kanssa jos usein kokisin että siskot/lapsuudenperhe tai vaikka kaverit on ykkönen ja parisuhde tuee jossain perässä ikuisena kakkosena.
 
Joo, on se ihan tavallista. Sanoppas suoraan miehelle että haluaisit enempi läheisyyttä, kun sitä ongelmaa miehel ei ainakaan näytä olevan et ei osais näyttää kiintymystään. :D
 
Oikeesti kiitti teidän positiivisista mielipiteistä! Joo pitäis kai osata itekin enemmän nauraa asialle... ja sitä miettiny et täytyyhän siinä olla jotain kulttuurista. Viime aikoina vaan enemmän alkanut ihmetyttää et kuis naisystävä ei saa sillä tavalla kehuja ja pepulle läpsyttelyjä kuin siskot.. ehkä ne siskot vaan sit on ihanampia! Mut en tiiä kestääkö tällasta pitemmän päälle jos sitä läheisyyttä riittää vaan siskoille.
 
kyllä mäkin ison perheen lapsena ihmettelin alkuun, kun sisko kyseli mieheltäni alasti,että miltä näytän. Ilmoitin kyllä, ettei meillä ihan noin oo toimittu ja nyt pitää ainoa sisko vaatteet päällä veljien edessä. Anopin kanssa en tuu vieläkään juttuun, koska pyytelee poikaa luokseen yöksi, kun on yksinäinen ja mun pitäis olla yksin lapsen kans kotona, jos en halua tulla. Tämän perheen ongelma on ollut isän väkivaltaisuus ja alkoholinkäyttö lasten ollessa pieniä Uskon äidin silloin sitoutuneen liiaksi lapsiin parisuhteen ollessa huono.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Tarkoitit siis Bonaire mulle ton kysymyksen? ;) Jos ni maata en viitti tässä paljastaa. Mutta susta se on siis ehdottomasti outoa-kö?

joo,sulle tarkotin..mulla on monista erimaista ystäviä/kavereita ja ikinä ennen en oo tommosesta kuullukkaan..outoa kyllä nuo "koskettelut" sisarusten kesken..
 
No niinhän se vähän tuntuu, luulin ens että kyse on vain tiivistä äiti-poika -suhteesta, mut sitten tajusin että se koskee myös siskoja. Isästä ja veljestä ei taas mitään väliä. Et vähän on sekottanut päätä viime aikoina.
 
Joo.. :(

No nyt kun tässä alkoi purkautumaan, niin purkaudutaan vähän lisää. Jos puhun miesystävän kanssa puhelimessa, aina joku siskoista kiekuu ja miehen sanoin v**tuilee taustalla. Sanoinkin viimeksi, että seuraavan kerran laitan luurin kiinni jos ei saa rauhassa puhua.

Ja sellaistakin tapahtunut että vaikka sisarukset näkevät käytännössä joka päivä, erityisesti yksi sisko soittaa ikävä -puheluita veljelleen.. eräänkin kerran mies oli juuri luonani, kello 23 illalla, ja sisko soittaa, että on isoveljeä ikävä. Mies sitten lähti kuuliaisesti käymään siellä ja tuli myöhemmin takaisin. Ja ihan on kuitenkin täyspäisistä, työssäkäyvistä ihmisistä kyse.

Toisaalta päässä hälyttää, ja toisaalta yritän olla olematta nipottaja, jäyhä suomalainen joka ei ymmärrä mitään halaamisen ja pussaamisen päälle. Ja sit jos tästä yrittää keskustella miehen kanssa, niin on täys sota päällä. Yritän kuulemma estää KAIKEN kanssakäymisen, vaikkei siitä tosiaan oo kyse. Tiiän ettei kyse nyt oo mistään sen "pahemmasta" jutusta, mut jonkinlaista riippuvuutta toikin täytyy olla. Vai olenko sit ite riippuvainen, kun haluisin huutaa et JOKU RAJA!
 
No kyllä toi mustaki kuulostaa vähän liian riippuvaiselta käytökseltä sisaruksilta. Kyllä mäki ymmärrän että monissa kulttuureissa veljellä on erityinen suhde siskoihin ja halaillaa ja pussaillaan kun nähdään, mutta nipistely ja läpsyttely pepulle kuulostaa kyllä ennenkuulumattomalle. Etenkin jos tyttöystävä ei saa osaansa. Ja siskot taitavat yrittää tahalteen pilata teiän välit, vaikuttavat kovin omistuksenhaluisilta veljeään kohtaan.

Tosi vaikea tilanne, mutta mä ehkä kaikesta huolimatta puhuisin asiasta miehelle ja asettaisin rajat. Jos ei suostu rajoja vetämään niin en usko että jaksat suhdetta tuollaisena pidemmän päälle, joten ehkä se olis sit good bye!
 
Joo'o, mikä vaan on siinä perheessä normaalin raja?

Ite en kyl saattais aatella, ett veli koskettelis, läpsis, arvostelis mun alastonta vartaloa, pusuttelis, olis "tossun alla"...ei ei. Tai ehkä vaan oon jäyhä suomalainen, ett meidän välinen läheisyys on sitä, ett "ka, oot tainnu saada reenin kulkee ku liha on pullistunu"...
 
Pullava, hitsi kun en ihan tarkkaa maata viitti sanoo, mut tonne eteläisempään Eurooppaan mennään..

Sabotointia oon miettinyt itekin, mutta sehän siinä on, et siskot on päällepäin kivoja ja mukavia. Eihän sitä koskaan tiedä mitä sitten selän takana tapahtuu.

Heidän kulttuuriin tai perheeseen ainakin kuuluu kovasti myös itsensä korostaminen. Siskot aina kehuskelevat veljelleen, että kuinka se ja se mies tänään kehui minua/otsaani/sääriäni/mitä milloinkin.. I don´t get it. Miksi tollaisia sitten tarvitsee veljelle kertoa, en tiedä. Mulla ei kyllä ole tarvetta itseään noin korostaa. Sitä oon kyllä miettinyt että onko se jotenkin tahatonta tai tahallista mun latistamista, että ollaanpa me kauniita, jotenkin parempia kuin sinä. Tää alkaa kuulostaa ihan hullulta kun näitä juttuja kirjoittaa!

Pakkohan tää on ottaa taas esille miehen kanssa, meil on vaan ollut aika kireetä viime aikoina just näistä jutuista johtuen. Aina kun yritän keskustella, niin kettuilen kuulemma. Tottahan se on et ei tällasta loputtomiin jaksa katella jos ei mitään muutosta tule.
 
Etelä-Euroopassa perheet ovat usein tiiviimpiä kuin meillä Suomessa. Mutta tuo kuulostaa jotenkin sairaalta, siis jollain tapaa läheisriippuvaiselta ja mustasukkaiselta. Onko miehelläsi veljiä? Suhtautuvatko siskot muihin ihmisiin (miehen veli, heidän isä jne.) yhtä mustasukkaisesti? Voisivatko olla jotenkin epäileväisiä/mustasukkaisia ulkomaalaista kohtaan? Tai asuuko perhe muuten täällä Suomessa vai ulkomailla?
 
Mulla oli kyproksen turkkilainen poikakaveri ja se kyl pussaili kaikkia perheen jäseniään. Musta oli tosi outo ku ekalla perhetapaamisella myös mun piti pussata kaikkia sukulaisia. Ei jotenkin sopinut mulle, mut se kuulu niitten kulttuuriin. Tän miehen sisko oli kans tosi mustasukkainen veljestään mulle ja mökötti aina jos oltiin samassa seurassa... Kulttuurit on vaan niin erilaisia!
 
Edelleen kiitti teidän kommenteista!

On Pullava miehellä velikin ja isä, ja mun mielestä mies on sanonut että esim. tuo veli on erilainen kuin hän, siis veljellä on oma perhe eikä ole ihan niin tiiviisti yhteyksissä lapsuudenkotiinsa. Miesystäväni on siis perheen vanhin lapsi ja hänen sit oletetaan huolehtivan perheestään isän jälkeen.. mutta kun musta tuntuu että mies käyttäytyy välillä nyt kuin koko perheen isä ja aviomies ja kaikkea. Koko perhe asuu Suomessa ja heillä on paljon sukuakin täällä. Sehän täs on, kun saatan osaltaan olla kateellinen siitä et heillä on noin tiivis yhteisö ja itsellä ei taas suvun tukea ollenkaan. Mut kun tuo läheisriippuvaisuus muakin mietityttää, helposti sitä vaan kääntää ajatuksen niin että on ite läheisriippuvainen ja vaatii liikaa eikä jummarra vierasta kulttuuria. Toisaalta pitäis oikeestaan kai vaan vaistoonsa uskoa.
 

Yhteistyössä